Toivottavasti joku jaksais lukee tämän ja ottais kantaa...
Tutustuin ko. porukkaan yläasteella ja siitä alkaen oltiin ystäviä. Porukkaan kuului (nimet muutettu) mun lisäksi Saara, Veera, Lotta, ja Kirsi. No, Saara ja Veeras olivat aina yhdessä, viettivät yhdessä kaikki ns. bailupyhät ja viikonloput. Muilla siihen ei ollut asiaa, paitsi koulussa kun he olivat eri luokilla, niin he sitten turvautuivat muihin. Mä olin Saaran kanssa samalla luokalla. Lotta ja Kirsi olivat Veeran kanssa samalla luokalla.
Me muut siis oltiin ns. kolmansii pyöriä ja vain hätävaroja. Pysyttiin kuitenkin ystävinä, ja tää ulkopuolisuus sitten yhdistikin mua, Lottaa ja Kirsiä.
YA:n jälkeen mentiin kaikki lukioon ja mä jouduin ihan eri luokalle muun jengin kanssa. No, sehän nyt ei ollut ongelma. Ystävystyin Liisan kanssa, ja toki oltiin edelleen ystäviä vanhankin porukan kanssa ja pian Liisa oli osa porukkaa (niin osa kuin vain tossa porukassa pystyi eräiden ihmisten kanssa olemaan).
Veeran ja Saaran porukkaan ei edelleenkään päässyt lähelle, ja heitä ei bailaaminen kiinnostanut joten me muu porukka juhlittiinkin sitten aina yhdessä paikkakunnalla kun Saara ja Veera menivät yhdessä muualle (eivät kuitenkaan juhlimaan vaan erilaisiin uskonnollisiin tapahtumiin). Uskonto ei meitä juhlivia haitannut, eikä Saaraa&Veeraa haitannut meidän juhliminen. Pystyttiin oleen sitten yhdessä viikolla ym.
Sitten eräänä keväänä Kirsi löysi oman poikaystävän ja niin minäkin hieman myöhemmin. Aikaa piti tietysti antaa sitten myös rakkaillekin. Samoihin aikoihin myös Saara&Veera kiinnostuivat bailaamisesta, ja koska minä ja Kirsi emme enää olleet joka viikonloppuilta kylällä, niin Saara&Veera suuttuivat meihin. Vaikka eiväthän hekään ennen voineet olla meidän kanssa viikonloppuisin!
SIIS: nytten sitten kuin neideillä sopi bailaaminen, niin meidän olisi tottakai pitänyt olla heidän kanssa joka hetki. Kyllähän me ennenkin pystytiin olemaan ystäviä (vaikkakin hieman hätävaroja), vaikkakaan emme bailanneet yhdessä. Mutta nyttenpä Saaralle&Veeralle ei enää kelpaa ystävyys, koska me Kirsin kanssa ollaan muka pettureita, koska ei bailata heidän kanssaan joka viikonloppu. Kyllä me silti pidetään huolta frendeistä, mutta kun nykyään S&V:lle merkitsee ystävyys samaa kuin bailaaminen.
Lotta on porukassa kaikkien kaveri, se sitten yrittää tässä palloilla tän porukn kaikkien ihmisten kanssa.
Tänään sitten Kirsin kanssa räjähdettiin ruokalassa porukalle... Kun saara suuttui meihin siksi, että emme päässeet 300 km:n päähän Veeran järkkäämiin mökkibileisiin (sinne asti ei niin vain lähdetä jos tekee viikonloput duunii). Niin, siis Veera ei ollut edes paikalla, vaan Saara suuttuin koska arveli, että Veerakin suuttuu!!!
Ei paljoo enää ystävyydeltä eikä edes kaveruudelta tunnu S&V:n osalta. Mitä pitäis tehdä?
Tutustuin ko. porukkaan yläasteella ja siitä alkaen oltiin ystäviä. Porukkaan kuului (nimet muutettu) mun lisäksi Saara, Veera, Lotta, ja Kirsi. No, Saara ja Veeras olivat aina yhdessä, viettivät yhdessä kaikki ns. bailupyhät ja viikonloput. Muilla siihen ei ollut asiaa, paitsi koulussa kun he olivat eri luokilla, niin he sitten turvautuivat muihin. Mä olin Saaran kanssa samalla luokalla. Lotta ja Kirsi olivat Veeran kanssa samalla luokalla.
Me muut siis oltiin ns. kolmansii pyöriä ja vain hätävaroja. Pysyttiin kuitenkin ystävinä, ja tää ulkopuolisuus sitten yhdistikin mua, Lottaa ja Kirsiä.
YA:n jälkeen mentiin kaikki lukioon ja mä jouduin ihan eri luokalle muun jengin kanssa. No, sehän nyt ei ollut ongelma. Ystävystyin Liisan kanssa, ja toki oltiin edelleen ystäviä vanhankin porukan kanssa ja pian Liisa oli osa porukkaa (niin osa kuin vain tossa porukassa pystyi eräiden ihmisten kanssa olemaan).
Veeran ja Saaran porukkaan ei edelleenkään päässyt lähelle, ja heitä ei bailaaminen kiinnostanut joten me muu porukka juhlittiinkin sitten aina yhdessä paikkakunnalla kun Saara ja Veera menivät yhdessä muualle (eivät kuitenkaan juhlimaan vaan erilaisiin uskonnollisiin tapahtumiin). Uskonto ei meitä juhlivia haitannut, eikä Saaraa&Veeraa haitannut meidän juhliminen. Pystyttiin oleen sitten yhdessä viikolla ym.
Sitten eräänä keväänä Kirsi löysi oman poikaystävän ja niin minäkin hieman myöhemmin. Aikaa piti tietysti antaa sitten myös rakkaillekin. Samoihin aikoihin myös Saara&Veera kiinnostuivat bailaamisesta, ja koska minä ja Kirsi emme enää olleet joka viikonloppuilta kylällä, niin Saara&Veera suuttuivat meihin. Vaikka eiväthän hekään ennen voineet olla meidän kanssa viikonloppuisin!
SIIS: nytten sitten kuin neideillä sopi bailaaminen, niin meidän olisi tottakai pitänyt olla heidän kanssa joka hetki. Kyllähän me ennenkin pystytiin olemaan ystäviä (vaikkakin hieman hätävaroja), vaikkakaan emme bailanneet yhdessä. Mutta nyttenpä Saaralle&Veeralle ei enää kelpaa ystävyys, koska me Kirsin kanssa ollaan muka pettureita, koska ei bailata heidän kanssaan joka viikonloppu. Kyllä me silti pidetään huolta frendeistä, mutta kun nykyään S&V:lle merkitsee ystävyys samaa kuin bailaaminen.
Lotta on porukassa kaikkien kaveri, se sitten yrittää tässä palloilla tän porukn kaikkien ihmisten kanssa.
Tänään sitten Kirsin kanssa räjähdettiin ruokalassa porukalle... Kun saara suuttui meihin siksi, että emme päässeet 300 km:n päähän Veeran järkkäämiin mökkibileisiin (sinne asti ei niin vain lähdetä jos tekee viikonloput duunii). Niin, siis Veera ei ollut edes paikalla, vaan Saara suuttuin koska arveli, että Veerakin suuttuu!!!
Ei paljoo enää ystävyydeltä eikä edes kaveruudelta tunnu S&V:n osalta. Mitä pitäis tehdä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ihmeellisiä kavereita, eivät taida olla ihan järissään?
Kun yläasteet jää ja opiskelut alkaa, niin porukoita hajaantuu ja uusia syntyy. Elämään tulee uusi Saaroja ja Veeroja ja vielä Eerojakin. Jokaisen lie oikeus rakentaa omaa elämäänsä. Siihen kuuluu myös irtautumista ja liikettä ystäväpiirissä suuntaan ja toiseen. Sitten voi jäädä jäljelle 1 tai 2 kamua joiden kanssa pidetään yhteyksiä vuodesta toiseen.