Hei,
olemme maaliskuussa menossa ensikäynnille Tampereen lastensuojelun sosiaalitoimeen. Harkitsemme vakavissamme sijaisperheeksi ryhtymistä, olemme itse pienestä Tampereen lähikunnasta.
Tämän palstan viestit ovat herättäneet meissä vähän huolestumista. Emme (vielä!) osaa pelätä työtä sijaiskotiin tulevan lapsen ja hänen biovanhempiensa kanssa. Se, mikä viime päivien viestien jälkeen mietityttää, on yhteistyön sujuminen sossun kanssa. Haluaisinkin kysyä niiltä, joilla on kokemusta Tampereen kaupungista, miten asiat tääällä hoituvat.
Yritetäänkö Tampereella sijaisperhe saada hommiin mahdollisimman halvalla? Toimiiko työnohjaus? Entä lomat? "Kukkoileeko" sossu vai voiko aito yhteistyö syntyä sijaisperheen ja sossun välillä? Pitäisikö sittenkin olla yhteydessä omaan pieneen kuntaan (jolloin lapsen sijoittaminen kestää ehkä kauemmin, voi olla, että pienessä kunnassa lapsi on jonkun tuttavan tutun jne.)?
Tampere on yksi eniten lapsia sijoittavista kunnista ja olemme siksi ottaneet yhteyttä sinne. Ensikontakti puhelimitse oli miellyttävä, mutta kun sosiaalitekijöitä on iso joukko, niin asia mietityttää kovasti.
olemme maaliskuussa menossa ensikäynnille Tampereen lastensuojelun sosiaalitoimeen. Harkitsemme vakavissamme sijaisperheeksi ryhtymistä, olemme itse pienestä Tampereen lähikunnasta.
Tämän palstan viestit ovat herättäneet meissä vähän huolestumista. Emme (vielä!) osaa pelätä työtä sijaiskotiin tulevan lapsen ja hänen biovanhempiensa kanssa. Se, mikä viime päivien viestien jälkeen mietityttää, on yhteistyön sujuminen sossun kanssa. Haluaisinkin kysyä niiltä, joilla on kokemusta Tampereen kaupungista, miten asiat tääällä hoituvat.
Yritetäänkö Tampereella sijaisperhe saada hommiin mahdollisimman halvalla? Toimiiko työnohjaus? Entä lomat? "Kukkoileeko" sossu vai voiko aito yhteistyö syntyä sijaisperheen ja sossun välillä? Pitäisikö sittenkin olla yhteydessä omaan pieneen kuntaan (jolloin lapsen sijoittaminen kestää ehkä kauemmin, voi olla, että pienessä kunnassa lapsi on jonkun tuttavan tutun jne.)?
Tampere on yksi eniten lapsia sijoittavista kunnista ja olemme siksi ottaneet yhteyttä sinne. Ensikontakti puhelimitse oli miellyttävä, mutta kun sosiaalitekijöitä on iso joukko, niin asia mietityttää kovasti.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Heippa!
En oikeastaan tiedä, miten Tampereella taloudelliset asiat hoidetaan. Me ollaan myös projektissa mukana ja meillä oli viime viikolla kotikäynti.
Me emme valinneet pridekurssia, vaan yksilövalmennuksen ja olen ainakin tähän asti ollut todella tyytyväinen Tampereen toimintaan. Työntekijät ovat olleet todella mukavia. Jos todella haluat lasta, vaikuttaako siihen taloudelliset seikat? Vähemmälläkin pärjää... Uskon, että Tampereen "sosiaalitädit" ajattelevat aina lapsen parasta, kuten pitääkin.
Ota yhteyttä, jos haluat vaihtaa ajatuksia.
[email protected]
Itse olen pettynyt Tampereen toimintaan. Tiimityö, mistä bridessä puhuttiin ei toteudu. Tampereella tuetaan todella paljon tapaamisia biosukuun. Työnohjausta saa jos on hyvät perusteet. Ei ole automaattista. Tuntuu, että se tuki minkä kuvitteli saavansa sosiaalityöntekijältä on kääntynyt jotenkin päälaelleen.
Isot kaupungit toimivat juuri näin! Luvataan paljon ja puhutaan kauniita pridessa, mutta todellisuus on aivan toinen - yksin jäät ongelminesi. Tämä taphtuu JOKA PUOLELLA Suomea, ei resursseja eikä näköjään haluakaan. Ihme jos työnohjausta saa edes perustellusti! Meillä on se TIETO, että työnohjausta saa vain ammatilliset sijaiskodit...piste.
Lomarahaa saa Tampereella n.250e/vuosi(kesällä). Sillä voit sitten lähteä perheinesi vaikka etelään. Kulukorvaus on n.350e/kk ja hoitopalkkio n.550e/kk. Lapsilisä maksetaan. Henkisestä tuesta ei tietoakaan.
Tampereella saatte enemmän korvauksia, kuin Helsingissä. Se on hyvä! Tästä työstä pitäisi saada kunnon korvaus. Työtähän tämä on kuitenkin, vaikka lapsiin kiintyy ja niitä rakastaa. Silti ei kukaan ihan ilmatteeksi toisten lapsia hoitaisi (lisukkeena moniongelmaiset biovanhemmat plus muu mahdollinen suku)
Kiva nähdä eri kuntien maksuja. Helsingissä huonommin on :( eikä saada lomakorvauksia, edes tuota ruhtinaallista 250 euroa.
..että otat ihan oikeasti yhteyttä johonkin jo kauan toimineeseen sijaisperheeseen, joka kertoo sinulle muutakin kuin kermat päältä. Tämä sijaisvanhemman valitsema tie on täynnä isoja sudenkuoppia, väheksymättä lainkaan sitä mitä tämä työ antaa, mutta ne isot sudenkuopat on jaksettava kantaa yksin, koska tämä on yksinäistä työtä - todella yksinäistä. jos tunnet muita sijaisvanhempia, siitä on kyllä apua ja tukea, koulutuksen tuomasta tiedosta ja varmuudesta olisi suuri hyöty, jos sitä olisi.
Kannattaa miettiä tarkoin ja todella puhua avoimesti sijaisvanhempien kautta. Eihän tämäkään palsta toki siihen huono ole, mutta...
Kyllä se niin on ,että voimavarat ja taidot pitää olla setten itsellä. Kanna huoli lapsen oireilusta ja eteenpäinviemisestä ja sitten ne boisukulaiset.... Ymmärrä heitä... En voi kannustaa.
Tampereesta en tiedä mutta meillä on yhteistyö sosiaalitoimeen toiminut hyvin . Sijoituksia perheessämme on useammasta kunnasta ja sos. työnt. ovat vaihtuneet,varmaan yli on toistakymmentä, yhden kanssa niistä on mennyt sukset ristiin, muihin olemme olleet erittäinkin tyytyväisiä.
Pidämme kyllä itsekin paljon yhteyttä sinnepäin ja käytämme työnohjausta jonka sijoittaja on järjestänyt sekä perheneuvolan palveluja myös paljonkin.
Mutta emme olisi kyllä näinkään hyvin jaksaneet ilman niitä.