Onko oikein, että toinen ihminen määrää sinun ruumiistasi.
Mies pakottaa ryhmäseksiin ja antamaan muille, koska se antaa hänelle tyydytystä. En haluaisi, koen sen todella vastenmielisenä, mutta hän pakottaa. Eikö se miten minun ruumistani käytetään, pitäisi olla minun päätettävissäni. Miten toinen ihminen voi tuollaista haluta ja vielä määrätä, että minun on tähän suostuttava. Hän sanoo, että tosiasiassa minun pitäis vain nauttia kun hän antaa minulle tällaista vapautta, jota monet muut miehet ei vaimoilleen suo. Se ei kuitenkaan minua lohduta, ei minun milestäni oikeaan parisuhteeseen ja rakkauteen tällainen kuulu.
Mies pakottaa ryhmäseksiin ja antamaan muille, koska se antaa hänelle tyydytystä. En haluaisi, koen sen todella vastenmielisenä, mutta hän pakottaa. Eikö se miten minun ruumistani käytetään, pitäisi olla minun päätettävissäni. Miten toinen ihminen voi tuollaista haluta ja vielä määrätä, että minun on tähän suostuttava. Hän sanoo, että tosiasiassa minun pitäis vain nauttia kun hän antaa minulle tällaista vapautta, jota monet muut miehet ei vaimoilleen suo. Se ei kuitenkaan minua lohduta, ei minun milestäni oikeaan parisuhteeseen ja rakkauteen tällainen kuulu.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ruumis on kuolleella.
tuo ei ole oikein. hae apua. sinua hyväksikäytetään julmasti.
Jos olet kirjoituksessasi ihan vakavissasi, niin tuohan on aivan sairasta. Hanki apua ja jätä miehesi. Eipä tuohon voi muutakaan sanoa.
Kyllä tämä on ihan todellinen tilanne minun elämässäni. Mieheni on tuttavien ja sukulaisten mielestä oikein mukava mies. Hän osaa käyttäytyä muiden ihmisten seurassa niin fiksusti, ettei varmaan kukaan uskokaan, että meillä on myös tällainen salainen elämä. Emme ole enää edes nuoria, kumpikin yli 40 vuotiaita. Tiedän, että minun pitäisi lähteä. Siitä taas seuraisi se, että vanhempani ja muut sukulaiseni ihmettelisivät miksi jätän hänet, enkä varmasti pystyisi heille kertomaan todellista syytä. Hävettäisi niin paljon. En ole pystynyt puhumaan kenellekään tästä asiasta. Olen kyllä pohtinut voisinko yrittää päästä jonkun terapiaan. Mutta olisiko siitä kuitenkaan mitään apua tilanteeseen. Joka tapauksessa ei kukaan ulkopuolinen pysty minua auttamaan.
Kenen kanssa SINÄ olet naimisissa? et omien sukulaistesi tai miehen sukulaisten.
Teidän eronne syitä heidän ei edes TARVITSE tietää! Lähde pian. Petät itseäsi tuossa tilanteessa ja menetät loputkin itsekunnioituksestasi. Kenelläkään ei ole oikein käyttää sinua omiin fantasioihinsa, eikä MITKÄÄN puheet muuta sitä miksikään!
Älä selittele itsellesi sukulaisilla tai muilla tekosyillä jäämistä. Mitään syytä ei ole.
Anteeksi kun huusin välillä...kai se poinni olisi mennyt perille vähemmälläkin...
Tuo teksti oli sujuvaa ja oikein kirjoitettu. Vain yksi pilkkuvirhe. Tuon kirjoittaja ei voi olla niin tyhmä kuin antaa tuossa ymmärtää...
En ole provo. Ilmeisesti olen sitten tyhmä. Tiedän, että tämä kuulostaa uskomattomalta, mutta on kuitenkin totta. Selasin tämän palstan juttuja taaksepäin, ja näyttää täällä kirjoittelevan muutkin naiset,jotka näyttävät olevan kutakuinkin samassa tilanteessa. Vai ovatko ne sitten keksittyjä juttuja?
Jos olet jo itsekin harkinnut terapiaa, niin suosittelen. Saisit vähän puolueettoman ihmisen näkökulmaa asioihin ja tilaisuuden keskustella jonkun kanssa luottamuksellisesti.
Itse olen hakeutunut terapiaan raiskauksen vuoksi. Eihän se tapahtunutta mihinkään muuta, mutta kyllä puhuminenkin auttaa. Ja ehkä voisit taas saada itsekunnioitustasi takaisin, sillä uskaltaisin veikata, ettei se tällä hetkellä ole kovin korkealla, johtuen noista tapahtumista.
Ei sukulaisille tarvitse mitään selitellä, tärkeintä että saisit oman elämäsi kuntoon. Tuossa leikissä hajoitat vain itsesi kokonaan.
Ei varmasti ole helppo lähteä, mutta mieti, mitä omalta elämältäsi haluat. Tuskin tuollaista... Miehelläsi on paha tunnevamma, ei kukaan kohtele noin ihmistä, jota todella rakastaa. Sanokoon vain joku hullu, että tuo on "normaalia", mutta ei todellakaan ole.
Jaksamista sinulle!
Mun ruumiin valtio päätti laittaa seitsemäksi kuukaudeksi kiven sisään - koska olen mies.
Mut eipä tarvi intistä enää murehtia.