kuin vesipisarat
oksalle sateelta unohtuneet
varisevat pieninä murusina maahan
pakkasen kosketuksesta
niin sananikin
sattumalta löytämäsi
sulautuvat arjen virtaan
merkityksettöminä kirjaimina
uusiokäytettäviksi
kauppalistassa
oksalle sateelta unohtuneet
varisevat pieninä murusina maahan
pakkasen kosketuksesta
niin sananikin
sattumalta löytämäsi
sulautuvat arjen virtaan
merkityksettöminä kirjaimina
uusiokäytettäviksi
kauppalistassa
Vastaukset 3
Vanhimmat
väsymyksestäsi
sanasi kirjoitetut
huomasin
olen samaa tuntenut
jäätynyt kyyneleeni
puun hennolla oksalla
vain oli, vain oli...
mihin joudun
kuolenko, kuolenko...
ei rakkautta
joskus kun hämärän illan
hiljaisessa huoneessa
miettii yksin elämäänsä
tuntuu kaikki niin turhalta
mitä on ja haluaisi olla
mitä ei ole
mihin voimat eivät riitä
omaa typeryyttään
kyvyttömyyttä hallita tunteitaan
ja salaa itseltäänkin
häntä joka tänäänkin
toi päivääni naurun
Voimme peittää tunteemme,
emme sanojamme,
yksin jäämme joskus,
totuus ei auta,
tarvitsen sydämen,
josta veri tihkuu,
sinun eteesi lasken,
hengitätkö aamulla virelläni.