Vanhan Testamentin Toisessa Mooseksen kirjassa eli Exoduksessa on symbolisesti kerrottuna ns. Vanhan Liiton henkisen kehityksen tie kohti tajunnan asteittaista laajentumista. Kristityt ovat kautta aikojen nähneet siinä myös Uuden Liiton tien esikuvan.
Kaikki alkaa Egyptistä, joka kuvaa sitä syntistä tilaa, missä jokapäiväinen ihminen elää.
Kolmannessa luvussa Jumala kutsuu Mooseksen Israelin kansan pelastajaksi. Tämä kuvaa ns. kutsumuksen tilaa, jossa Jumala kutsuu ihmistä luokseen Pyhän Sanansa voimalla. Hindulaisuudessa tätä vaihetta kutsutaan nimellä "Viveeka".
Luvussa 12 Israelin kansa pääsee vihdoin lähtemään Egyptistä. Tämä kuvaa ns. kääntymystä, jossa ihminen tekee vakaan älyllisen ja siveellisen päätöksen seurata Jumalaa ja jättää vanha elämä taakseen. Muinaisjuutalaisuudessa tässä vaiheessa tehtiin ns. nasiirilupaus ja siihen sisältyy ns. viisi ensimmäistä Simsonin (kuuluisan nasiirin) hiuspalmikkoa: Ensimmäinen rakkaus, Rakkaus totuuteen, Kuuliaisuus, Jumalan pelko ja Hyvä omatunto. Hindulaisuudessa tätä vaihetta kutsutaan "Vairaagjaksi" ja siinä oppilas alkaa joogata ns. konsentraatioharjoituksilla seuraavaa viittä asiaa: Jama (tappamattomuus), Pratjahaaraa (huomion kääntäminen pois aistimaailmasta), Aasana (ruumiillinen itsekuri ja jooga-asennot), Praanajaama (hengitysharjoitukset), Nijama (ulkoinen ja sisäinen puhtaus). Esitin ne vastaavassa järjestyksessä kuin nuo Simsonin palmikot, sillä kyse on samoista asioista.
Luvussa 14 Israelin kansa kulkee meren halki kuivin jaloin ja takaa-ajavat egyptiläiset hukkuvat samaan mereen. Tämä kohta on aina inspiroinut kristittyjä, jotka näkevät siinä esikuvan Uuden Liiton vesikasteeseen eli uskoon tulemisen symboliin, jossa Vanha Ihminen (Adam) jää veteen ja Uusi Ihminen (Kristus) nousee sieltä ylös. Kyse on siis vanhurskautuksesta, jossa siirrytään puhdistavalle tielle. Tämä vaihe on ns. Simsonin kuudes palmikko eli "Sulous". Hindulaisuudessa ulkoiset konsentraatioharjoitukset vaihtuvat tässä vaiheessa sisäiseen meditaatioon, "Dhjaanaan" eli ajatusten keskittämiseen mantran avulla. Vaihetta kutsutaan myös nimellä "Shatsampatti"
Tämä puhdistava vaihe kulkee kaikissa uskonnoissa ja filosofioissa saman kaavan mukaisesti eli ensin puhdistetaan päivätajuntaa, sitten unitajuntaa ja lopuksi sisätajuntaa. Päivätajunnan puhdistamista kuvaa Israelin kansan vaeltaminen Suurin erämaassa luvuissa 14-15. Unitajunta puolestaan puhdistuu Siinin erämaassa (luvut 16-18), jossa taivaalta satava manna kuvastaa Jumalan Sanan leipää eli henkistä voimaa, jolla totuudenetsijää vahvistetaan. Sisä- eli piilotajunnan puhdistuminen on sitten tuota vaellusta Siinain erämaassa, joka alkaa luvussa 19.
Kun puhdistava tie on kuljettu loppuun, tulee ns. ensimmäinen suuri vihkimys eli valaistuminen. Tällöin Israelin kansa on puhdistettu vanhoista, taantumuksellisista jääristä ja on saavuttu Luvattuun Maahan. Joosuan kirjan luvussa 5 Israelin kansa ympärileikataan Gilgalissa. Tämä kuvaa ensimmäistä vihkimystä. Gilgal tarkoittaa "Vierittämistä" eli silloin vihkimyksen pyörä pyörähtää ensimmäisen kerran. Kyse on Simsonin seitsemännestä ja viimeisestä hiuspalmikosta, jonka nimi on "Yhteys". Hindulaisuudessa meditaatio eli kohteellinen mietiskely vaihtuu nyt kontemplaatioksi, kohteettomaksi mietiskelyksi. Mantra katoaa ja mietiskelyn sisältö annetaan oppilaalle "ylhäältä käsin". Vaihetta kutsutaan Samaadhiksi tai Mumukshaksi.
Nyt alkaa Luvatun Maan ankara valloitus eli Vanhan Liiton totuudenetsijä tappaa itsestään kaikki mahdolliset pahat ominaisuudet, joita seitsemän kanaanilaista kansaa Joosuan kirjassa symbolisoi seuraavalla tavalla:
Kanaanilaiset (Kiivaus) = aggressiivisuus
Heettiläiset (peljätys, hävitys) = pelokkuus, passiivisuus
Amorilaiset (vastaan sanojat) = riidan haastaminen
Feresiläiset (maakylissä asujat) = väärä nöyryys
Heviläiset (sanansaattajat) = maailmallinen propaganda, kiihotus, materialismi
Jebusilaiset (seimi, sulloja) = jumalan sanan torjuminen, lapsen kuristaminen seimeen
Amalekilaiset (lihan mieli) = aistillisuus, lihan mielisyys
Kun Luvattu Maa on kokonaan valloitettu ja sielu puhdistettu, tulee ns. toinen suuri vihkimys. Tämä tapahtuu jälleen Gilgalissa (Tuomarien kirjan luku 2), kun Herran enkeli antaa varoituksen kansalle vastaisuuden varalle ja alkaa ns. "tuomarien aika".
Kolmas suuri vihkimys tapahtuu Ensimmäisen Samuelin kirjan luvussa 11 (ja jälleen Gilgalissa) kun Saul voidellaan Israelin ensimmäiseksi kuninkaaksi ja alkaa ns. "kuningasten aika".
Neljättä suurta vihkimystä, joka takaa kuolemattomuuden, ei Vanhassa Liitossa voitu koskaan saavuttaa ja siksi nämä vanhat myytit päättyvät aina enemmän tai vähemmän traagisesti. Kalevalan Sampo tuhoutuu eikä sitä saa kukaan, Israel menettää itsenäisyytensä, joutuu pakkosiirtolaisuuteen ja sukukunnat hajoavat maailman tuuliin.
Vain Jeesuksen Kristuksen Uusi Liitto voi tarjota ihmiselle varmasti ja turvallisesti tuon puuttuvan ja ratkaisevan neljännen suuren vihkimyksen, joka liittää totuudenetsijän Kristuksen ruumiin jäseneksi.
Kaikki alkaa Egyptistä, joka kuvaa sitä syntistä tilaa, missä jokapäiväinen ihminen elää.
Kolmannessa luvussa Jumala kutsuu Mooseksen Israelin kansan pelastajaksi. Tämä kuvaa ns. kutsumuksen tilaa, jossa Jumala kutsuu ihmistä luokseen Pyhän Sanansa voimalla. Hindulaisuudessa tätä vaihetta kutsutaan nimellä "Viveeka".
Luvussa 12 Israelin kansa pääsee vihdoin lähtemään Egyptistä. Tämä kuvaa ns. kääntymystä, jossa ihminen tekee vakaan älyllisen ja siveellisen päätöksen seurata Jumalaa ja jättää vanha elämä taakseen. Muinaisjuutalaisuudessa tässä vaiheessa tehtiin ns. nasiirilupaus ja siihen sisältyy ns. viisi ensimmäistä Simsonin (kuuluisan nasiirin) hiuspalmikkoa: Ensimmäinen rakkaus, Rakkaus totuuteen, Kuuliaisuus, Jumalan pelko ja Hyvä omatunto. Hindulaisuudessa tätä vaihetta kutsutaan "Vairaagjaksi" ja siinä oppilas alkaa joogata ns. konsentraatioharjoituksilla seuraavaa viittä asiaa: Jama (tappamattomuus), Pratjahaaraa (huomion kääntäminen pois aistimaailmasta), Aasana (ruumiillinen itsekuri ja jooga-asennot), Praanajaama (hengitysharjoitukset), Nijama (ulkoinen ja sisäinen puhtaus). Esitin ne vastaavassa järjestyksessä kuin nuo Simsonin palmikot, sillä kyse on samoista asioista.
Luvussa 14 Israelin kansa kulkee meren halki kuivin jaloin ja takaa-ajavat egyptiläiset hukkuvat samaan mereen. Tämä kohta on aina inspiroinut kristittyjä, jotka näkevät siinä esikuvan Uuden Liiton vesikasteeseen eli uskoon tulemisen symboliin, jossa Vanha Ihminen (Adam) jää veteen ja Uusi Ihminen (Kristus) nousee sieltä ylös. Kyse on siis vanhurskautuksesta, jossa siirrytään puhdistavalle tielle. Tämä vaihe on ns. Simsonin kuudes palmikko eli "Sulous". Hindulaisuudessa ulkoiset konsentraatioharjoitukset vaihtuvat tässä vaiheessa sisäiseen meditaatioon, "Dhjaanaan" eli ajatusten keskittämiseen mantran avulla. Vaihetta kutsutaan myös nimellä "Shatsampatti"
Tämä puhdistava vaihe kulkee kaikissa uskonnoissa ja filosofioissa saman kaavan mukaisesti eli ensin puhdistetaan päivätajuntaa, sitten unitajuntaa ja lopuksi sisätajuntaa. Päivätajunnan puhdistamista kuvaa Israelin kansan vaeltaminen Suurin erämaassa luvuissa 14-15. Unitajunta puolestaan puhdistuu Siinin erämaassa (luvut 16-18), jossa taivaalta satava manna kuvastaa Jumalan Sanan leipää eli henkistä voimaa, jolla totuudenetsijää vahvistetaan. Sisä- eli piilotajunnan puhdistuminen on sitten tuota vaellusta Siinain erämaassa, joka alkaa luvussa 19.
Kun puhdistava tie on kuljettu loppuun, tulee ns. ensimmäinen suuri vihkimys eli valaistuminen. Tällöin Israelin kansa on puhdistettu vanhoista, taantumuksellisista jääristä ja on saavuttu Luvattuun Maahan. Joosuan kirjan luvussa 5 Israelin kansa ympärileikataan Gilgalissa. Tämä kuvaa ensimmäistä vihkimystä. Gilgal tarkoittaa "Vierittämistä" eli silloin vihkimyksen pyörä pyörähtää ensimmäisen kerran. Kyse on Simsonin seitsemännestä ja viimeisestä hiuspalmikosta, jonka nimi on "Yhteys". Hindulaisuudessa meditaatio eli kohteellinen mietiskely vaihtuu nyt kontemplaatioksi, kohteettomaksi mietiskelyksi. Mantra katoaa ja mietiskelyn sisältö annetaan oppilaalle "ylhäältä käsin". Vaihetta kutsutaan Samaadhiksi tai Mumukshaksi.
Nyt alkaa Luvatun Maan ankara valloitus eli Vanhan Liiton totuudenetsijä tappaa itsestään kaikki mahdolliset pahat ominaisuudet, joita seitsemän kanaanilaista kansaa Joosuan kirjassa symbolisoi seuraavalla tavalla:
Kanaanilaiset (Kiivaus) = aggressiivisuus
Heettiläiset (peljätys, hävitys) = pelokkuus, passiivisuus
Amorilaiset (vastaan sanojat) = riidan haastaminen
Feresiläiset (maakylissä asujat) = väärä nöyryys
Heviläiset (sanansaattajat) = maailmallinen propaganda, kiihotus, materialismi
Jebusilaiset (seimi, sulloja) = jumalan sanan torjuminen, lapsen kuristaminen seimeen
Amalekilaiset (lihan mieli) = aistillisuus, lihan mielisyys
Kun Luvattu Maa on kokonaan valloitettu ja sielu puhdistettu, tulee ns. toinen suuri vihkimys. Tämä tapahtuu jälleen Gilgalissa (Tuomarien kirjan luku 2), kun Herran enkeli antaa varoituksen kansalle vastaisuuden varalle ja alkaa ns. "tuomarien aika".
Kolmas suuri vihkimys tapahtuu Ensimmäisen Samuelin kirjan luvussa 11 (ja jälleen Gilgalissa) kun Saul voidellaan Israelin ensimmäiseksi kuninkaaksi ja alkaa ns. "kuningasten aika".
Neljättä suurta vihkimystä, joka takaa kuolemattomuuden, ei Vanhassa Liitossa voitu koskaan saavuttaa ja siksi nämä vanhat myytit päättyvät aina enemmän tai vähemmän traagisesti. Kalevalan Sampo tuhoutuu eikä sitä saa kukaan, Israel menettää itsenäisyytensä, joutuu pakkosiirtolaisuuteen ja sukukunnat hajoavat maailman tuuliin.
Vain Jeesuksen Kristuksen Uusi Liitto voi tarjota ihmiselle varmasti ja turvallisesti tuon puuttuvan ja ratkaisevan neljännen suuren vihkimyksen, joka liittää totuudenetsijän Kristuksen ruumiin jäseneksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.