palkoilla, eikä siltikään näytä valmista tulevan!
Alkaa jo tuntua pahalta.
Virkamies vastaa HUS-pomon 4 sote-väitteeseen: ”Nykyinen järjestelmä tuplasi menot 2000-luvulla”
Jaa artikkeli:
FacebookTwitterWhatsApp
Ossi Kurki-Suonio
Uusi Suomi
KOTIMAA
|
SOTE-UUDISTUS
Valtiovarainministeriön ylin virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen kritiikkiin sote-uudistuksesta.
Lehtonen tarttui sunnuntaina julkaisemassaan Puheenvuoron kirjoituksessaan Hetemäen aiempaan kolumniin, missä valtiosihteeri katsoi sote-uudistuksen olevan välttämätön palvelujen turvaamiseksi. Kolumnissaan Hetemäki käsitteli muun muassa palveluntarpeen muutoksia suomalaisten ikääntyessä ja palvelutuotannon tehokkuuden kehitystä.
–Nykyinen kuntapohjainen sote-järjestelmä on kaksinkertaistanut menot 2000-luvulla takaamatta palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja estämättä ratkaisuja, jotka ovat tulossa kalliiksi. Siksi tarvitaan uudistus, joka turvaa palvelut myös tulevaisuudessa, Hetemäki painottaa uudessa kommenttipuheenvuorossaan.
–Sen toteuttamiseksi ei ole yhtä parasta mallia. Siksi asiantuntijoiden rakentavat puheenvuorot ovat nyt tärkeitä, hän jatkaa.
Sunnuntain kirjoituksessaan Lehtonen kritisoi, että valtiovarainministeriön arviot sote-kulujen kasvusta perustuvat siihen, että kulut kasvaisivat samaa tahtia yli 75-vuotiaiden määrän kasvun kanssa. Hetemäki kiistää Lehtosen toteamuksen.
–Esitän STM:n [sosiaali- ja terveysministeriö] Sote-mallin perusuran mukaisen sote-menojen kehityksen, jossa ikääntyminen nostaa sote-menoja 1,4 prosenttia vuodessa. STM tai VM [valtiovarainministeriö] eivät ole olettaneet sote-kulujen kasvavan samassa vauhdissa yli 75-vuotiaiden määrän kasvun kanssa, Hetemäki vastaa.
Lehtonen huomauttaa myös, että ikääntyneiden hoito- ja hoivakulut painottuvat merkittävästi viimeiseen elinvuoteen.
–Elinajan pidentymisen vaikutus hoiva- ja hoitokuluihin – jota en kirjoituksessani käsittele – on tärkeä ja paljon tutkittu asia. Olen käsitellyt sitä tämän esityksen viimeisellä kalvolla, Hetemäki vastaa.
–Olen toisessa yhteydessä esittänyt ikääntymisen vaikutuksista julkiseen talouteen oman arvioni, joka perustuu Eläketurvakeskuksen julkaisemaan tutkimukseen ikäryhmien nettovaikutuksista julkiseen talouteen. Tuon tutkimuksen luvut ovat johdonmukaisia muiden maiden vastaavien tutkimusten lukujen kanssa.
Puheenvuoron kirjoituksessaan Lehtonen arvostelee Hetemäkeä siitä, että vaikka tämä omassa kolumnissaan huomautti, että sote-palvelujen tehokkuus on laskenut 2000-luvun, jättäisi Hetemäki huomiotta, että suomalaisen terveydenhuollon tehokkuus on parempi kuin kilpailijamaissa.
–Esitän Tilastokeskuksen tuotoksesta lasketun sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaistuottavuuden kuvaajat, joiden yhteydessä totean, että palvelutuotannon tuottavuuden luotettava mittaus on tunnetusti vaikeaa, Hetemäki vastaa.
–Esitän myös lukuisia THL:n, NHG:n ja Jyväskylän yliopiston tuottavuusvertailuja. Totean, että Suomen järjestelmä on Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa tehokkaampi, kun tehokkuuden mittarina ovat terveydenhuollon kokonaismenot/BKT-suhde tai terveydenhuollon kokonaismenot asukasta kohti.
Viimeisenä Hetemäki tarttuu Lehtosen kritiikkiin siitä, että sote-säästöt lasketaan digitalisaation ja it-hankkeiden varaan. Lehtonen huomauttaa niin kutsutusta tuottavuusparadoksista, eli että työn tuottavuus ei ole kasvanut samaa tahtia tietokoneiden kapasiteetin kanssa. Lehtonen esittää, että Yhdysvalloissa 1970- ja 80-luvuilla tietokonekapasiteetti satakertaistui, mutta tuottavuuskehitys hidastui.
–En kommentoi Lehtosen näkemyksiä kansantalouden tutkijoiden käsityksistä USA:n 1970- ja 1980-lukujen tuottavuuskehityksestä ja niiden liittymistä Suomen sote-uudistuksen säästöihin. Totean vain, että mainitsen viisi syytä, joiden nojalla katson sote-uudistuksen säästön mahdolliseksi. Yhdenkään syyn kohdalla en viittaa IT-ratkaisuihin, Hetemäki aloittaa.
Hetemäki avaa, että hänen tarkoittamansa viisi syytä ovat:
1) 2000-luvun heikon kehityksen perusteella sote-palvelujen tuottavuudessa on paljon parannettavaa.
2) Isot erot palvelujen laadussa ja kustannuksissa viittaavat myös suureen tuottavuuspotentiaaliin.
3) Jo vanhusten laitoshoidon vähennys vanhuspalvelulain tavoitteen tasolle toisi suuren säästön.
4) Tuottavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä työvoiman suurta luonnollista poistumaa.
5) Suurimmat sote-säästöt syntyvät vähentämällä palvelutarvetta.
LUE MYÖS:
Virkamies avasi Suomen palvelut mullistavan uudistuksen taustat: 75-vuotiaita kohta 60%, tuottavuus –5mrd.€
Ylilääkäri kuittaa valtiosihteerille: "Vanhusten näkeminen pelkkänä kulueränä ei tee oikeutta veronsa tunnollisesti maksaneille"
Alkaa jo tuntua pahalta.
Virkamies vastaa HUS-pomon 4 sote-väitteeseen: ”Nykyinen järjestelmä tuplasi menot 2000-luvulla”
Jaa artikkeli:
FacebookTwitterWhatsApp
Ossi Kurki-Suonio
Uusi Suomi
KOTIMAA
|
SOTE-UUDISTUS
Valtiovarainministeriön ylin virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen kritiikkiin sote-uudistuksesta.
Lehtonen tarttui sunnuntaina julkaisemassaan Puheenvuoron kirjoituksessaan Hetemäen aiempaan kolumniin, missä valtiosihteeri katsoi sote-uudistuksen olevan välttämätön palvelujen turvaamiseksi. Kolumnissaan Hetemäki käsitteli muun muassa palveluntarpeen muutoksia suomalaisten ikääntyessä ja palvelutuotannon tehokkuuden kehitystä.
–Nykyinen kuntapohjainen sote-järjestelmä on kaksinkertaistanut menot 2000-luvulla takaamatta palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja estämättä ratkaisuja, jotka ovat tulossa kalliiksi. Siksi tarvitaan uudistus, joka turvaa palvelut myös tulevaisuudessa, Hetemäki painottaa uudessa kommenttipuheenvuorossaan.
–Sen toteuttamiseksi ei ole yhtä parasta mallia. Siksi asiantuntijoiden rakentavat puheenvuorot ovat nyt tärkeitä, hän jatkaa.
Sunnuntain kirjoituksessaan Lehtonen kritisoi, että valtiovarainministeriön arviot sote-kulujen kasvusta perustuvat siihen, että kulut kasvaisivat samaa tahtia yli 75-vuotiaiden määrän kasvun kanssa. Hetemäki kiistää Lehtosen toteamuksen.
–Esitän STM:n [sosiaali- ja terveysministeriö] Sote-mallin perusuran mukaisen sote-menojen kehityksen, jossa ikääntyminen nostaa sote-menoja 1,4 prosenttia vuodessa. STM tai VM [valtiovarainministeriö] eivät ole olettaneet sote-kulujen kasvavan samassa vauhdissa yli 75-vuotiaiden määrän kasvun kanssa, Hetemäki vastaa.
Lehtonen huomauttaa myös, että ikääntyneiden hoito- ja hoivakulut painottuvat merkittävästi viimeiseen elinvuoteen.
–Elinajan pidentymisen vaikutus hoiva- ja hoitokuluihin – jota en kirjoituksessani käsittele – on tärkeä ja paljon tutkittu asia. Olen käsitellyt sitä tämän esityksen viimeisellä kalvolla, Hetemäki vastaa.
–Olen toisessa yhteydessä esittänyt ikääntymisen vaikutuksista julkiseen talouteen oman arvioni, joka perustuu Eläketurvakeskuksen julkaisemaan tutkimukseen ikäryhmien nettovaikutuksista julkiseen talouteen. Tuon tutkimuksen luvut ovat johdonmukaisia muiden maiden vastaavien tutkimusten lukujen kanssa.
Puheenvuoron kirjoituksessaan Lehtonen arvostelee Hetemäkeä siitä, että vaikka tämä omassa kolumnissaan huomautti, että sote-palvelujen tehokkuus on laskenut 2000-luvun, jättäisi Hetemäki huomiotta, että suomalaisen terveydenhuollon tehokkuus on parempi kuin kilpailijamaissa.
–Esitän Tilastokeskuksen tuotoksesta lasketun sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaistuottavuuden kuvaajat, joiden yhteydessä totean, että palvelutuotannon tuottavuuden luotettava mittaus on tunnetusti vaikeaa, Hetemäki vastaa.
–Esitän myös lukuisia THL:n, NHG:n ja Jyväskylän yliopiston tuottavuusvertailuja. Totean, että Suomen järjestelmä on Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa tehokkaampi, kun tehokkuuden mittarina ovat terveydenhuollon kokonaismenot/BKT-suhde tai terveydenhuollon kokonaismenot asukasta kohti.
Viimeisenä Hetemäki tarttuu Lehtosen kritiikkiin siitä, että sote-säästöt lasketaan digitalisaation ja it-hankkeiden varaan. Lehtonen huomauttaa niin kutsutusta tuottavuusparadoksista, eli että työn tuottavuus ei ole kasvanut samaa tahtia tietokoneiden kapasiteetin kanssa. Lehtonen esittää, että Yhdysvalloissa 1970- ja 80-luvuilla tietokonekapasiteetti satakertaistui, mutta tuottavuuskehitys hidastui.
–En kommentoi Lehtosen näkemyksiä kansantalouden tutkijoiden käsityksistä USA:n 1970- ja 1980-lukujen tuottavuuskehityksestä ja niiden liittymistä Suomen sote-uudistuksen säästöihin. Totean vain, että mainitsen viisi syytä, joiden nojalla katson sote-uudistuksen säästön mahdolliseksi. Yhdenkään syyn kohdalla en viittaa IT-ratkaisuihin, Hetemäki aloittaa.
Hetemäki avaa, että hänen tarkoittamansa viisi syytä ovat:
1) 2000-luvun heikon kehityksen perusteella sote-palvelujen tuottavuudessa on paljon parannettavaa.
2) Isot erot palvelujen laadussa ja kustannuksissa viittaavat myös suureen tuottavuuspotentiaaliin.
3) Jo vanhusten laitoshoidon vähennys vanhuspalvelulain tavoitteen tasolle toisi suuren säästön.
4) Tuottavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä työvoiman suurta luonnollista poistumaa.
5) Suurimmat sote-säästöt syntyvät vähentämällä palvelutarvetta.
LUE MYÖS:
Virkamies avasi Suomen palvelut mullistavan uudistuksen taustat: 75-vuotiaita kohta 60%, tuottavuus –5mrd.€
Ylilääkäri kuittaa valtiosihteerille: "Vanhusten näkeminen pelkkänä kulueränä ei tee oikeutta veronsa tunnollisesti maksaneille"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.