Minun lapseni ei

Nuorena kokemattomana yliopisto-opiskelijana hieman maailman tapahtumia seuranneena kovin huolestuneena pitkän harkinnan jälkeen päädyin näin kahden aviovuotemme jälkeen raskaaksi saattamalleni vaimolleni ehdottaa kuitenkin päätyneeni raskauden keskeytykseen.

Taloudellinen tila lähinnä tässä vaiheessa vanhempiemme puolesta on oleva varmasti kirurgiperheen toisena lapsena jo perintökaaren puolesta erinomainen, mutta periaatteellisesti sangen ristiriitainen.

Esikoisemme on nyt raskauden alkuvaiheessa todettu olevan täysin terve poikalapsi. Mitä syntymästä seuraa?

Syntyessään hän on kantava osansa tästä 115 miljardin velasta, joka hänen henkilökohtaiseksi taakakseen suomennettuna on 43 447 €. Velka joka hänellä on jo ennen syntymää. Velka joka lankeaa hänen maksettavakseen tavalla tai toisella hänen syntyessään. Kannattaako tätä velkaa kuitata vastaanotetuksi?

Oliko muuta?
Kyllä valitettavasti hän on tuleva liittovaltion sotilas, joka mitä todennäköisemmin joutuu sotimaan USA:n ulkopolitiikan puolesta NATO:n riveissä romahtavan suuren Yhdysvallan puolesta, jossa omat sotilaat eivät koskaan puolusta omia rajojaan, vaan ovat AINA sotimassa rajojensa ulkopuolella, mitä me suomalaiset emme koskaan tekisi (vapaaehtoisesti).

Tovin keskustellessamme olemme päätyneet ”keskeytykseen” ja siihen, että tämän talon pertsestä ei natolle anneta yhtään sotilasta. Suomelle annetaan, mutta sitä suomea ei enään ole jota isänisäkin oli puolustamassa. Tänään hän olisi isänmaallinen natsipaska, suvakkien vihaama koira, jonka sankarihaudalle kukkasia ei vietäisi. Virtsa siellä virtaisi.

Voi markka, sinua on ikävä. Passintarkastusta ja Kekkosta. Me olimme suomalaisia ja tämä oli meidän maamme.