Milloin totuus paljastuu

Kuuskaistan kuidusta on taas tulossa uusi miljoonalasku.

Paljonko kehitysyhtiö tulouttaa kunnan kassaan rahaa takaisin sinne sijoitetuista veronmaksajien miljoonista?

Kehittämisyhtiö saattaa olla kunnan suurin porsaanreikä rahojen katoamiselle,avoimuutta toimintaan hyvät herrat ja tilikirjat julki.

Lanneveen-kenu jatkaa asiasta Keski-Suomalaisessa. Voimia vaan hänelle ja kiitokset.

Keski-Suomen kunnat laajakaistan syövereissä
Maarit Vaaherkummun kirjoitukset (KSML 9.11.) valaisivat hyvin Keski-Suomen kuntien tilannetta laajakaistayhteyksien osalta.

Muutamaan keskeiseen asiaan on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota ja todeta samalla toimivien yhteyksien olevan kaikkien etu.

Tässäkin hankkeessa on noudatettava Suomen lakien lisäksi Euroopan unionin säädöksiä. Tämä tahdotaan unohtaa erityisesti tukien osalta. Kysymys ei ole viranomaisten ymmärtämättömyydestä tai pahasta tahdosta, jos tukiesityksiin ei saada myönteisiä päätöksiä.

Kuntien on huomattava, että kaikki niiden myöntämä tuki, on se sitten ennakkomaksuja tai avustuksia taikka muuta veronmaksajien rahaa, lasketaan valtiontukeen.

Kuntien tehtävät on pidettävä kirkkaana mielessä. Laajakaistayhteyksien rakentaminen ei niihin kuulu.

Kun jotkin kunnat ovat sortuneet rahoittamaan hanketta kymmenillä miljoonilla euroilla, on kohtuullista odottaa niiden saavan joskus sijoituksensa takaisin tai olemaan joutumatta takaustensa vastaajiksi. Tämä ei ole mahdollista näillä näkymin. Tämä on erityisen ongelmallista niissä kunnissa, jotka joutuvat investoimaan vaikkapa 20–40 miljoonaa euroa tuleviin kouluhankkeisiinsa.

Tasapuolisuus ei kunnissa toteudu liittymien hintahaarukan vaihdellessa välillä 100–1 500 euroa ja kylien joutuessa eriarvoiseen asemaan. Todelliset liittymien kustannukset ovat 10 000–20 000 euroa, jopa enemmänkin.

Onnittelen niitä kuntia, jotka ovat kyenneet pysyttäytymään irti meneillään olevasta laajakaistapyörityksestä, missä kunnat joutuvat entistä suurempaan ahdinkoon – varautuessaan samalla mittaviin haasteisiin uusien tehtäviensä parissa.

Liikennelentäjä Veikko Mäkisen ajatukset laajakaistarakentamisesta liitelevät sen sijaan korkealla taivaan sinessä (KSML 13.11.): Joka talouteen pitäisi saataman valokuituyhteys valtion velvollisuutena (!).

Tuskin paha kapitalisti tässä hankkeessa on pyrkinyt selättämään kiltin sosialistin. Yhteiskunnan eurot on vain moninaisin konstein yritetty saada jonkin epämääräisen tahon kukkaroon.

Hannu Luotola

Saarijärvi

Keskisen suomen kunnat ovat sijoittaneet kuuskaistan yhtiöön yhteensä 33 milj. euroa, josta karstulan osuus on 4 milj. euroa. Yhteensä rahaa on palanut 40 milj. euroa. Liittymiä on myyty yhteensä 2000 kpl eli yhden liittymän hinta on 20 000 euroa.

Anteeks vuan, mutta kun oon kiinnostunu noista kunnan rötöshenkilöistä ja muistiki vielä toimii hyvin.

Muanantaina näky olevan kunnanhallituksessa peätös uudesta palkkiosiännöstä. Jos sen lukkoo tarkkaan voi todeta että ovelast yrittää virkamiehet korottaa palkkiotaan siten että ohi työsopimukksensa aikovat nostaa myös kokouspalkkiota itelleen. Nimittäin ainaki kunnanjohtajan johtajansopimiksessa (http://80.246.162.69/Karsjulk/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=201680-8 ).

Jos kokouksia on henkilöillä vaikkapa 40 vuojessa ni palkkiot on jo 4000 sosiaalikulut eli viis-kuus tonnia per henkilö...

Onkohan tää menny iha oikkein?

Onko tietoo? Montako 100 000€ vuoden alussa KSVV:lle? Lukekaa hartaudella. Kertokaa päättäjille. Nyt on kuulkaas hätätilanne kunnassamme, jos uutta rahaa aletaan pumppaamaan laajakaistaan.

Onko laitettu jo varaus Karstulan talousarvioon uusista maksuista?

Keskisuomalaisessa oli kattava juttu Keski-Suomen kuiturakentamisesta. Siitä kuitenkin puuttui erittäin tärkeä asia, nimittäin Hallinto-oikeuksissa on KSVV:n omistajakunnista seitsemän valitusta hankkeen erivaiheista. Tärkeimmät valitukset koskevat johdannaissopimuksia ja osakekauppoja. Myös valitus yhtiön kuidun rakentamisesta valtion tuilla kaupalliselle alueelle on lähes varmasti menossa läpi. Näiden valitusten menestyttyä se koskettaa miljoonien eurojen kohtaloa. Nämä riskit olisi pitänyt ehdottomasti julkistaa ja se ei ole vieläkään myöhäistä.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan.

Alla olevat tiedot on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista:

Tase vuonna 2016:

Oma pääoma

KSVV: 24 567613,88 € (Sisäinen siirto, ei tarkastella konsernilaskelmissa)

KSVV: Oikea määrä: -1756587,16€ Holding 248 221,54€

Yhteensä oma pääoma: -1508365,62 € negatiivinen, jolloin konserni on menettänyt kaiken osakepääomansa mukaan lukien muu oma pääoma.

Kumulatiivinen voitto/-tappio vuonna 2016:

KSVV: -1 219 649,69€ Holding: -159 000,21€
Konserni yhteensä: -1 378 649,9€

Konsernilla on vuonna 2016 omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa 28 711 747,00 € ja kumulatiivista tappiota on – 1 378 649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöntää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaan liiketoimintaan.

Käytännössä viranomaiset joutuvatkin valtiontukea myöntäessään aina arvioimaan, onko tuettava yritys vaikeuksissa EU: valtiontukisäännöissä määrätyllä tavalla. Tämän muistion tarkoituksena on esitellä ja selkeyttää valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää ja niitä reunaehtoja, joita tukia myöntävien viranomaisten on otettava huomioon tuen myöntämisprosessissa. Muistiota laadittaessa on hyödynnetty komission antamaa tulkintaohjeistusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä. Muistiota päivitetään tarvittaessa, jos komission tai EU- tuomioistuimen asiaa koskeva ratkaisukäytäntö antaa siihen aihetta.

Konsernin määritelmä:
Konsernisuhde syntyy, jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta voi syntyä suoraan siten, että yrityksellä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta määräysvallasta. Määräysvalta on myös silloin, kun kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Määräysvaltaa käyttävää yhtiötä kutsutaan emoyhtiöksi ja määräysvallassa olevia yhtiöitä tytäryrityksiksi. Konserni voi olla monitasoinen. Tällöin omistusta on monessa portaassa ja puhutaan alakonserneista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy muodostavat selvästi konsernin.

Alla oleva laki on verkkoasiassa unohdettu:

Valtionavustuslaki:
Julkisella tuella tarkoitetaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea, verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta

Kuulin, että Viitasaarella pistettiin valitus asiasta, Kinnuselle taitaa olla taas käymässä köpelösti. Kuituverkon rahastus ei tule Viitasaarella onnistumaan, koska siellä on tiukka porukka vastassa. Pikkulinnut kertoivat, että Kannonkoskella on verkkoyhtiölle taas luvassa muutama satatuhatta. Onnittelut.