Meidän talossa asuu perhe jolla on Keeshound. Se haukkuu koko päivää ja mullekin se haukkuu aina pihalla ollessamme. Onko kovin vaarallinen rotu toi pystykorvarotu?
Onko Keeshound vaarallinen?
PeteLit
15613
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
On vissii vaarallisin laji?
Juu, kees kertoo irokeesistä.Se varmaan jää jäljelle kohteesta, jos se sille suuttuu.Vai oliko niin, et pitää leikata irokeesi, niin koira ei enää hauku.Kokeile leikkauta hiukset ensin, jos ei auta, niin se keesi jää.Onhan ne todella voimakkaita koiria, äänikin on .Ei kannata katsoa silmiin, tai kävellä vastaan.En edes ulkoilis samaan aikaan, en oo kyllä mikään uhkarohkee.Vaikka olen nopea juoksemaan, en lähtis pakoon, jos pakko kohdata.Niin kannattaa leikkiä kuollutta, maata ihan paikoillaan vaan.Se saattaa mennä pois, tai merkata reviirikseen.Se on hyvä asia, laumaanottamista, ja pelko on sen jälkeen turhaa.
Aijon itselle ottaa semmosen, jos hiukankin tuntuu siltä, että tarviin turvaa ulkoiluun.Eipä tarvii sitten pelätä koskaan enää.
Nyt vasta pelkäänkin!
Sauli sanoi, ettei saa antaa pelolle valtaa.Kannattaa siis olla pelkäämättä.Se pelkääminen on turhaa ajan haaskausta.Senkin ajan vois vaan elää.
Veikkaan että koira haukkuu ikävystyneentä ja huutelee, että kuka tulisi leikkimään, vielään lenkille tai edes pikkasen puhuttelemaan. Äänestä kyllä kuulee, onko varoitushaukku vai ikävystynyttä valitusta vai pelkkää innostunutta jutustelua, siis jos on tottunut kuuntelemaan koiraa. Pitkään jatkuvasta haukusta kannattaisi käydä puhumassa omistajan kanssa.
Se, että koira haukkuu sinulle ohikulkiessasi voi tarkoitaa myös sitä että koira sanoo " tule tänne" Haluan tutustua" ollaan kavereita"
Vihaisuutta on vaikea päätellä parista rivista ilman koiran näkemistä, ei pelkkä haukku kerro mitään vaan yleinen käytös. Yleisesti ottaen Keeshoud eli kessu on yhtä vaarallinen kuin kaikki muutkin saman kokoiset koirat, eli ei juuri mitään, lapsen toki saattaa kaataa innoissaan tai kiskaista hihnallaan aikuisenkin liukkaalla nurin, kun juoksee ympärillä. Jos siis oikeasti pelkäät, mene puhumaan omistajan kanssa ja varaa koiralle herkkuja, kuivattu kanafile on yleensä kaikkien suosikki, ja tee tuttavuutta koiran kanssa.
Elukan sekopäinen käytös pitäisi mielestäsi palkita herkuilla. Mistä kaltaisiasi typeryksiä sikiää.
Et sitten ole kuullut sanontaa että "Lahjonta kannattaa aina" =)
Erityisesti koiria kannattaakin lahjoa.
"Äänestä kyllä kuulee, onko varoitushaukku vai ikävystynyttä valitusta vai pelkkää innostunutta jutustelua, siis jos on tottunut kuuntelemaan koiraa. "
No entäpä jos ei ole tottunut. Mitä arvelet, kuinka tottuneita ovat koiria pelkäävät, jotka eivät haluaisi olla missään tekemisissä koirien kanssa?
"Jos siis oikeasti pelkäät, mene puhumaan omistajan kanssa ja varaa koiralle herkkuja, kuivattu kanafile on yleensä kaikkien suosikki, ja tee tuttavuutta koiran kanssa."
Mikähän siinä on kun koirien haitoista keskustellessa neuvot tuppaavat aina menemään niille, johin ne haitat kohdistuvat, kovin harvoin suuntautuvat ongelman alkulähteelle eli koirien omistajiin.
Hyvä kirjoitus tässä. Miksi pelkäävän pitäisi mennä tutustumaan inhoamiinsa koiriin. Koiria pelkäävä haluaa olla rauhassa koirilta. Monilla on lapsuuden traumoja purevista koirista ja ikävää ja vakavaakin kokemusta koirista. Oma kaverini joutui sadistiraiskaajan uhriksi alaikäisenä. Miehellä oli iso koira mukanaan ja sen avulla piti tyttöä aloillaan raiskauksen aikana. Ei sellaisista kokemuksista toivuta koskaan.
Ilmoita poliisille. Kyse on terveysuhasta ja järjestyshäiriöstä.
On se valitettavasti vaarallinen ja hyökkäävä rotu. Anna kunnolla monosta tai kepistä jos tulee liian lähelle. Ilmoita poliisille jos näet irrallaan. Epämiellyttävää, että tämäkin rotu on sallittu Suomessa. Täällä ei arvosteta ihmisten turvallisuutta kovin korkealle.
Itsensä ilmiantaminen on parasta tuossa tilanteessa, kaikki hyötyvät.
sarvikuonojen maa, tiedätkö edes, mikä keeshond oikeasti on. Tässä suoraa lainausta rotumääritelmästä.
Keeshond on terhakka keskikokoinen pystykorva, jolla on pitkä kaksinkertainen turkki, pienet pystyt korvat ja kippurahäntä. Turkin väritys on harmaa eri sävyissään (musta, valkoinen, harmaa / hopea). Pää ja selkä ovat tummemmat kuin raajat, kaulus ja häntä, joiden väri on vaaleamman harmaa. Keeshondin silmiä reunustavat rodulle tyypilliset "silmälasit". Jalat ovat vankkaluustoiset ja kulmaukset kohtuulliset. Säkäkorkeus vaihtelee yleisimmin 40–50 cm:n välillä
.Keeshond on vilkas, eloisa ja uskollinen omistajalleen. Rotu on oppivainen ja melko helppo kouluttaa. Keeshondit ovat kuitenkin luonteeltaan vilkkaita, joten nuoren koiran tapakasvatukseen tulee kiinnittää huomiota. Koiran riistavietti on heikko, joten se on oiva retkeilykaveri luonnonystävälle. Vieraisiin keeshond suhtautuu pidättyväisesti olematta kuitenkaan aggressiivinen, mikä tekee siitä hyvän ilmoittavan vahtikoiran.
Että ilmeisesti tämä keeshonda ei ole tarpeeksi terävä ja hyökkäävä vahtikoira sittenkään. Kuulemani mukaan slovakiankuvatsu on isokoisempi ja kovaäänisempi. Käy kuulema heti kurkkuun kiinni ja ravistaa saaliinsa kuoliaaksi. Tappoi äsken saksassa jonkun vanhan mummon.
Ei menny nappiin kuvatsinkaan kanssa. Kaverillani oli aikoinaan sellainen. Käydessäni heillä en juuri koskaan tavannut sitä piskiä kun se oli aina leikkimässä naapurissa niiden tenavien kanssa. Iso ja komio piski se on mutta auttamaton nössö.
Se vanha mumma saksassa taisi kuolla nauruun kun piski tuli korvia nuolemaan?