Juu, minulla varmaan on. Ja monella muullakin.
Mutta nuilla ihmisillä tuolla ULKOMAAILMASSA ei taatusti ole, minkään näköisiä..
Tapaus taas tänään, joka tämän nosti mieleeni; Hissiin tulee venäläispoika, kahden koirani kanssa. Ja ärsyttää niitä siinä pienessä kopissa tahallaan.
Ja kuinka monta kertaa nämä ääliöihmiset kokevat sen "hauskana", kun koira ärsyyntyy? Ja vielä hauskempaa on kun omistaja ärsyyntyy..
Eli neuvoja: Onko kohdallenne koskaan sattunut tällaista koiran ärsyttäjää? Ja jos on, niin miten te reagoitte ihan oikeasti niihin tilanteisiin?
Eli ei nyt niitä "niittaisin sen seinään", koska niin harvat oikeasti tekevät. Ja mieleni minunkin tekisi kyllä niitata. Tietenkin, iästä riippuu paljon jne, mutta kertokaa muutamia esimerkkejä tilanteista ja omasta käyttäytymisestänne?
(ps. selvisi ettei kouvolassa saa paikattua hajonnutta hammasta ihmisten aikoihin, 16 tuntia kesti päästä päivystykseen..)
Mutta nuilla ihmisillä tuolla ULKOMAAILMASSA ei taatusti ole, minkään näköisiä..
Tapaus taas tänään, joka tämän nosti mieleeni; Hissiin tulee venäläispoika, kahden koirani kanssa. Ja ärsyttää niitä siinä pienessä kopissa tahallaan.
Ja kuinka monta kertaa nämä ääliöihmiset kokevat sen "hauskana", kun koira ärsyyntyy? Ja vielä hauskempaa on kun omistaja ärsyyntyy..
Eli neuvoja: Onko kohdallenne koskaan sattunut tällaista koiran ärsyttäjää? Ja jos on, niin miten te reagoitte ihan oikeasti niihin tilanteisiin?
Eli ei nyt niitä "niittaisin sen seinään", koska niin harvat oikeasti tekevät. Ja mieleni minunkin tekisi kyllä niitata. Tietenkin, iästä riippuu paljon jne, mutta kertokaa muutamia esimerkkejä tilanteista ja omasta käyttäytymisestänne?
(ps. selvisi ettei kouvolassa saa paikattua hajonnutta hammasta ihmisten aikoihin, 16 tuntia kesti päästä päivystykseen..)
Vastaukset 29
Vanhimmat
kuka oli hississä ja kenen koirien kanssa?? oletan että koirat oli sun?
Joskus aikoinaan kun asuin Vallilassa,hesalaiset tietää paikan, niin sillon puistoremmissä saattoi olla joku hörhö ,kun menin 4 sakemannin kanssa niin saatto tulla huutelemaan,tapan kaikki paljain käsin yms. Mut sit kun sanoin ,että tuu vähän lähemmäksi että koirat puree remmissä,en saa syytettä,niin meni pois.
Nykyisen pennun kanssa ei onneksi kukaan ole tullut urputtamaan,olen kyllä niin hävytön suustani,että varmaan jättäisi viimeiseksi kerraksi tulla ärsyttämään minua saati koiraa.
ps tule Helsinkiin,täällä pääsee hammaslääkäriin:)
Juh, miun koirat. Mutta muillakin talon koira-ihmisillä kuulema samanlaisia ongelmia.
Mikä pakko sitä on oikeasti änkeä samaan hissiin mikäli ei osata käyttäytyä..
ps. helsingissä ei ole tilaa asua :D
Asutkos Kouvolassa Lehtimäessä? Ahventiellä on melkoisia hörhöjä, itse muutin vex sieltä pari vuotta sitten, rauhalliselle Myllykoskelle.
Täällä minä. Tosin, en ahventiellä, enkä nuissa "pahimmissa" taloissa.. Mutta eipä se auta :(
ovat ärsyttäneet. Arabi lapset joukolla hirmuinen kirkuna huitominen pakoon juoksu. Tilanne loppui siihen että keskustelimme perheen isän kanssa tilanteesta. Syy että kovasti pelkäsivät koiriani ja rohkeutta piti kuitenkin jollain tavoin näyttää kun koirani olivat niin pieniä.
Alueellamme asuu myös joukko venäläisiä ja muutama pikkupoika kivittää ohimeneviä koiria. Tätä tilannetta olemme muiden koirien omistajien kera miettineet kovastikin ja olemme ottaneet jo kirjeitse yhteyden parin pikkukaverin vanhempiin.
Yllättävää tässä on se että hyvin harva Suomalainen lapsi ainakin tällä alueella syylistyy moiseen.
Yksi ongelma oli aikoinaan, ovikellon soitto ja oven takana huutaminen silloin kun emme olleet kotona. Naapurit kertoivat. Ne olivat Suomalaislasten tekosia.
Niin no.. Minä ihmettelen, kun koskaan ei ole venäläiset kohdelleet koiria hyvin, jos ja kun ovat niitä kohdanneet minun nähteni.
Onko venäjällä niin erilainen suhtautuminen koiraan? Muuallahan, esim. muslimi-maissa kulttuuri ei ylipäätään taida hyväksyä koiria, joten se on ehkä osittain ymmärrettävää.
Mutta minusta olisi oikein että täälläkin otettaisiin se niin että "maassa maan tavalla". Vaikka heillä kivitetään koiria, pitäisi ehkä ymmärtää että meillä ne ovat perheenjäseniä, eivätkä kivitettävissä.
Minä en ymmärrä että mitä tälle pitäisi tehdä; meillä poliisitkin vain kohauttavat olkiaan kun "koiraan ei pahemmin sattunut". Entäs kun sattuu?
Ja ei, en minä ole rasisti, mutta tämä alkaa mennä yli kuitenkin.. Meidän pitäisi sopeutua muihin kulttuureihin, jotka eivät edes yritä sopeutua meihin. Eikä tietysti koirat ole ainoa esimerkki. :(
En edes tiedä miten laaja tämä ongelma on, mutta tuntuu että "vaikeat" tapaukset osuvat aina kohdalleni.
Pari kertaa on sattunut että jo kaukaa on alettu kammeta samalle puolelle kävelytietä missä itse olen kävellyt omien koirieni kanssa, usein jopa pientareen puolella. Sitten on kävelty suoraan päälle ja alettu huutaa ja karjua kuinka joko a)kävelen väärällä puolella kevyen liikenteen väylää tai b)alettu reuhaamaan että vien kaiken tilan tavallisilta ihmisiltä.
Toisella kertaa kun tämä sattui, vastapuoli oli erittäin aggressiivinen ja oli tulossa suoraan päälle, jolloin koirani alkoivat murista ja siitä se vasta huuto ja uhkailu alkoi. Käskin soittaa poliisin paikalle ja läksin vain itse kävelemään. Kaikenlaisia...
Olin sakutyttöni kanssa illansuussa tehnyt opitkän lenkin ja lopuksi istahdin kaupan rappusille tupakille. Koira tuli ihan viereeni, aivan siis liki. Tuli viisi sälliä aavistuksen maisteissa multa tupakkia pummaamaan. Sanoin ettei ole ja että en anna. Siinä sitten tivailtiin aika isoilla kirjaimilla, vaan pidin pintani. Yksi sälleistä oli aikeissa tarttua takkiini, mutta jäi vain aikeeksi, kun koira paljasti koko valkoisen hammasrivistönsä murinan säestämänä. Eivät olleet huomanneet, että koira oli saanut komentonsa ja kuuliaisena myöskin välittömästi totteli. Sällit lähtivät käpälämäkeen ja minä jäin rauhassa tupruttelemaan tupakin loppuun. Jos olisin siinä yksikseni istuskellut, niin varmasti olisin antanut koko askin ;=). Vaan kun seuraavan kerran samainen lauma tuli meitä vastaan kadulla, niin pojat vaihtoivat puolta ;). On kaikenlaisia juttuja tässä vuosien saatossa sattunut, mutta jos kaikista kertoilis, niin taitais mennä "ikä ja terveys" niitä kirjoittaessa.
Ketuttaa ihmisten yleinen käytös koiria kohtaan.
Ihmiset ovat joskus elämässään saaneet hyviä kokemuksia iloisista ja avoimista koirista, joten ensimmäisenä tuleekin mieleen, että koirat ovat kivoja. Mutta miksi ihmeessä käyttäydytään niin rumasti sitä koiraa kohtaan?
Ihminen tuijottaa koiraa, kumartuu päälle, paijaa päästä ja yleinen olemus on koiran kantilta törkeä. Käyttäytymissäännöt siis unohtuvat.
Miksei koiralle voi itseään esittää kohteliaana ja mukavana, ei uhkaavana tyyppinä?
Ihan tosi paljon on joutunut näkemään (ihmis)arkoja koiria jotka eivät ikinä siedäty ihmisiin sillä ihmiset käyttäytyvät ihmismäiseen tyyliinsä, huomaamattaan, aivan tökerösti koirien silmissä.
Pliis yritetään me koiraihmiset edes vähän valistaa muita siitä miten koiraa tervehditään kohteliaasti ilman että herkempikin koira kokee olonsa turvattomaksi ja uhatuksi.
eli se tapa, jolla ihminen vierasta koiraa lähestyy on monasti ihan uskomaton. Eli just mainitsemasi. Se, minkä aikanaan kun ohjaajana toimin, opin/huomasin, että ärhäkämmänkin koiran "kaveriksi" pääsee suhteellisen helposti, jos lähestymistapa on koiran tasolla. Koira tosiaankin kokee uhkaavaksi käytökseksi ihmiseltä sen, että ekana ollaan "päässä kiinni" yläpuolelta. Vaan on olemassa yksi tuomari, joka sitä harrasti ainakin aikoinaan ja jos koira vahingossakaan käänsi päätään häntä kohti, niin jo oli heti arvostelussa maininta, että luonteessa olisi toivomisen varaa.
jotkut oikeesti ihan "vitsinä" lähestyy koiraa kumarassa muristen, joko matkien koiran murinaa tai möreesti omaa puhettaan mogeltaen! ja mitäköhän siitä seuraa? kaikki varmaan osaa arvata.
osaan kyllä arvata seuraamukset.
Se, että mennään sinne koiran tasolle ei nyt kyllä ihan oikeasti tarkoita ihan tuota.
Minun koiraani ovat taas ärsyttäneet suomalaiseat ´kusipäät`eli naapurin mopokersat.Minulla on ollut 5vuotta sekarotuinen koira tietävät tapauksen,mutta ei mopolla ihan tahallaan kurvataan kohti ja kaarrellaan ja koiraparka reuhtoo mopoja kohti.Isännöitsijälle ja mopopoikien vanhemmille olen yrittänyt keskustella ilman tulosta.Täytyy aina yrittää kytätä,onko tie vapaa,mutta aina joku onnistuu joko polkupyörällä tai mopolla säikyttelemään minua ja koiraani olen lisäksi sydäntautinen ja saan jokakerta olla sydänsyrjällään miten pääsen pihalta metsään koirulini kanssa.Keväällä haulikon hankkimista harkitseva,jolla voisin pari kersaa ampua.
aina välillä tuntuu, että ne pahimmat k***päät löytyy just niistä ihmisistä, joilla on ollut tai on koira. Jostain syystä osalla on ajatus siitä, että osaavat kaiken koirista ja tietävät miten niiden kanssa toimitaan ym. sanominen ei noihin tyyppeihin tehoa.
Tuli vaan heti sun kirjotuksesta reilun vuoden takainen päivä mieleen, kun meillä tapetoitiin ja isännän apuna oli hänen lapsuudenaikainen ystävänsä, josta minä taas en oikein pidä, kun ei kiinnosta alapää-jutut ja tauoton kaljan lipitys... Heillä on kotona aina ollut rotikoita, joten tää tyyppi on just näitä kaiken tietäviä mänttejä. Meillä narttu reagoi tosi rajusti, jos vaistoo, etten jostain ihmisestä pidä tai että mulla on pieninkin epävarmuus ihmistä kohtaan. No meen neiti oli mun vierellä koko ajan ja kun lopulta luopui mun vahtimisesta ja meni syömään luuta, niin eikös tää idiootti mennyt sen eteen ja alkanut murista ym. sille. Neiti ei noissa jutuissa toiseksi jää ja ehdeinkin just sopivasti väliin, ennen ku toi apuri ois menettänyt päänsä. Siltikään ei siihen oluen sumentamaan päähän mennyt, ettei tuota koiraa härnätä ja ärsytetä, vaan tää tyyppi kävi jopa polvilleen koiran eteen muriseen. Jos siinä oisin karjassut kunnolla, niin neiti melko varmasti olisi ollut miehen kurkussa kinni, mutta onneksi sain pidäteltyä ja menin itse nappaan miestä niskasta kiinni ja ehdotin jäähylle lähtöä. "näin meillä aina leikitään" koitti tää selittää mulle... No meillä ei leikkiessä murista eikä näytellä hampaita, eli kukin kai sitten tyylillään.
Ton jälkeen neiti ei oo kyseistä ihmistä hyväksynyt ja ellei meillä autonperässä ois kunnon koiraverkkoo, ois neiti mennyt ton tyypin päälle, kun kerran lupasin sen heittää kylille ja se mäntti sinkos auton takapenkille vauhdilla ja mulla oli koirat autonperässä.
Usein oon huomannut ton koiran silmiin tuijottamisen, joku on joskus mulle väittänyt ottavansa niin "henkisen yliotteen" koirasta, alistavansa ja muuta fiksua. No näitten kanssa se ei ainakaan toimi.
Itse aina ehdotan, kun uusi ihminen näihin tutustuu, että istuu vaikka ihan rauhassa ja antaa näiden mennä tekeen sitä tuttavuutta. Kun tutustuminen tapahtuu koirien tahtiin, niin meillä se ainakin toimii tosi hyvin.
Meillä on hassu juttu myös.. Koirani inhoavat "tietenkin" humalaisia ihmisiä jne. Mutta isäni on poikkeus.
Edellinen koirani, anu, rähjäsi aina kaikille humalaisille, ja inhosi niitä yli kaiken. Mutta isäni kun näki ensimmäisen kerran, anu meni maahan, n. 10 metrin päähän, ja häntä heiluen, ryömien, meni sen 10 metriä isäni luo, ja sitten selälleen rapsutettavaksi. En ollut mitenkään anulle ilmi antanut mielestäni että kyseessä on kukaan tuttu ihminen jne. Anu vaan pääsi autosta rannalle, ja siellä oli vain isäni.. En tiedä mikä siinä oli.. Olivat sitten ylimmät ystävykset.
No, sama on näiden nykyisten kanssa; molemmat koirani ovat ottaneet isäni vastaan, oli kännissä tai ei, niin sydämellisesti että melkein olen kateellinen.
Murisevat sen kanssa kilpaa, ja isäni "nipistelee" niitä ja ne näykkivät isääni, leikillisesti molemmin puolin. Tuijottelevat kaikki kolme toisiaan silmiin, ja riehuvat. Ja sitten loppujen lopuksi nukkuvat kasassa, jossa isäni yleensä alimmaisena.
En tiedä miten isäni sen tekee, mutta oli millainen eläin tahansa, se on aina valmis luottamaan isääni. Ja koiriin tämä pätee erityisesti.
Olen miettinyt, että onko niin, että on tietynlaisia ihmisiä, joilla on vain erityinen taito olla "aitoja" ja sellaisia, että koirat kokevat ne turvallisiksi, oli tilanne mikä vain?
(on tosiaan muistutettava, että isäni on alkoholismiin taipuvainen ja asunut viimeiset 5 vuotta teltassa, eli kyseessähän voi olla ihan vaan se "luonnollinen" haju hänessä, metsän, nuotion jne..? )
Olen elämässäni tasan kaksi tällaista ihmistä tavannut; toinen on isäni ja toinen oli sellainen vanha rouva, nyttemmin edesmennyt.. Muilla tämänkaltaisia kokemuksia?
Juu.
Näinhän se on.
Mutta enemmän haittaa niistä ihmisistä on joilla koiria koskaan ole ollut. Ihminen joka tietää että koiralla on monta veittä suussa osaa hieman "varoa" ja ennakoida tekemisiään, kun ne sellaiset ihmiset joilla koiraa ei ole ollut.
Ohjenuorana olen pitänyt rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä.
Että koirahan kykenee jollakin tasolla aistimaan mitä ihmisen päässä liikkuu. Tarkoitan lähinnä sitä että jos joku tyyppi pelkää koiria niin koira haistaa sen. Käy varmaan myös toisinkin päin?
En tiedä, en ole lukenut tutkimuksia tästä aiheeta, tiedä edes onko olemassa...
Toisaalta aivan käypä ajatus, pystyyhän ne koirat haistamaan "miinamolekyylit" suodattimesta, huumeet tullissa ja kasvaimen ihmisestä...
Olen huomioinut koirissa ja niiden kyvyssä luottaa ihmiseen, ainakin oman käyttäytymisen olevan A ja O. Ujoimmatkin koirat uskaltavat rauhallista ja varmaa ihmistä lähestyä, itse pysin aina olemaan "ei uhkaava" kun tapaan koiria.
Juu onhan näitä..
Se esim. josta kerroin aiemmassa keskustelussa, kun kakarat heittelivät lumipalloilla koiran jalkoihin ja juoksivat päin koiraa uhkaavasti. ja minä huudan sanastoni tyhjäksi haukkumasanoista ja -ilmaisuista, taisinpa keksiä pari uuttakin.
Sitten humalaiset, eivät usko mitä sanotaan. Meinasi yksi täti laivalla, että turhaa varoittelen Jumbosta ja tunki päälle vaikka kuinka varoitin. Loppui siihen, kun Jumbo kävi käteen kiinni ihan oikeasti... meni täti kauemmas tuoppinsa kanssa ja oli hiljaa.
Kun olin yläasteella, ihan koulun lähellä oli koira päivisin ulkotarhassa, ja haukkui ohikulkijoita, siihen piti varsinkin poikien aina jäädä koiraparkaa ärsyttämään. Ja minä reippaana jäin siihen pojille huutamaan, varmaan ärsytin sitä koiraa ihan yhtä paljon kuin pojat.
Eipä ole kohdalleni moista koiran ärsyttämistä sattunut ikinä, vaikka olen Hesan keskustassa asunut 1-2 koiran kanssa yli 15 v. Koskaan ei ole kukaan koiriani lähestynyt ns. pahalla
Ovatko jutut tosia vai asunko keskimääräistä sivistyneemmällä alueella?
Sulla on ollut harvinaisen hyvä tuuri sitten... ite asun Espoon puolella, useemmassa paikkaa tullu asuttua Espoossa ja sitten mm. Vääksyssä ja Padasjoella.
Piskuli hei asut sivistynemmällä alueella.Asuin ennen Helsingin keskustassa ja mulla oli silloinkin sekarotuinen koira.Edellämainitun kaltaista kiusaamista en huomannut.Täällä,missä nyt asun olen törmännyt harvinaisen useaan aivokuolleeseen stupidoon,joka on myös ihmiskuntaa rasittaen ´älynnyt`lisääntyä muutamalla luonnevikaisella kersalla.Pois muuttoa koiraystävllisemmälleseudulle harkitseva.
Turussa, sellaisessa maalaismaisessa lähiössä.
Nuo Venäläispojat täällä tekevät muutakin kuin kivittävät koiria. Ilkivaltaa isolla Iillä. Kaupunki ja viranomaiset eivät resurssipulassaan juuri puutu asioihin.
Olemme siinä onnellisessa asemassa etteivät humalaiset juuri noteeraa koiriamme kun katsovat ne liian pieniksi.
Yhtenä päivänä keskustelin yhden venäläisen pojan äidin kanssa bussipysäkillä poikansa kavereiden käytöksestä. Äiti oli pahoillaan ja lupasi puhua muiden kanssa. Luulen että se minkä kerroin nykyään näyttelyvalion hinnan olevan ja niin edelleen pelästytti ainakin tämän äidin. Kieltämättä liioittelin hinnoissa. Mutta jos saa yhden tajuamaan ja ongelma poistuu meiltä niin tuskin se poistuu muilta.
Asiaale tarvitsisi tehdä jotain.
Vielä ne koltiaiset heittelevät esim. lumipalloja ym. koiran omistajien ikkunoihin.
Ainahan noita älyjättiläisiä löytyy. Jokapaikasta ihan varmasti. Nuoriso on pahinta. Minä olen onneksi niin onnellisessa asemassa kun omistan sen verran isokokoisen koiran että harva uskaltaa ruveta päätänsä aukomaan. Vaikka meidän neiti ei tasan mitään kenellekkään tekisi, mutta eipähän ne älykääpiöt sitä tiedä! :D Humalaiset pysyy kaukana myös. Yksi on erehtynyt väkisin koiraa silittään ja siitä koiralle on tullut pienet traumat, ja örisee kyllä heti jos juoppo yrittää tulla juttusille. Ja sitä tapaa en edes yritä kitkeä pois. Ei ole nimittäin itsellänikään mitään intoa jutella niiden viinanhuuruisten paviaanien kanssa.
Minusta taas tuntuu että mitä isompi koira, sitä houkuttavampi "saalis"...
Ei minun eteeni vaan ole tuollaisia ihmisiä tullut, ja jos olisi, niinkyllä olisi kunnian kukko laulanut.
Tästä kuitenkin tuli mieleen, että tietyillä ihmisillä on alttius joutua kiusatuksi aina, vaikka sitten koiran kautta. Luulen, että ihmisillä on vieläkin eräänlainen vaisto huomata kuka on "heikompi" ihminen. Joka ei pistä niin paljon hanttiin jos sille vähän aukoo päätä tai vaikkapa härnää hänen koiriaan. On eräänlainen luonteenheikkous, ettei puolusta itseään tai "omaisuuttaan" edes sanallisesti. Ja luulenpa, että se näkyy, tälläiset ovat helppoja uhreja.
Jotain samaa näköä näissä koulukiusatuissakin on lähes aina, oletteko huomanneet.
En syytä sinua koulukiusatuksi tai heikoksi, voihan olla että tämä on ensimmäinen kerta, kun sinulle näin käy, mutta tuli vain mieleen, että onko muut miettineet näin tätä kiusaamishommaa?
Vaistojahan meilläkin on...
Ja tämä nyt on aivan off topic
Niin no, olen periaatteessa samaa mieltä kanssasi. Mutta tässä asiassa tuntuu että ihmisen persoonallisuudella ei kamalasti ole väliä. Tuntuu että oli mikä tahansa, niin samat kakarat käyvät koiran kuin koiran kimppuun :(
(minä olen pelottava ja äänekäs ja yli-itsevarma.. :) Mutta tosiaan, olen samaa mieltä, että koulukiusatuissa on aina jotain samaa..)
Käveleskeltiin koiran kanssa iltasella ja juopunut nuorimies kysyi että saisko koiraani taluttaa, sanoin että ei saa ja kun tivasi siinä uudelleen sanoin vähän lujemmin että ei saa.
Aina kannattaa ensiksi pyytää olemaan härnäämättä. Jos ei auta niin vähän lujemmin karjasee.
Kyllä minun koiruutta ihmiset ihailee, suurinosa kaukaa. Vaikka tuo neiti onkin vielä pentu on kokoa jo sen verran siunaantunut että harvemmin kukaan kysymättä silittelemään tulee. ELi siis vaikka isot koirat on kiinnostavia monenkin mielestä on siinä kuitenkin oltava rohkeutta että uskaltautuu härnäämään. Itse olen vielä sellanen "räkyttäjä" että jos koira ei reagoi niin minä senkin edestä. Kyllä siinä vaiheessa useammat lähtevät mäelle. Ja hyvä niin. Minä kun en ole mikään kiltin näköinen nainen. :D :D
kävin koirani ja pienemmän lapseni kanssa lenkillä ja samalla poikkesin ärrällä. no, ärrän edessä tuli vastaan mies joka oli selvästi humalassa. kävi siinä mogeltamaan, että onkohan tuo koirasi rotwailer (taas varmaan väärin kirjotettu) vai dopermanni. ilmoitin ettei kumpikaan, mutta ilmeisesti ei ymmärtänyt muuta kuin kännikalan kieltä, kun jatkoi juttuaan doppereista. käskin mennä pois, kun koirani haukkui, mutta mies tahallaan yllytti koiraani. selitti "asiantuntevana" miten koira hyökkäisi hänen kimppuunsa, jos hän rupeisi uhkailemaan meitä tai alkaisi riuhtomaan rattaita. (en kyllä uskokaan, että koira olisi siinä tilanteessa epäröinyt hetkeäkään. se kun on erityisen tarkka noista lapsista) lopuksi useista häätöyrityksistäni huolimatta usutti koiraa puremaan itseään!! rauhoittele siinä sitten koiraa olemaan hiljaa, kun känninen äijä uhmaa koiraa. voi perkele mitä ihmisiä sitä on!!