70-luvun elementtitaloja haukkuvat eivät vissiin ymmärrä ettei rakentaminen ole juuri muuttunut 30 vuodessa. uudet eivät ole yhtään kummempia kuin 70-luvun elementtitalot. äänieristys on yhtä huono, väliseinät jopa vielä huonommat, pelkkää kipsilevyä. ulkonäkökin saman laatikkomainen. hinta kuitenkin monessa paikkaa yli tuplat vanhan hinnasta. 70-luvun kerrostalot ovat kyllä aliarvostettuja, pohjaratkaisultaan ja asumisviihtyvyydeltään paljon parempia kuin 50-luvun ja sitä vanhemmat. ja kyllä noissa ikivanhoissakin joutuu remonttia tekemään vaikka olisi kuinka hyvin tehtyjä. talon runko kestää 70-luvun taloissakin vielä vuosikymmeniä ellei satoja.
70-luvun asunnot aliarvostettuja?
\aattele\
101085
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kaikki mediat ovat mollanneet kyseisen aikakauden tuotteet niin lyttyyn että valpas ostaja voi poimia todellisia helmiä
Sikäli nimenomaan 70-luvun elementtitaloja koskien pitää sanoa, että 60- ja 70-luvuilla betonielementeissä oli suunnitteluvirheitä, mitkä tekivät ne huonosti soveltuviksi meidän ilmastoomme. Siksi näihin taloihin pitää tehdä julkisivuremontit jo näihin aikoihin. Uudempiin elementtitaloihin ei tarvitse tehdä 1. julkisivuremonttia vielä pitkiin, pitkiin aikoihin.
Äänieristystä koskee standardit, jotka uusien talojen pitää täyttää.
Sanoit ihan oikein siitä, että talon kantavat rakenteet kestävät satoja vuosia ja sikäli elementtitalot ovat kauttaaltaan aliarvostettuja. Jos verrataan vaikka 1990-luvulla tehdyn elementtitalon pitkän kantaman kestävyyttä 100 vuotta vanhaan keskustan "jugend-linnaan" niin käy vertauskuvallisesti niin että "linna" on raunioina kun elementtitalossa puksutetaan vielä kovaa. Käytännössä heikommat rakenteet tuottavat vain enemmän ylläpitokuluja, oikein huollettuina ja korjattuina betoni/kivitalot kyllä kestävät joka tapauksessa useita satoja vuosia.
siis huoneiden väliset seinät samassa huoneistossa ovat aivan onnettomat. huoneiston sisäistä äänieristystä eivät varmaan koske mitkään normit. 70-luvun taloissa nämä seinät sentään olivat kevytbetonia tai jotain.
julkisivuremontoitujakin 70-luvun asuntoja löytyy myynnistä huomattavasti uusia/50-lukulaisia halvemmalla!
" Jos verrataan vaikka 1990-luvulla tehdyn elementtitalon pitkän kantaman kestävyyttä 100 vuotta vanhaan keskustan "jugend-linnaan" niin käy vertauskuvallisesti niin että "linna" on raunioina kun elementtitalossa puksutetaan vielä kovaa."
No tuota en kyllä nielemättä usko. Noissa jugendlinnoissa tuppaa olemaan tiilestä muuratut reilun puolen metrin seinät. Ja tuhat vuotta vanhoja samalla tekniikalla tehtyjä taloja on pystyssä Euroopassa. Kyllä taitaa betonielementit kabronatisoitua ennen noita vanhoja taloja. Nyt vastaavan talon tekeminen maksaisi valtavasti, koska työn hinta on niin korkea. Turha selittää, että elementtitalot pärjäävät niille!
Toki vanhoja tiilitaloja on olemassa, mutta myös betoni on vanha keksintö. Esimerkiksi Hagia Sofia-kirkko Konstantinopolissa ("Istambul") on jo melkein 2000 vuotta vanha betonirakennus, ja tässä ei ole edes kyseessä teräsbetoni.
Karbonatisoituminen liittyy vanhojen (60&70-luvut) elementtien suunnitteluvirheisiin ja on nykyaikaisissa elementeissä mitätöntä koska julkisivuelementtien huokoisuutta osataan kontrolloida tavalla, mikä estää hiilidioksidin tunkeutumista elementin sisään. Myös käytettävän teräksen laadulla on toki merkitystä. Nykyään voidaan elementit valmistaa myös haluttuun kestävyyteen - jugendlinnoja tehtäessä ei vielä ymmärretty läheskään niin paljon julkisivujen vuorovaikutuksesta sään kanssa kun nykyään.
Elementtien pääasiallinen ongelma on niiden huono imago, joka johtuu siitä että elementtitaloja on rakennettu halvoille alueille. Esimerkiksi Pikku-Huopalahdessa ja Ruoholahdessa näkee kauniita, nykyaikaisia elementtirakennuksia.
Kyllähän tuolta aikakaudelta löytyy taatusti paljon hyviä asuntoja. Parhaita puolia mm. suurehkot huoneet verrattuna nykyasuntoihin, joissa neliöhinta on kova -> tingitään niistä ja sullotaan entistä enemmän huoneita entistä vähempiin neliöihin. Esim. tilavia 80 neliön, puhumattakaan suuremmista, kolmioita ei juuri saa uusista taloista, ovat kooltaan pikemminkin lähempänä 60:tta kuin 80:aa. Niissä olo on kuin sillillä purkissa..
Mutta tuohon aikaan tehtiin myös rakennusvirheitä, mm. tasakatot. Edellisessä asunnossamme (vm. 76) oli myös toinen typeryys, kylpyhuone ns. laivamallia. Seinän ja lattian yhtymäkohta oli salakavalasti ruvennut vuosien saatossa vuotamaan, ja valuttanut vettä rakenteisiin ties kuinka kauan. Asia huomattiin vasta kun sattui isompi tulva (vesi valui meiltä 3. kerroksesta 1. kerrokseen asti). Tuli kalliit remontit ja pitkät kuivattamiset... varsinkin kun vahingon innoittamana selvitettiin muidenkin talon kylppäreiden kunto, ja sama ongelma oli lähes jokaisessa, tosin lievemmässä muodossa.
Toinen ongelma vanhemmissa taloissa ovat olemattomat vaatehuoltotilat (ei tosin ole läheskään kaikissa nykyasunnoissakaan); itse ainakin kaipaan nimenomaan pientä kodinhoitotilaa (ja olisin siitä valmis myös maksamaan), jossa mahtuisi myös kuivattamaan telineellisen pyykkiä.
uusistakin kerrostaloista suuri osa on tasakattoisia.
osuit naulan kantaan siinä, että uudet asunnot ovat järkyttävän pieniä. kolmiota, jossa olisi reilun kokoinen olohuone, on vaikea löytää. sauna on pakko sulloa joka asuntoon, joka vähentää tiloja entisestään.
osaksi 70-luvun talojen alempi hinta johtunee siitä, että ne sijaitsevat lähes aina huonoimagoisilla alueilla, betonilähiöissä. Jos unohtaa lähiöiden imagon, väitetyn rauhattomuuden yms, huomaa että ne ovat varsin mukavia paikkoja asua. alueet on suunniteltu kävelijää ja pyöräilijää silmällä pitäen, ja luontokin on usein lähellä joten ulkoilu on miellyttävämpää kuin keskustassa. autot on selkeästi erotettu omiin karsinoihinsa. yhteydet ovat hyvät.
Minäkään en tajua, miksi mun betonikerrostaloa on aina aliarvostettu. Mun mielestä nää asiat on paremmin kuin ihailluissa rivitalokodeissa.
- Huonekorkeus on 260cm.
- Upea katto, ei paneeleja.
- Seinä 160 mm paksua teräsbetonia. (Rivarissa pahvia).
- Autotalli! 17m2 lämmin talli. Vuokra 20 €/kk.
- Kylmiötilat alakerrassa.
- Varastokoppi alakerrassa.
- Posti ja aamun lehti kannetaan eteiseen.
- Polkupyörille oma varasto.
- Saunaosasto ei vie asuinneliöitä.
- Aina riittävän lämmin asunto. Ihanat, terveelliset, lähes huoltovapaat isot patterit.
- Asumiskustannukset 1,56 €/m2. sisältäen kaikki palvelut, siivous, lumityöt, isännöinti, jätehuolto, lämmitys, digi-tv, yleissähkö.
- Vesimaksu 12€/kk. Sähköön menee 23€/kk.
- Kadulla kulkijat ei näe asuntooni, voin kulkea vaikka alasti, koska vastapäätä on metsä.
- Kostean tilan seinät pysyvät paikallaan, eikä laatat halkeile.
- Jos jotain ylipäätään tapahtuu, niin kosteusvauriot eivät aiheuta isoja remontteja. Ei ole mitään puurakenteita.
- Kotivakuutusmaksut pienet.
- Ei hyttysiä parvekkeen ovesta sisään (kolmas kerros)
- Kerran vuodessa pihatalkoot :)
Niin, ja vielä voisin rivareista vielä sanoa, että itse en ainakaan koskisi niihin pitkällä tikullakaan, sen verran kehnosti tehtyjä alapohjia ja perustuksia niissä näkee, toki poikkeuksiakin voi olla. Monissa rungon homeongelmia alkaa ilmetä jo 10-20 v. iässä, lisäksi vielä radon yms. ongelmat.
kerrostaloasunnossa perustuksien kautta tuleva kosteus tuskin on ongelma