Minustakin kaikenlainen keppostelu ja sipilöinti maan talouden kanssa on väärin.
- - -
"Suomalaisprofessori: ”Kiky-sopimuksen kaltaiset kuviot ovat älyttömiä”
TyöelämäJohtaminen
Myytinmurtaja. Suomalaisten rakastamat virheelliset väittämät hidastavat yhteiskunnan kehitystä, professori Eero Vaara sanoo.
Myytinmurtaja. Suomalaisten rakastamat virheelliset väittämät hidastavat yhteiskunnan kehitystä, professori Eero Vaara sanoo. KUVA: SENJA LARSEN
Johtamisen professori Eero Vaara ampuu alas 10 suomalaisten rakastamaa myyttiä
Näihin virheellisiin väittämiin suomalaiset ovat rakastuneita. Niitä toistetaan ja vahvistetaan yhteiskunnassa vuodesta toiseen, kunnes niitä aletaan luulla totuudeksi. Aalto-yliopiston johtamisen laitoksen professori Eero Vaara poimii pahimmat ja kertoo, miksi ne ovat väärin.
Suomessa haikaillaan yleispäteviä oppeja. Usein nämä ovat olleet totta historiassa, mutta eivät enää päde nykyaikana tai sitten ne ovat tilannekohtaisia.
1. Tarvitaan päätöksiä
”Päätösten vaatiminen on vanhanaikainen ja huono yleisneuvo, joka yksinkertaistaa sitä, miten asioita oikeasti saadaan aikaiseksi. Kehitys ei tapahdu suurien päätösten vaan pienten liikkeiden myötä, kun tekeminen suunnataan tavoitteiden mukaiseksi. Harvoin voidaan nimetä hetki, jolloin päätös tapahtui. Toki päätöksiä pitää tehdä paikoissa, joissa deadline tulee vastaan, palkkaneuvotteluissa tai yrityskauppa liikahtaa vasta kun päätös on tehty. Muualla ei tarvitse pysähtyä odottamaan, sitä että joku tulee ja tekee päätöksen. Vaatimus päätöksistä liittyy vanhoihin hierarkisiin organisaatioihin. Kyseessä on naiivi käsitys siitä, miten organisaatiot oikeasti toimivat.”
2. Johtajan pitää olla karismaattinen
”Karisma ei ole johtajuuden edellytys. Johtajuus ei ole henkilökohtainen ominaisuus, vaan se syntyy vuorovaikutuksen kautta, suhteessa toisiin ihmisiin. Suomessa halutaan vahvoja johtajia, minkä näkee vaikka siinä, miten vahva presidentti-instituutio meillä on. En ole ikinä ymmärtänyt leadership-paasausta, jossa yksilö halutaan nostaa esiin ja unohtaa muut toimijat. Kuvitellaan, että menestyvä rikas ihminen, joka on ollut telkkarissa osaa laittaa asiat kuntoon, joka on osa Trump-ilmiötä. Poliittinen päätöksenteko on vaativaa, eivätkä siinä yksinkertaiset ratkaisut toimi.”
3. Suomalainen pomo on huono
”Suomalainen päällikkö on kansainvälisesti erittäin hyvä. Harkitseva, koulutettu, asiallinen ja tasa-arvoinen. Menestys perustuu siihen, että annetaan vastuualue ja riittävästi resursseja, jolloin työntekijät sitoutuvat ja laittavat itsensä peliin. Moni hankkeista ei johda mihinkään, mutta joskus saadaan aikaiseksi isoja asioita. Esimerkiksi innovatiivisuus ei tapahdu määräämällä vaan sen kautta, että kokeillaan asioita eikä moitita, jos ne epäonnistuvat.”
4. Organisaatiot ovat pyramidin muotoisia
”Ennen vanhaan tehtaassa tai ruukissa piirrettiin pyramidin muotoisia kaavioita, joissa saattoi olla kuusi organisaatiotasoa. Se ei ole enää tätä päivää. Pyramidissa tieto ei kulje alhaalta ylös eikä ylhäältä alas, eivätkä ihmiset itse pysty ottamaan vastuuta ja viemään asioita eteenpäin. Nykyaikainen organisaatio on mahdollisimman ohut.”
5. Muutosvastarinta on vahingollista
”Terveessä työpaikassa pitää olla vastarintaa, kitkaa ja mahdollisuus olla eri mieltä. Usein törmää vanhakantaiseen ajatteluun, jossa väitetään, että muutosvastarinta pitää voittaa. Ihmisten sitouttaminen on tarpeen muutostilanteessa ja se tapahtuu vuorovaikutuksessa. Ihmisillä on aitoja päteviä syitä olla huolissaan, jos vaikka yksikön saamia resursseja vähennetään tai siirretään toiselle paikkakunnalle. Niistä asioista on oikeus olla eri mieltä. Jees-ihmiset ovat vaarallisia strategiselle päätöksenteolle. Vasta kun pääsee keskustelun kautta käsittelemään asioita, joita ei ole ymmärtänyt tai joista on eri mieltä, asiat menevät eteenpäin.”
6. Suomessa on vaikea irtisanoa
”Suomessa on verrattaen helppoa ja halpaa irtisanoa henkilöstöä. Paljon vaikeampaa ja kalliimpaa se on niin Ranskassa, Saksassa kuin Ruotsissa. Suomen ongelma ei ole irtisanomisen vaikeus vaan rekrytoinnin varovaisuus. Yrityksiltä puuttuu rohkeutta, jolloin piiloudutaan muka hankalan yt-prosessin taakse. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö joskus pitäisi irtisanoa. Työvoima saataisiin liikkeelle. Pahinta on, kun työhönsä kyllästynyt jää jumittamaan hänelle huonosti sopivaan tehtävään.”
7. Työelämä on huonontunut
”Aina luullaan, että ennen oli paremmin. Oltiin terveempiä, ruoka oli parempaa ja tulotaso kelvollisempi. Totuus on päinvastainen. Työpaikkojen turvallisuus ja työmenetelmät olivat alkeellisia pitkälle 1900-luvulle asti. Asunnot olivat ahtaita, kylmiä sekä pimeitä ja ravitsemus kurjaa. Suurin osa maailman väestöstä eli jatkuvassa pelossa, nälässä, sairauksien kourissa ja tiedon puutteessa. Nyt eletään ihmiskunnan parasta aikaa. Virheellinen menneisyyttä ylistävä nostalgia liittyy niin Trumpin suosioon kuin Brexitiin.”
Jatkuu Kauppalehdessä.
- - -
"Suomalaisprofessori: ”Kiky-sopimuksen kaltaiset kuviot ovat älyttömiä”
TyöelämäJohtaminen
Myytinmurtaja. Suomalaisten rakastamat virheelliset väittämät hidastavat yhteiskunnan kehitystä, professori Eero Vaara sanoo.
Myytinmurtaja. Suomalaisten rakastamat virheelliset väittämät hidastavat yhteiskunnan kehitystä, professori Eero Vaara sanoo. KUVA: SENJA LARSEN
Johtamisen professori Eero Vaara ampuu alas 10 suomalaisten rakastamaa myyttiä
Näihin virheellisiin väittämiin suomalaiset ovat rakastuneita. Niitä toistetaan ja vahvistetaan yhteiskunnassa vuodesta toiseen, kunnes niitä aletaan luulla totuudeksi. Aalto-yliopiston johtamisen laitoksen professori Eero Vaara poimii pahimmat ja kertoo, miksi ne ovat väärin.
Suomessa haikaillaan yleispäteviä oppeja. Usein nämä ovat olleet totta historiassa, mutta eivät enää päde nykyaikana tai sitten ne ovat tilannekohtaisia.
1. Tarvitaan päätöksiä
”Päätösten vaatiminen on vanhanaikainen ja huono yleisneuvo, joka yksinkertaistaa sitä, miten asioita oikeasti saadaan aikaiseksi. Kehitys ei tapahdu suurien päätösten vaan pienten liikkeiden myötä, kun tekeminen suunnataan tavoitteiden mukaiseksi. Harvoin voidaan nimetä hetki, jolloin päätös tapahtui. Toki päätöksiä pitää tehdä paikoissa, joissa deadline tulee vastaan, palkkaneuvotteluissa tai yrityskauppa liikahtaa vasta kun päätös on tehty. Muualla ei tarvitse pysähtyä odottamaan, sitä että joku tulee ja tekee päätöksen. Vaatimus päätöksistä liittyy vanhoihin hierarkisiin organisaatioihin. Kyseessä on naiivi käsitys siitä, miten organisaatiot oikeasti toimivat.”
2. Johtajan pitää olla karismaattinen
”Karisma ei ole johtajuuden edellytys. Johtajuus ei ole henkilökohtainen ominaisuus, vaan se syntyy vuorovaikutuksen kautta, suhteessa toisiin ihmisiin. Suomessa halutaan vahvoja johtajia, minkä näkee vaikka siinä, miten vahva presidentti-instituutio meillä on. En ole ikinä ymmärtänyt leadership-paasausta, jossa yksilö halutaan nostaa esiin ja unohtaa muut toimijat. Kuvitellaan, että menestyvä rikas ihminen, joka on ollut telkkarissa osaa laittaa asiat kuntoon, joka on osa Trump-ilmiötä. Poliittinen päätöksenteko on vaativaa, eivätkä siinä yksinkertaiset ratkaisut toimi.”
3. Suomalainen pomo on huono
”Suomalainen päällikkö on kansainvälisesti erittäin hyvä. Harkitseva, koulutettu, asiallinen ja tasa-arvoinen. Menestys perustuu siihen, että annetaan vastuualue ja riittävästi resursseja, jolloin työntekijät sitoutuvat ja laittavat itsensä peliin. Moni hankkeista ei johda mihinkään, mutta joskus saadaan aikaiseksi isoja asioita. Esimerkiksi innovatiivisuus ei tapahdu määräämällä vaan sen kautta, että kokeillaan asioita eikä moitita, jos ne epäonnistuvat.”
4. Organisaatiot ovat pyramidin muotoisia
”Ennen vanhaan tehtaassa tai ruukissa piirrettiin pyramidin muotoisia kaavioita, joissa saattoi olla kuusi organisaatiotasoa. Se ei ole enää tätä päivää. Pyramidissa tieto ei kulje alhaalta ylös eikä ylhäältä alas, eivätkä ihmiset itse pysty ottamaan vastuuta ja viemään asioita eteenpäin. Nykyaikainen organisaatio on mahdollisimman ohut.”
5. Muutosvastarinta on vahingollista
”Terveessä työpaikassa pitää olla vastarintaa, kitkaa ja mahdollisuus olla eri mieltä. Usein törmää vanhakantaiseen ajatteluun, jossa väitetään, että muutosvastarinta pitää voittaa. Ihmisten sitouttaminen on tarpeen muutostilanteessa ja se tapahtuu vuorovaikutuksessa. Ihmisillä on aitoja päteviä syitä olla huolissaan, jos vaikka yksikön saamia resursseja vähennetään tai siirretään toiselle paikkakunnalle. Niistä asioista on oikeus olla eri mieltä. Jees-ihmiset ovat vaarallisia strategiselle päätöksenteolle. Vasta kun pääsee keskustelun kautta käsittelemään asioita, joita ei ole ymmärtänyt tai joista on eri mieltä, asiat menevät eteenpäin.”
6. Suomessa on vaikea irtisanoa
”Suomessa on verrattaen helppoa ja halpaa irtisanoa henkilöstöä. Paljon vaikeampaa ja kalliimpaa se on niin Ranskassa, Saksassa kuin Ruotsissa. Suomen ongelma ei ole irtisanomisen vaikeus vaan rekrytoinnin varovaisuus. Yrityksiltä puuttuu rohkeutta, jolloin piiloudutaan muka hankalan yt-prosessin taakse. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö joskus pitäisi irtisanoa. Työvoima saataisiin liikkeelle. Pahinta on, kun työhönsä kyllästynyt jää jumittamaan hänelle huonosti sopivaan tehtävään.”
7. Työelämä on huonontunut
”Aina luullaan, että ennen oli paremmin. Oltiin terveempiä, ruoka oli parempaa ja tulotaso kelvollisempi. Totuus on päinvastainen. Työpaikkojen turvallisuus ja työmenetelmät olivat alkeellisia pitkälle 1900-luvulle asti. Asunnot olivat ahtaita, kylmiä sekä pimeitä ja ravitsemus kurjaa. Suurin osa maailman väestöstä eli jatkuvassa pelossa, nälässä, sairauksien kourissa ja tiedon puutteessa. Nyt eletään ihmiskunnan parasta aikaa. Virheellinen menneisyyttä ylistävä nostalgia liittyy niin Trumpin suosioon kuin Brexitiin.”
Jatkuu Kauppalehdessä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kiitos täsrä, mutta jatkoa en löytänyt, olisin mielelläni lukenut.