Olen toiminut lastenhoitajana n. 10-vuotta ja täytyy sanoa, että parantamisen varaa on todella paljon. Hyviäkin paikkoja on tullut vastaan, mutta hävetäkin on saanut.En ymmärrä, miksi vanhemmille hymyillään ja lapsille ja työtovereille tuittuillaan. Omaa ammattitaitoa ei haluta kehittää ja työpaikalla paisutellaan "sukka hukassa"-ongelmia.Nämä väsyneet tädit nukkuvat päiväunet siinä missä lapsetkin ja vievät niin lapsilta kuin aikuisiltakin elämisen riemun.Työ lasten kanssa on hienoa ja antoisaa, jos antaa itsensä kuunnella ja oppia!Niissä pienissä aluissa kasvaa monta omaa itseä lahjakkaampaa yksilöä!
Häpeän
ammattikuntaani
151680
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olen äitinä saanut kokea tuon, edessä hymyillään, kun häivyn hymy hyytyy.
Moni lähtee lastenhoitoalalle vain kun muualle eivät pääse, ovat liian lihavia muihin töihin, joku on muualla sanonut päiväkotien olevan kuntien suojatyöpaikkoja, olen täysin samaa mieltä,
kunnat nyt jotain työpaikkoja järjestelevät, muuten lastenhoitajatkin olisivat sossun luukulla. Usein myös päiväkodeissa hoitajat ovat kunnan päättäjien vaimoja, sukulaisia , tuttavia.
Taas kun vein lapsen päiväkotiin näin p-kodin keittiön ikkunasta ison , leveän perseen, siellä se yksi hoitajista ammensi ruokaa lautaselleen,
en käsitä miks tädit syö niin paljon ja sitten
lapsi tulee nälkäisenä kotiin.
Lastenhoitajat, niin päiväkodeissa kuin muuallakin, menkää peilin eteen, näette yhden syyn siellä lasten pahoinvointiin.
Itse koen tekeväni erittäin arvokasta työtä lastenparissa, sillä rakastan heitä ja hekin minua!! Usein saan lapsilta haleja ja suukkoja ja eräskin lapsi sanoi minulle: sinä olet minun äitini täällä päiväkodissa. Välillä olen miettinyt lähteä ihan muualle alalle opiskelemaan, mutta olen aina kuitenkin sitä mieltä ollut että tämä on minun paikkani ja tämä on työtä mistä nautin, on kiva puuhailla lastenkanssa, ja hoitaa ja kasvattaa heitä. Työpaikka tämä on siinä missä mikä tahansa muukin työpaikka..... tässä hoidetaan lapsia, sekö että hoidan lapsia tekee minusta jotenkin tyhmän kun en muuhun muka milestänne kykene?? Tämä on hoiva-ala siinä missä mikä tahansa muukin hoiva-alan työ, tässä vain työskentelen pientenihmisten parissa, huolehtien heistä sen aikaa kun heidän vanhempansa ovat työssä.
Mitä lihavuuteen tulee, niin joka ikisellä alalla on läskejä , lihavia ihmisiä.
Mutta itse en todellakaan kuulu lihavien ihmisten luetteloon.... olen 35 vuotias nainen ja olen koko ikäni harrastanut aktiivisesti liikuntaa: käyn kuntosalilla 3 kertaa viikossa ja sen lisäksi myös hölkkään 2 kertaa viikossa. Olen 160 cm pitkä ja painan 43kg.
Päiväkoti jossa työskentelen ei ole ketään ylipainoista hoitajaa.Päiväkoti työ on hyvin liikkuvaa, olen pienten osastolla töissä joten leikimme lastenkanssa lattialla, ja he voivat halutessaan tulla syliin, laulamme ja katselemme kirjoja, myös askartelemme. Ulkona leikimme lastenkanssa. Pienten perässä saa muutenkin koko aika mennä että liikuttua tulee työssä huomaamattaankin. Kuvittele ympärilläsi 13 lasta ja 3 hoitajaa........ kaikille täyty vaihtaa vaipat, pukea ulos, riisua, kuivattaa vaatteet, syöttää, nukuttaa, vahtia heidän peräänsä ettei tapahdu mitään tapaturmia yms..... jne....
Pidän työstäni ja pidän työtäni mielekkäänä, mutta myös raskaana.
Mukava lukea uusia ja uusia viestejä joista kuvastuu, miten paljon ihania hoitajia löytyy. Lastentarhanopettajan/hoitajan työ on todellakin kutsumus. Ei päiväkodissa työskentele ketään(ainakaan pitkään) ellei lapsia rakasta.Erityisesti kun näkee miten vähän meidän kasvattajien työtä arvostetaan. Työ on kiireistä ja raskasta niin henkisesti kuin ihan fyysisestikin. Lasten kanssa on oltava 100% läsnä koko ajan, ei ole mahdollisuutta irrottautua esim surffailemaan netissä tmv.niinkuin esim toimistotyössä on (mitenkään väheksymättä tätäkään ammattiryhmää)lasten ongelmakäyttäytyminen on lisääntynyt 10 vuodessa hurjasti ja vaatii hoitajilta yhä enemmän ammattitaitoa. Tätä työtä ei voi tehdä ellei todella nauti lapsista. Kiitos kaikille sydämellään tätä työtä tekeville ihanille kollegoille!!!
Ulkopuolelta seuratessa ei voi ikinä tietää toisen työn todellista laatua.
" Usein myös päiväkodeissa hoitajat ovat kunnan päättäjien vaimoja, sukulaisia, tuttavia."
Mistä tämmöinen "tilasto"tieto ??????
Vastaisin sinulle äidille asiallisesti kysymykseesi lasten ruokailusta päiväkodissa: Lapsi saa päiväkodissa hyvän ja monipuolisen aamupalan, samoin lounaan, ja vielä välipalalla varmistetaan lasten kylläisyys päiväkodissa. Henkilökunnan takapuolen leveydellä ei ole mitään tekemistä lapsen ruokailun kanssa!!! Lapsi itse syö haluamansa määrän ruokaa ja henkilökunta huolehtii kyllä lapsesi riittävästä ravinnonsaannista, tai muussa tapauksessa otetaan vanhempiin yhteys asian selvittämiseksi!
Lapsella on myös oikeus saada kotonaan hoitopäivinä yksi lämmin, monipuolinen ateria, eli päivällinen, jonka sinä olet velvollinen hänelle antamaan tavalla tai toisella. Lapsen pitääkin näin olla nälkäinen kotiin tullessaan!!! Ei pieneen vatsaan mahdu kerralla koko päivän ruokamäärä ja siksipä sinun onkin annettava vielä riittävä ja monipuolinen iltapalakin! Näin varmistat sen, ettei lapsesi todellakaan näe nälkää yölläkään. Olen työssäni tavannut muutaman lapsen, joita ei ole kotona ruokittu kunnolla ja nämä lapset syövät sitten tarhassa senkin edestä ja tavallisimmin näiden lasten äidiltä saadaankin kiperimmät kommentit päiväkodin ruokailusta!!! Sinun on siis itse katsottava peiliin, jos vielä kummastelet lapsesi nälkäisyyttä hoitopäivän jälkeen. Minä en ole vielä koskaan nähnyt lapsesi hoitajan nukkuvan päiväunia, mutta samaa en voi sanoa äideistä, jotka hoitavat kotona omaa lastaan.
Kyllä lapsesi hoitajakin "lukee" eleistäsi ja ilmeistäsi sanattomia viestejäsi ja siksikin voi joskus hymy hyytyä. Asiallinen, suora ja rehdin rehellinen kysymyksesi lapsesi hoidosta tuo varmasti vuosiakin työssään olleen hoitajan kasvoille hymyn ja vastaamme mielellämme äitiä askarruttaviin kysymyksiin lasta koskevissa asioissa. Pyydä hoitajalta ns. vanhempain varttia, tai pyydä aikaa keskustelua varten.
Lapsen vanhemmat ovat aina itse vastuussa lapsen kasvatuksesta, ruokailusta jne. Sitä vastuuta heiltä ei ota pois edes päivähoitopaikka. Päivähoitopaikassa tuetaan vanhempien viitoittamaa tietä lapsesi parhaaksi. Asiallista henkilökohtaista keskustelua kehiin, kiitos.
- henkilökunta huolehtii kyllä lapsesi riittävästä ravinnonsaannista,
En usko tuota, koska tiedän ettei niin todellisuudessa ole, lapselta tulisi toisesta päästä tavaraa jos hän olisi hyvin syönyt.
Meidän lapsi laihtui päiväkodissa ollessaan ja illalla tuli muutama "papana", nyt kun ollut kotona, paino alkanut nousemaan ja kakkaakin tulee, että näkee varmasti lapsen syöneen.
Olen ajatellut asiaa siten että hoitajat eivät vain kertoneet että lapsi ei syö kunnolla.
Sanoisin että lapsella on oikeus saada myös päiväkodissa tarpeeksi ruokaa.
Päiväkodissa missä lapseni on ei aina ruoka riitä kunnolla. Ruoka tulee toisesta päiväkodista ja sitä on usein liian vähän. Koskaan ei saa lisää ruokaa ja annokset on hyvin pieniä. Tämän on minulle yksi hoitaja kertonut.
anteeksi vain mutta oletteko ajatelleet että nämä omat kullannuppunne voisivatkin olla NIRSOJA ruoan suhteen-valittavat joka ruoasta, että "mä en tykkää, maha kipee, yök, pahaa" ja syövät sitten hiiren annoksen.. ja nälkäisenä kotiin..
tiedän erään syyn - jotkut vanhemmat lellittelevät lapsia niin, että lapset saavat päättää mitä syödään, eli hampurilaisia, pitsaa ym roskaruokaa jne. kyllä lapset vaan ovat niin FIKSUJA että osaavat keinot millä saada haluamansa eli ei sitten syödä päiväkodissa kun tiedetään että isille/äidille ei tarvitse kuin hymyillä kauniisti niin johan ollaan mäkkärin ovella.
meidän päiväkodissa lapset syövät hyvin, vain yksi lapsi nirsoilee ja lapsia siis yli kaksikymmentä ryhmässä.
usein on niin että jos lapsi ei suostu syömään esim lounaalla hän on niin kauan pöydän ääressä kun lautanen tyhjä tai sitten hän syö lautasen loppuun välipalalla ja sekös harmittaa.
vanhempien tehtävä on kotona opettaa lapsensa monipuoliseen ruokavalioon ja ARVOSTAMAAN ruokaa.
että usko pois että lasten ruokailusta HUOLEHDITAAN!! ei me hoitajat sentään mitään hirviöitä olla!!!
ja sille äidille joka haukkui hoitajia läskiperseiksi niin MITÄ HEMMETIN MERKITYSTÄ on hoitajan ulkonäöllä hoitotyössä???? katso sinä vain peiliin arvon äiti.
Olipas nokkela ja ennenkaikkea rakentava kirjoitus=) Joko sulla on vilkas mielikuvitus (elämäsi ainoa huvitus) tai sitten on palikat menneet jossain vaiheessa sekaisin!
Mä en syö tota-pahaa-haisee kauheelle-yäk-äiti on sanonumun ei tartte syödä- litaniat ovat meille tuttuja. väkisin emme voi syöttää ketään, emmekä toki saa syöttää väkisin. jos välipalalla on jotain hyvää, ne kyllä katoaa alta aikayksikön. osa tytöistä ei syö rasvaa kun se lihottaa-haloo 5-6vuotiaat!
Katsokaapa nykyisiä seiskaluokkalaisia tyttöjä, osa on ekaluokkalaisen kokoisia. Jotain mätää on systeemissä!
Itse olen saanut lapsineni tosi ihanaa palvelua päiväkodeissa. Vanhemmat lapseni ovat jo koulussa, mutta heidän päiväkotiaikanaan pystyin kyllä luottamaan täysin tätien ammattitaitoon ja normaaliin lastenhoitoon. Nuorimmaiseni on erityislapsi ja saa hyvää hoitoa koko ryhmän hoitajilta ja hänellä on myös avustaja tukenaan. En hetkeäkään tunne, että lapseni olisi huonossa hoidossa, koska tiedän hoitajien olevan normaaleja lapsista pitäviä ihmisiä. Ja vaikka joku "huonokin" hoitaja lastenhoitoalalle olisi eksynyt, niin päiväkodeissahan on monta hoitajaa katsomassa lapsia. Perhepäivähoitajan työ onkin sitten vielä haastavampaa, mutta mistä tietäisin, jos juuri minun lapseni hoitaja olisi se "yksi tuhannesta" huonosta hoitajasta, eikä huolehtisikaan lapsestani kunnolla. Siksi olen täysin päiväkodin kannalla kun on kyse yli 3 vuotiaasta lapsesta, ja alle 3 vuotiaat lapset kotona äidin kanssa mikäli olosuhteet sen mahdollistavat.
Olen usein miettinyt, miten lastenhoitajat jaksavat tehdä vaativaa, raskasta, mutta varmasti palkitsevaakin työtään. Itse haluan uskoa / luottaa siihen, että hän lapseni hyvää hoitoa päiväkodissa. Toivoisin, että saisin vain enemmän tietoa siitä, miten hänen päivänsä sujuvat siellä. Aina voin sitä kysyä, mutta tuntuu usein, että aikaa kuulumisten vaihtamiseen on kovin niukasti.
Minä en häpeä ammattikuntaani. Lastentarhanopettajista kaikki tuntemani ovat tosi kiinnostuneita työstää ja haluvat kehittää itseään. Mennä kursseille, keskustella ym.
Ihan oikeasti, näin meillä.
Joskus olen tavannut lastenhoitajia, jotka ovat lähes eläkeiässä. He ovat jotenkin tuskastuneita uusista opetussuunnitelmista ja siitä miten asiat nykyään pitäisi tehdä. He eivät jaksa muuttua. Siksi turhautuvat.
Perheet ovat asiakkaitamme. Kyllä muutkin palveluammatissa olevat takuulla selän takana hymynsä imevät. Kaupassa, pankissa, ravintolassa... Asiakkaille pitää olla kohteliaita!
Minäkään en häpeä ammattikuntaani :), mutta tässä keskustelussa ei tainnut olla kyse lastenhoitajien ja lastentarhanopettajien "eroista". Varmasti turhautuneita löytyy myös opettajistakin.
Olen ollut lastentarhanopena muutaman vuoden ajan, ollut töissä mukavissa ja kamalissa paikoissa. Pahimmassa ryhmämme lastenhoitaja todellakin nukkui päiväunet (ei herännyt vaikka lapset poistuivat sängyistään), söi ruokaa suuria annoksia (mutta vain jos oli hyvää, jos ei niin se kyllä kuultiin...). Sämpylät keittopäivinä löysivät tiensä tän tätsyn mahaan, lapset saivat tosiaankin vain yhden puolikkaan. Tätsy oli sen kokoinen, ettei voinut poimia lattialta sinne tipahtanutta sukkaa... Harmittaa näin jälkikäteen, että olin niin untuvikko enkä osannut/uskaltanut sanoa vastaan.
Meidän johtaja tiesi asiasta, muttei puuttunut siihen. Eikä tän tätsyn kielenkäyttöön myöskään -puhui tosi töykeästi ja rumasti lapsille, lässytteli vanhemmille.
Kun kaupungilta on saanut viran, ei siitä joudu pois vaikka olisi millainen "pahis" tahansa. Olen työskennellyt niin mielenterv. ongelmista kärsivien, kuin alko-ongelmaistenkin kanssa. Pitää epäonnistua todella pahasti, joutua vankilaan tai jotain, ennenkuin lempataan ulos päiväkodista. Ainakin Espoossa näin.
Totta on tosin kyllä sekin, etteivät kaikki lapset syö päiväkodin ruokia. Joissain päiväkodeissa ei edes vaadita lasta maistamaan. Itse olen pitänyt periaatteena, että maistaa pitää ja yleensä on syötävä joko perunat/riisi tms tai kastike. Yllättävää on, että osalle lapsista jopa perunan tai riisin syöminen on vaikeaa...
Vanhempia toivoisin kysymään lapsen päiväkodissa syömästä ruoasta!