Tässä rupesin miettimään, mihin sitä rahaa menee niin julmetusti ja mielessä kävi myös pieni, mutta ajanmittaan iso asia, eli viikkorahat ja yleensä ostot, mitä lapsille/nuorille hankitaan.
Nykyään, kun ei riitä enää mikään, kaikenmaailman pelitkin maksaa, vaikka meillä ei osteta niitä, saavat itse säästää ja sitten ostaa.
Entisten lasten kanssa meni paremmin, kun he tyytyivät mitä saivat, nyt meillä on yhden perheen lapset, jotka saavat isovanhemmilta, melkein mitä pyytävät, tuntuu ettei mikään riitä sitten toisillekkaan, vaikka me viime kädessä ja ainakin, NE RAJAT ASETAMME, 100mk oli ennen iso raha, nyt se on automaattisesti 20-euroa, eli mikään ei tunnu riittävän.
Koulusta tehdään retki vaikka kuinka lähelle, niin rahaa pitää olla ainakin kymppi, kun toisilla on kaksikymppiä, mistä ne sitä rahaa tekee, kun täälläkin on suurin osa työttömiä.
Sitten, kun kasvetaan ja tulee aika lähteä kotoa pois, ei sitten ole tollaisiin rahaa törsätä, minusta olisi hyvä, kun jokaisesta perheestä annettaisiin opettajalle esim. vitonen ja opettaja tilaisi ja maksaisi sitten koko satsin, niin ei kukaan pääsisi "leuhkimaan" rahoillaan.
Nykyään, kun ei riitä enää mikään, kaikenmaailman pelitkin maksaa, vaikka meillä ei osteta niitä, saavat itse säästää ja sitten ostaa.
Entisten lasten kanssa meni paremmin, kun he tyytyivät mitä saivat, nyt meillä on yhden perheen lapset, jotka saavat isovanhemmilta, melkein mitä pyytävät, tuntuu ettei mikään riitä sitten toisillekkaan, vaikka me viime kädessä ja ainakin, NE RAJAT ASETAMME, 100mk oli ennen iso raha, nyt se on automaattisesti 20-euroa, eli mikään ei tunnu riittävän.
Koulusta tehdään retki vaikka kuinka lähelle, niin rahaa pitää olla ainakin kymppi, kun toisilla on kaksikymppiä, mistä ne sitä rahaa tekee, kun täälläkin on suurin osa työttömiä.
Sitten, kun kasvetaan ja tulee aika lähteä kotoa pois, ei sitten ole tollaisiin rahaa törsätä, minusta olisi hyvä, kun jokaisesta perheestä annettaisiin opettajalle esim. vitonen ja opettaja tilaisi ja maksaisi sitten koko satsin, niin ei kukaan pääsisi "leuhkimaan" rahoillaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Me jouduimme ensin poistamaan viikkorahan pienemmiltä lapsilta, koska he ovat niin materialisteja ja mitään muuta eivät enää pystyneet ajattelemaan kuin sitä -mitä ostetaan ja kuinka paljon on rahaa. Vanhempansa kun ovat ostaneet kaiken mitä lapset haluavat ja nyt he ihmettelevät, että miksi me emme osta. Emmekö rakasta heitä?
Meillä sai 2 e viikko rahaa 5-6 luokkalaiset ja yläasteella 4 e. Sitten huomasin, että ne pienet kotihommat ei suju, kun raha tulee automaattisesti ja muutimme niin, että työstä maksetaan. (Näinhän sitä tehdään meille aikuisillekin.) Olemme hinnoitelleet kotityöt ja toivoimme, että lapset motivoituisivat hieman enemmän niistä, mutta näköjään rahaa ei tarvita, koska kotityöt eivät vieläkään suju. Kokeilua on kyllä vasta tehty pari viikkoa joten saattaahan sitä tulla vielä muutostakin.
viikkoraha on 2€ ala-asteikäisellä ja 4€ ylä-asteikäisellä. Kotitöillä jotka on viikkolistassa voi ansaita lisätuloja ns. kuukausirahaa se voi olla maksimissaan 10€, mutta jää usein alle sen. Jos koulun puolesta on matkoja tms. päätämme summasta ja se ei ole kovin suuri, teatteriretkille esim.2-4€ samoin kaikki muut paitsi luokkaretkelle annamme pienemmille 10€ ja isommille 20€.Muuten saavat käyttää omia säästöjään jos niit on päässyt kertymään noista kuukausirahoista.
Tiukka pitää olla muuten tulee konkurssi, sehän on totta että mikään ei riitä jos sille linjalle lähdetään.
Tarkkahan pitää olla ettei konkurssi tule. Ja se on lastenkin hyvä oppia sitä mukaa kun kykenevät ymmärtämään. Meillä on vähitellen mennyt siihen, että lapset saavat käyttörahansa lähes aina vastinetta vastaan, retkirahat poikkeuksena.
Eli 20e kuukausirahaa vastaan yläasteikäiset hoitavat vuoroviikoin neljä koneellista pyykkiä puhtaaksi ja kaappeihin ja vuoroviikoin auttavat keittiössä ja ruokaostosten hoitamisessa sekä kauppaostoslistan tekemisessä. Ja itsestään selvästi pitävät omat huoneensa kunnossa. Vielä ei nähin ole tarvinnut puuttua, tosin keittiöpuoli on heillä nyt jäänyt vähemmälle harrastusten takia -hyvä niin... Pyykkien hoitoa varten on oma listansa jonka avulla tilannetta seurataan. Lisäksi heidän kännykkälaskunsa maksetaan ja jos se jää merkittävästi pienemmäksi kuin 17e asia voidaan "korjata" maksamalla kuukausirahaa tuolloin enemmän. Lisätienistiä saatavissa mm. ikkunanpesusta kevään tullen.
Ala-asteiän loppupuolella siirrytään 10e kuukausirahaan kun ymmärrystä on tarpeeksi (eikä raha enää polta näppejä)ja huoneen siivous sujuu. Sitä ennen viikkorahan n. 1,5e edellytyksenä on oman huoneen siivous eli jos ei siivoa, ei tule viikkorahaa. Karkkipäivän karkit ostamme me vanhemmat.
Ja lisäksi ala-asteikäisille ja nuoremmille on nyt otettu mukaan kotityölista, jossa on lueteltu kotitöitä, joita jos on viikossa tehnyt yli kymmenen saa euron, yli kahdestakymmenestä kaksi euroa. Tässä listassa on kukkien kastelua, postin hakua, tiskien tyhjäämistä, täyttämistä,pöytien pesua, roskien vientiä, jonkun huoneen järjestely, toisen auttaminen tehtävässä jne. Lista lähti ensin liikkeelle tarpeesta todistaa yhdelle sijaislapsista, että hän ei todellakaan joudu tekemään "aina kaikkea". Neljän viikon kuluttua totesin, että asia on (omankin jaksamiseni kannalta) niin hyödyllinen, että pitää luoda pitempikestoinen porkkana, jotta lapset nimiään kirjoittelisivat viikkolistoihin. Kustannus ensimmäisestä neljästä viikosta oli yhteensä neljä euroa jaettuna kolmelle lapselle.
"Miksi minä", "Miksei muut koskaan" -kysymykset ovat nyt oleellisesti vähentyneet ja tilalle on tullut into. Tosin perään pitää katsoa etteivät kukat huku ja ettei luistinpussi mene roskapussien mukana roskiin. Toki komennus käy tarvittaessa, täysiin kymmeniin vedoten ei voi tehtäviään jättää tekemättä. Tilipäivä on kolmen viikon välein.
Ja sitten on säästölippaat ja jokaisella oma tili ja tulevista rahansäästökohteista (lomareissu tms) muistutellaan välillä ettei rahat kuluisi ensimmäisessä kaupassa.
Tässä oli nyt sitten aika seikkaperäinen selostus maidän systeemistä. Tähän on siirrytty "ei mistään" -systeemistä noin puolentoista vuoden aikana. Ja voi sanoa, että nyt on helpompaa olla äiti! Vaikka näin delegoimmekin ja opetamme kotitöiden tekoon ja hallintaan lapsia, kokonaisvastuu talouden (ja pyykkien) pyörittämisestä on tietenkin äidillä.