vain kahteen tarkoitukseen: kuluttamaan ja tuottamaan.
Vapaaksi yksilöksi ei koskaan.
Nyt kun kulutamme vähemmän ja emme tuota muuta kuin mieliharmia, mistä löydämme lopunelämämme tarkoituksen?
Meidät on kasvatettu ja koulutettu
92
1305
Vastaukset
- flegmaatti
Kun enää ei ole vastuuta muista niin itsekäs nautiskelu on poikaa.
Tarvitaanko muuta tarkoitusta?En löydä itsessäni pätkääkään hedonistia.
Jokainen päivä kun en saa mitään aikaseksi on kuin myllynkivi kaulassani.
Tulin juuri kotiin, viisi tuntia keramiikkaa. Harrastukset kun ne kokee mielekkäiksi antavat suunnattomast voimaa ja onnistumisien iloja. Jos yksi kippo hajoaa seuravaa tehdessä pitää välttää virheitä mitkä johtivat kipon hajoamiseen. Ei saa antaa periksi....kuka sanoikaan....minulle 😊
Suunnitelmia tulevaisuuteen pitää olla, kattoa itsensä toteuttamisen uskolle ei saa asettaa.
On ajateltava elämää eteenpäin optimistisesti.
Tein eilen illalla viime käden Black Friday ostoksen, tilasin ja maksoin kahdelle henkilölle Oulujärviristeilyn heinäkuun kesäyössä kuohuviinin kera.
Loppuelämän tarkoitus on tässä ja nyt.Koko elämäni olen ollut olemassa vain kahta asiaa varten: elää ja turvata elämä muille. Että olen voinut elää on minun pakko olla osa tuotantoprosessia: työnteollani olen elättänyt ja vienyt eteenpäin pientä perhettäni ja samalla osallistunut palvelujen ja prosessien tuotantoon omalta pieneltä osaltani. Työpanokseni on ollut merkittävä, ei ainoastaan minulle itselleni vaan koko yhteiskunnalle.
Kuluttajia olemme lapsenkengistä saakka ja menestyksemme elämässä mitataan sen mukaan miten paljon pystymme panostamaan kulutukseen.
Mutta olet tietenkin oikeassa: minun on myös osattava irtautua roolistani muiden huolehtijana ja varustajana. En vain tahdo löytää mielekkyyttä uudessa roolissani: työtön lorvija ja itselleen eläjä.Paloma.se.co kirjoitti:
Koko elämäni olen ollut olemassa vain kahta asiaa varten: elää ja turvata elämä muille. Että olen voinut elää on minun pakko olla osa tuotantoprosessia: työnteollani olen elättänyt ja vienyt eteenpäin pientä perhettäni ja samalla osallistunut palvelujen ja prosessien tuotantoon omalta pieneltä osaltani. Työpanokseni on ollut merkittävä, ei ainoastaan minulle itselleni vaan koko yhteiskunnalle.
Kuluttajia olemme lapsenkengistä saakka ja menestyksemme elämässä mitataan sen mukaan miten paljon pystymme panostamaan kulutukseen.
Mutta olet tietenkin oikeassa: minun on myös osattava irtautua roolistani muiden huolehtijana ja varustajana. En vain tahdo löytää mielekkyyttä uudessa roolissani: työtön lorvija ja itselleen eläjä.Uskon, että jokainen meistä on tehnyt omanlaisensa työpanoksen perheelleen ja yhteiskunnalle. Meidän on osattava jättää se elämä, joka sitoi huolehtimiseen ja elää elämää, joka on vapaa sitoutumisista. Eihän siteistä luopuminen johda lorvijan, ei itselleen eläjän rooliin. Niin tai onhan heitäkin, jotka jo nuorena elävät itselleen, lorvien yhteiskunnan turvaverkoissa, perustellen valintojaan halulla olla vapaa, sitoutumaton.
Kävin läpi masennusvaiheen nyt syksyn harmaudessa anopin kuoleman jälkeen. Koin hänen kuolemansa katkaisseen lopullisesti yhteydet menneisiin sukupolviin, jättäen jälkeesä vain kasan tuhkaa. Kuoleman kangistaman ruumiin vieressä elämä pysähtyy hetkeksi. Samalla luopuminen konkretisoituu se kuuluu jokaiseen eri elämän vaiheeseen. Nyt elän elämää, jossa kehon joustavuus kangistuu on luovuttava rantakivillä hyppelyistä, mutta samalla koen, että mieleni vapautuu, ikäänkuin joustaa.
Irtaannuin pariksi viikoksi pois keskusteluista. Tuo aika oli tarpeen. Liiallinen riippuvuus näppäimistöstä sitoo ja kuluttaa energiaa. Miksi sitoa elämäänsä tyhjään kun sen ajan voi käyttää hyödyllisemmin.
Tänään lepopäivä, eilisen raskaan työpäivän jälkeen. Elän täysin itselleni.korpikirjailija kirjoitti:
Uskon, että jokainen meistä on tehnyt omanlaisensa työpanoksen perheelleen ja yhteiskunnalle. Meidän on osattava jättää se elämä, joka sitoi huolehtimiseen ja elää elämää, joka on vapaa sitoutumisista. Eihän siteistä luopuminen johda lorvijan, ei itselleen eläjän rooliin. Niin tai onhan heitäkin, jotka jo nuorena elävät itselleen, lorvien yhteiskunnan turvaverkoissa, perustellen valintojaan halulla olla vapaa, sitoutumaton.
Kävin läpi masennusvaiheen nyt syksyn harmaudessa anopin kuoleman jälkeen. Koin hänen kuolemansa katkaisseen lopullisesti yhteydet menneisiin sukupolviin, jättäen jälkeesä vain kasan tuhkaa. Kuoleman kangistaman ruumiin vieressä elämä pysähtyy hetkeksi. Samalla luopuminen konkretisoituu se kuuluu jokaiseen eri elämän vaiheeseen. Nyt elän elämää, jossa kehon joustavuus kangistuu on luovuttava rantakivillä hyppelyistä, mutta samalla koen, että mieleni vapautuu, ikäänkuin joustaa.
Irtaannuin pariksi viikoksi pois keskusteluista. Tuo aika oli tarpeen. Liiallinen riippuvuus näppäimistöstä sitoo ja kuluttaa energiaa. Miksi sitoa elämäänsä tyhjään kun sen ajan voi käyttää hyödyllisemmin.
Tänään lepopäivä, eilisen raskaan työpäivän jälkeen. Elän täysin itselleni."korpikirjailija"
Jospa sitten filosofioisit omalla palstallasi.
70
Kertoisit siellä miten sinäkin osasit jättää sitovan elämäsi.
Valmistautuen kuoleman kangistuksiin.
Täällä ovat monet vielä työ-elämässä.
Eivät he halua lukea liian aikaisin mädistä asioista.
H.hunksz kirjoitti:
"korpikirjailija"
Jospa sitten filosofioisit omalla palstallasi.
70
Kertoisit siellä miten sinäkin osasit jättää sitovan elämäsi.
Valmistautuen kuoleman kangistuksiin.
Täällä ovat monet vielä työ-elämässä.
Eivät he halua lukea liian aikaisin mädistä asioista.
H.hunksz;
jospa sinä antaisit muiden olla ja tehdä ja kirjoittaa missä ja miten haluavat.
Onko tämä sinulle jonkinlainen tapa tehdä eläkepäivistäsi mielekkäitä tulla tänne komentelemaan muita?
Viitoittama tiesi ei ole kaikille mieleinen.Paloma.se.co kirjoitti:
hunksz;
jospa sinä antaisit muiden olla ja tehdä ja kirjoittaa missä ja miten haluavat.
Onko tämä sinulle jonkinlainen tapa tehdä eläkepäivistäsi mielekkäitä tulla tänne komentelemaan muita?
Viitoittama tiesi ei ole kaikille mieleinen."Paloma.se.co"
Enkästi anna.
Kyllä hyviä tapoja on noudatettava.
Ja kuten miljoonasti on jankutettu:
Myötäilevä hymistely ei ole keskustelua.-
Minä aloitin jo työ-elämässäni.
2008 jotain...
Hhunksz kirjoitti:
"korpikirjailija"
Jospa sitten filosofioisit omalla palstallasi.
70
Kertoisit siellä miten sinäkin osasit jättää sitovan elämäsi.
Valmistautuen kuoleman kangistuksiin.
Täällä ovat monet vielä työ-elämässä.
Eivät he halua lukea liian aikaisin mädistä asioista.
H.Irtaannu pariksi viikoksi pois keskusteluista. Tuo aika on sinullekin tarpeen. Liiallinen riippuvuus näppäimistöstä sitoo ja kuluttaa energiaasi. Miksi sidot elämäänsi tyhjään kun sen ajan voit käyttää hyödyllisemmin.
Täällä viihtyy monta minua vanhempaa kirjoittajaa, miksi et aja heitä pois kuten ajat minua?korpikirjailija kirjoitti:
Irtaannu pariksi viikoksi pois keskusteluista. Tuo aika on sinullekin tarpeen. Liiallinen riippuvuus näppäimistöstä sitoo ja kuluttaa energiaasi. Miksi sidot elämäänsi tyhjään kun sen ajan voit käyttää hyödyllisemmin.
Täällä viihtyy monta minua vanhempaa kirjoittajaa, miksi et aja heitä pois kuten ajat minua?"korpikirjailija"
Kyllä sinä tiedät minun viihde-keskukseni.
Minun ei tarvitse hyppiä sohvalta toiselle.
Minun ei tarvitse myöskään hyppiä eläkkeeltä toiselle.
Ei tarpeettomasti sisältä ulos ja takaisin.
-
Kerrohan 70 palstalla mikä on tyhjää elämässä.
Älä täällä meillä sitä kerro.
-
Kaikki vanhukset eivät jauha kuolemastaan koko ajan.
H.hunksz kirjoitti:
"korpikirjailija"
Kyllä sinä tiedät minun viihde-keskukseni.
Minun ei tarvitse hyppiä sohvalta toiselle.
Minun ei tarvitse myöskään hyppiä eläkkeeltä toiselle.
Ei tarpeettomasti sisältä ulos ja takaisin.
-
Kerrohan 70 palstalla mikä on tyhjää elämässä.
Älä täällä meillä sitä kerro.
-
Kaikki vanhukset eivät jauha kuolemastaan koko ajan.
H.Seksistään vanhukset vain unelmoivat. :)
H.hunksz kirjoitti:
"korpikirjailija"
Kyllä sinä tiedät minun viihde-keskukseni.
Minun ei tarvitse hyppiä sohvalta toiselle.
Minun ei tarvitse myöskään hyppiä eläkkeeltä toiselle.
Ei tarpeettomasti sisältä ulos ja takaisin.
-
Kerrohan 70 palstalla mikä on tyhjää elämässä.
Älä täällä meillä sitä kerro.
-
Kaikki vanhukset eivät jauha kuolemastaan koko ajan.
H.En tiedä mitään viihdekeskuksestasi. Viihdekeskuksessasi lie ainakin yksi sohva, jossa tyydytät tarpeesi.
Et vastannut kysymykseeni.
"Täällä viihtyy monta minua vanhempaa kirjoittajaa, miksi et aja heitä pois kuten ajat minua?"
Olenko kivi kengässäsi?
Ei ole tullut ikinä mieleeni, että olen vaan kuluttaja ja tuottaja.
Ihminen ja elämä on paljon muutakin.
Ihminen on aina tuottanut ja kuluttanut, kukin yhteiskuntansa mukaan.
Eikä kumpikaan niistä ole välttämättä ollut tahtomme vastaista.
En minä tunne elämääni tarkoituksettomasti. Elämä pitää elää viimeiseen hengenvetoon asti niin hyvin, kuin taitaa, eli yrittää levittää positiivista energiaa enemmän, kuin negatiivista.Lisään vielä yhden omassa elämässäni tärkeäksi kokemani asian. Itsenäisyys, oman elämän yksilöllinen hallinta oman tahdon toteuttaminen. Tämä ei tarkoita sitä, että olisimme välinpitämättömiä muista ihmisistä. Kun itsellä on hyvä olla läheisetkin voivat hyvin.
korppis kirjoitti:
Lisään vielä yhden omassa elämässäni tärkeäksi kokemani asian. Itsenäisyys, oman elämän yksilöllinen hallinta oman tahdon toteuttaminen. Tämä ei tarkoita sitä, että olisimme välinpitämättömiä muista ihmisistä. Kun itsellä on hyvä olla läheisetkin voivat hyvin.
Täysin samaa mieltä.
- Taikuritässä
En koe, että minut olisi k o u l u t e t t u kuluttamaan ja tuottamaan.
Kun tuotteiden mainostaminen ja markkinointi on lisääntynyt ja muuttunut, monenlaisiin tutkimuksiinkin perustuen, voi sillä olla vaikutusta.
Jo se, minkä tv-kanavan valitsen voi vaikuttaa, tahdon tai en.
Tämän rinnalla tehdään tieteen keinoin kaikenlaista tutkimustyötä esim. terveyteen, ravintoon, vaatteisiin mm. koostumuksen osalta, mikä vaikuttaa käyttäytymiseen. Voisiko sanoa, että rinnan kulkevat houkutukset ja järkevä tieto.
Tuottamiseen en paljon voi vaikuttaa; vähän valinnoilla ja tarkastelemalla ostokäyttäytymistäni. Keskustelu, mitä mieltä jonkin tarpeellisuudesta, voi muuttaa käsitystäni.
Esim. Musta perjantai ei vaikuttanut mitenkään. Jos olisi ollut jokin tärkeä hankinto, olisin voinut tarkastaa, että nytkö ostan.
Nyt ajankäyttö on verkkaisempaa. Voi todella tehdä niitä asioita, mitä ei työn ohessa voinut toteuttaa. Esim. lukea ne lukemattomat kirjat. Käyttä enemmän aikaa harrasteisiin, siis tehdä sitä, mikä on ominta minää.
On aivan toisella tavalla aikaa ystäville ja läheisille.
Aloittajalle: kenties tarkoituksella haastava väite. Mutta kierrän sen ja väitän, että tämä aika on niin laadukasta sisällöllisesti kuin haluamme.
Vaikka musiikkia kuunnellen. - Hiljaisetsiltani
Taikuritässä kirjoitti:
En koe, että minut olisi k o u l u t e t t u kuluttamaan ja tuottamaan.
Kun tuotteiden mainostaminen ja markkinointi on lisääntynyt ja muuttunut, monenlaisiin tutkimuksiinkin perustuen, voi sillä olla vaikutusta.
Jo se, minkä tv-kanavan valitsen voi vaikuttaa, tahdon tai en.
Tämän rinnalla tehdään tieteen keinoin kaikenlaista tutkimustyötä esim. terveyteen, ravintoon, vaatteisiin mm. koostumuksen osalta, mikä vaikuttaa käyttäytymiseen. Voisiko sanoa, että rinnan kulkevat houkutukset ja järkevä tieto.
Tuottamiseen en paljon voi vaikuttaa; vähän valinnoilla ja tarkastelemalla ostokäyttäytymistäni. Keskustelu, mitä mieltä jonkin tarpeellisuudesta, voi muuttaa käsitystäni.
Esim. Musta perjantai ei vaikuttanut mitenkään. Jos olisi ollut jokin tärkeä hankinto, olisin voinut tarkastaa, että nytkö ostan.
Nyt ajankäyttö on verkkaisempaa. Voi todella tehdä niitä asioita, mitä ei työn ohessa voinut toteuttaa. Esim. lukea ne lukemattomat kirjat. Käyttä enemmän aikaa harrasteisiin, siis tehdä sitä, mikä on ominta minää.
On aivan toisella tavalla aikaa ystäville ja läheisille.
Aloittajalle: kenties tarkoituksella haastava väite. Mutta kierrän sen ja väitän, että tämä aika on niin laadukasta sisällöllisesti kuin haluamme.
Vaikka musiikkia kuunnellen.Viimeinen lauseesi ei iske, ikäni, ennen eläkeelle siirtymistäni olin pakotettu työni vuoksi kuuntelemaan musiikkia, ei kiitos, nyt nautin hiljaisuudesta.
En tunne, että olisin koulutettu kuluttamaan tai ja tuottamaan....hei haloo...tuottamaan siis mitä? Eppu ja muutkin,
kuitenkin nämä kaksi perustehtävää, työ ja kulutus, ovat ne pilarit joiden varaan koko elämämme rakentuvat. Näihin kahteen tehtävään meidät koulutetaan ja miten hyvin onnistumme niissä sen mukaan meidät punnitaan ja ne määrittelevät yhteiskunnallisen statuksemme. Eivät edes taiteilijat, urheilijat, muusikot tai muut luovien ammattien edustajat ole vapaita kulutusyhteiskunnan kahleista.
Tietenkin elämässä on paljon muutakin, en sitä kiellä, mutta nämä kaksi prinsiippiä kontrolloivat vapauttamme ihmisenä.Paloma.se.co kirjoitti:
Eppu ja muutkin,
kuitenkin nämä kaksi perustehtävää, työ ja kulutus, ovat ne pilarit joiden varaan koko elämämme rakentuvat. Näihin kahteen tehtävään meidät koulutetaan ja miten hyvin onnistumme niissä sen mukaan meidät punnitaan ja ne määrittelevät yhteiskunnallisen statuksemme. Eivät edes taiteilijat, urheilijat, muusikot tai muut luovien ammattien edustajat ole vapaita kulutusyhteiskunnan kahleista.
Tietenkin elämässä on paljon muutakin, en sitä kiellä, mutta nämä kaksi prinsiippiä kontrolloivat vapauttamme ihmisenä.Mutta, jos ei olisi työtä ja pakollista ja huvikulutusta, tylsistyisimme toimettomuuteemme.
Koska ilman koulutusta emme saa työtä ja ilman työtä emme saa rahaa elantoomme ja huviimme.
´´Suo siellä, vetelä täällä.´´
Vaan nyt vanhana on kivaa, kun ei tarvitse enää hötkyillä.- JokuTuottaaVainSitä
Hiljaisetsiltani kirjoitti:
Viimeinen lauseesi ei iske, ikäni, ennen eläkeelle siirtymistäni olin pakotettu työni vuoksi kuuntelemaan musiikkia, ei kiitos, nyt nautin hiljaisuudesta.
En tunne, että olisin koulutettu kuluttamaan tai ja tuottamaan....hei haloo...tuottamaan siis mitä?Tuottamaan siis mitä?
Ellet muuta osaa tuottaa, suolesi syytää tuotoksesi ulos. Sekö vain on sinun tuottamasi tulos?
- Vapaa.sielu
Ei ole kasvatettu kuluttamaan ja tuottamaan, ennenminkin tavalliseksi tallaajaksi ja omien aivojen käyttäjäksi. Omaan kuitenkin hoivaviettiä tavallista perhe elämää nuoresta ihannoinut, lapsia ja niiden kasvamista aikuiseksi ilman tuottoa. Kaikki kuluttaa, kuka enemmän kuka vähemmän myös eläkkeellä ja eroja kulutuksessa on.
- Itsepäisyys.kunniaan
Minua ei ole kasvatettu koska en joutunut kasvatuslaitokseen.
Kouluissa valitsin vain aiheet jotka minua kiinnosti. Opettajien omiin muotteihin en alkanut.
Toki se piti yllä pintajännitystä, myös jälki-istuntoja, mutta luokat läpäisin ei niinkään huonoin arvosanoin. Voi sentään, niinkö on teillä tehty, onpa surullista.
Me olemme aina olleet osa maailmaa ja olemme muidenkin elämään voineet vaikuttaa. Olemme tarjonneet monenlaista hyvää ja hyviä hetkiä myös osattomille. Olemme viljelleet herkkuja, olemme niitä myös luonnosta keränneet ja jatkuvuudesta huolehtineet.
Opimme monenmoista, näimme mitä maailma tarjoaa meille ja mitä kaukaisillekin naapureille. Emme kaikkea itselle ottaneet, vaan annoimme omastammekin myös muille, ihmisille, eläimille ja kaikille luonnossa kasvaville.
Moni on oppinut myös toisten nautintoa lisäämään, iloa ja rakkauttakin tarjoamaan. Kun ympäristöä parantaa, uusia mahdollisuuksia osattomillekin tarjoaa, myös oma ilo kasvaa ja ihminen oppii kaikenlaista, mitä kaikkea voikaan myös itse tehdä. Onko vain kuluttaja, vai rakentaako? Haluaako antaa osaltaan myös muille hyvää, luonnolle ja ympäristössä eläville. Haluaako tuhota vai rakentaa? On monenlaista valintaa, haluammeko hyvää tarjota vai tuhota muidenkin elämää.
Millainen maailma jälkeemme jää, mikä on ollut oma panoksemme. Pystymmekö muutakin tuottamaan kuin sitä, mikä suoltemme läpi vaeltaa ja aikanaan myös ulos pyrkii tulemaan?- OnkoSullaHiilijalka
Entäs hiilijalanjälki?
OnkoSullaHiilijalka kirjoitti:
Entäs hiilijalanjälki?
"OnkoSullaHiilijalka"
Balilla taitaa nousta hiiltä maan-alta ainakin yhden Suomen verran.
Sillekään emme mitään voi, joten miksi tuhlaisimme rahamme tuon-kaltaisiin turhuuksiin?
H.
- Hillotolppalaiset
Juuri noin tämä elämä menee!
"...lopunelämämme tarkoituksen?"
Meneehän se tässä kun katselee uutisointia miten sen elämän olisi voinut elää toisinkin.
Vaikka olisi etsinyt itselleen hillotolpan, kuten nämä meitin kommari-kokkarit.
"Iltalehti kirjoittaa tänään, että sopeutumiseläkettä nostava ex-kansanedustaja Tuija Nurmi (kok.) työskentelee lääkärinä Terveystalossa – ja että hänen palkkionsa on piilotettu huipputulosta tekevään omaan yritykseen.
– Kukaan mukaan ei saa ns. ansiosidonnaista vuosikausia, vaan tavalliselta duunarilta se katkeaa automaattisesti ja hallitus on juuri lyhentänyt ansiosidonnaisen päivärahan keston pituutta, muistuttaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.
– Näihin on puututtava. Muilta odotetaan talkoita vyön kiristykseen ja sitten löytyy näitä omia hillotolppia. Siksi aion tehdä asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, mitä tällaiselle räikeälle eriarvoisuudelle aiotaan tehdä."- Taikuritässä
Komppaan.
Tuossa ai'emmin kerroinkin että eläneenä Suomen-lakien mukaisesti elän nyt kuin hyvä-eläkkeinen kansan-edustajakin.
Hyvä eläke vaatii osaamista ja elämän-tajua.
Ilman oikeaa osaamista tuleepi vain pieni eläke.
Sekä kateus iskee luihin ja ytimiin.
Tulee niin sanottu luu-lo-valo.
H.- Taikuritässä
Eikö sinusta makseta joskus liikaa ansiottomasti. Haluatko olla mukana ylläpitämässä lääkäriä, joka elääkseen ei tuota neljännesmiljoonaa tarvitse.
Toisaalla puhutaa lapsilisän tarpeellisuudesta kaikille. Juurikin tuo väki, minkä sosialisointihalu on tapissa, siis kansanedustajat.
Ja nyt et laita meidän lapsemme. En ole kade vaan oikeudenmukainen.
Oikeaa osaamista minulla oli ja on. Nautin minäkin NAISENeläkettä.
Miehethän ovat ikiaikaisesti ottaneet vege 20 % itselleen, joten älähän paukuttele henkseleitä. Ei tehoa.
Muuten ainoa joka ajattelee eläkeläisiä on Kimmo Kiljunen. Yksi puolesta puhuja!
Kun kaksi ihmistä päättää tehdä yhteisen lapsen joko hölmöydestä tahi rakkaudesta, täyttyy elämän ihmiselle antama tarkoitus.
Elämä itsestään virtaa vakaana omia menojaan.
Onko ihmisellä vaikutusta sinne minne elämä on menossa, jää nähtäväksi tahi näkemättömäksi.
-
Minut koulutettiin ymmärtämään mitä tarkoittaa tavoite ja tulos.
Kulutus ja tuotos tuli siinä sivussa.
Yhteis-kunnan lakeja lukuun-ottamatta olen aina elänyt vapaasti.
Jokainen vuosi elämästäni on kulunut tavalla jonka halusin ja josta nautin.
Nyt nautin hyvästä eläkkeestäni.
Sekin on ollut yksi tavoitteeni.
-
Ei pidä tehdä elämästään liian vaikeaa Sudokua.
Muuten jää liian monta tyhjää laatikkoa.
H.- määtaas
Hmm... voihan asiaa noinkin nähdä. Pähkäilyä samaan tyyliin kuin kuoleman edessä, "mitä minusta jää". Mikä on paikkani, mikä on lahjani maailmalle.
Tykkään enemmän ajatuksesta niin päin, että elämme - siksi kulutamme ja tuotamme. Ei meitä ole tarvinnut kouluttaa siihen, eikä kasvattaa. Ne liittyvät toisiinsa kuin vuoret ja sade. Minua on kasvatettu kunnioittamaan, koulutettu tekemään elämän helpommaksi ja mukavammaksi. Ja tuomaan apetta pöytään ja katon pään päälle. Jotta voin hillua täällä ja jättää jälkeni, mahdollisimman pienen hiilijäljen, ja suuren sydämen.
Mitä muuta, kysyit, lorvailuun kyllästyneenä. Niin... Ymmärrän että elämään väsyy, kun vihdoin pääsee eläkkeelle on kaikkensa antanut, haluaa vihdoin aikaa itselleen. Toisaalta minua harmittaa ihan vietävästi että tällä tavalla, väsyneenä ja sisäänpäin käpertyneenä, eläkeläisillä ei ole enää mitään annettavaa muka. He siirtyvät mauttomien ja hajuttomien lahkoon. Kun ei näy ei kuulu, onko ihme jos nuorempi sukupolvi unohtaa meidät? Että lakkaavat kunnioittamasta vanhuksia? Että nähdään se sukupolvi loispummeina?
Ei olla hiljaa! Ei maaduta ennen aikoja! Se on hyväksi meillekin, koska aktiviisuus tuo lisää energiaa, ja aivojen käyttäminen estää niiden surkastumista. Onhan vanhemmilla sukupolvilla vaikka mitä annettavaa vielä, kokemusta ja viisautta, mitä nuoremmissa sukupolvissa ei ole. Miten sen sitten kanavoi, miten pitkälle oma energia riittää, se on makuasia.
Se on eläinmaailman (johon me minun mielestä kuulumme) yksi perusehto, että pitää yrittää elää elämää missä kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa, näin säilyy paremmin hengissä. Siihen Ihminenkin on kautta aikojen pyrkinyt, helppoon elämään. Ja nyt kun meillä on sitä, se on liian helppoa, ja joudumme täyttämään sen kaikenlaisella muulla. Se voi olla myös suuri lahja, että saa vapauden tehdä sitä missä on hyvä.- Taikuritässä
Tuotannosta.
Aikoinaan tehtaanpatruunoilla oli yritysidea ja se poiki tehtaan, ympärilleen kylän, koulun jne. Mitä sanomista jollain vaneritehtaan työläisellä oli tuotantoon. Sitten noille sijoille tuli valkokauluksiset ja virastot, jotka miettivät koulutusta, poliisilaitosta, tullia, patenttia jne. oliko virkamiehillä sanomista toimintaan. Laivanvarustus.
Kysyntä luo tuotantoa. Luodaanko kysyntää keinotekoisesti?
Ekonomit lähes päivittäin tutkivat eri kalkyylein kansantalouden kasvua.
Mikä on se osoite, minne tuotetaan. Halutaan viedä. Tänään mainittiin, miten
kuitenkin joudutaan samaan aikaan tuomaan jonkin aparaatin osia.
Uusi tarkastelutapa aamu-tv:ssä olikin tarkastella tuotannon, tädsä viennin tuottoa nettotuloksen kautta eli mitä maahan lopulta jää, koska esim varaosia tuodaan.
Monta kertaa olen pysähtynyt miettimään sitä jankutusta talouden kasvusta ja tuotannon kasvusta. Se on sellainen jokapäiväinen messu.
Pitääkö tuotannon kasvaa, on mielenkiintoisin kysymys.
Aiemmin mentiin puujaloilla. Nyt onneksi on vahvoja osioita muitakin.
Nokia näytti esimerkkiä.
Mielestäni kuluttsminen Suomessa on varsin järkevää. Meillä on nämä neljä vuodenaikaa, mitkä pakottavat varustautumaan jo monin erilaisin vaatekerroin. Kyse on tarpeesta, mikä tekee kysyntää. Miten Ruotsissa?
Se jos tarvitsee monen sorttista hepenettä muutoin, on oma valinta eli keksii tekosyitä osteskeluunsa. Onko mainosten ja markkinoinnin vietävissä heppoisin perustein. Mitä tiedostat, mitä et. Kuluttaako tässä turhaan, nostaako turhaan tuotantoa.
Jouluna paras lahja on palvelulahja, koska sillä tukee työtä.
Sanasukulaisia ovat tuotanto ja tuotto, tuote, tuotos. Taikuritässä kirjoitti:
Tuotannosta.
Aikoinaan tehtaanpatruunoilla oli yritysidea ja se poiki tehtaan, ympärilleen kylän, koulun jne. Mitä sanomista jollain vaneritehtaan työläisellä oli tuotantoon. Sitten noille sijoille tuli valkokauluksiset ja virastot, jotka miettivät koulutusta, poliisilaitosta, tullia, patenttia jne. oliko virkamiehillä sanomista toimintaan. Laivanvarustus.
Kysyntä luo tuotantoa. Luodaanko kysyntää keinotekoisesti?
Ekonomit lähes päivittäin tutkivat eri kalkyylein kansantalouden kasvua.
Mikä on se osoite, minne tuotetaan. Halutaan viedä. Tänään mainittiin, miten
kuitenkin joudutaan samaan aikaan tuomaan jonkin aparaatin osia.
Uusi tarkastelutapa aamu-tv:ssä olikin tarkastella tuotannon, tädsä viennin tuottoa nettotuloksen kautta eli mitä maahan lopulta jää, koska esim varaosia tuodaan.
Monta kertaa olen pysähtynyt miettimään sitä jankutusta talouden kasvusta ja tuotannon kasvusta. Se on sellainen jokapäiväinen messu.
Pitääkö tuotannon kasvaa, on mielenkiintoisin kysymys.
Aiemmin mentiin puujaloilla. Nyt onneksi on vahvoja osioita muitakin.
Nokia näytti esimerkkiä.
Mielestäni kuluttsminen Suomessa on varsin järkevää. Meillä on nämä neljä vuodenaikaa, mitkä pakottavat varustautumaan jo monin erilaisin vaatekerroin. Kyse on tarpeesta, mikä tekee kysyntää. Miten Ruotsissa?
Se jos tarvitsee monen sorttista hepenettä muutoin, on oma valinta eli keksii tekosyitä osteskeluunsa. Onko mainosten ja markkinoinnin vietävissä heppoisin perustein. Mitä tiedostat, mitä et. Kuluttaako tässä turhaan, nostaako turhaan tuotantoa.
Jouluna paras lahja on palvelulahja, koska sillä tukee työtä.
Sanasukulaisia ovat tuotanto ja tuotto, tuote, tuotos."Taikuritässä"
Kun Suomen Nokian kaikki tieto-taito oli viety Kiinaan, Nokia romahti.
Nyt hypetetään taas Suomalaisen tiedon viennistä ulko-maille...
Kunnes...
-
Tarkkaan katselit aamu-teeveen.
Neljän vuoden-ajan vaatetusta myöten.
Olisit maininnut telkkarin tieto-lähteeksesi.
H.Taikuritässä kirjoitti:
Tuotannosta.
Aikoinaan tehtaanpatruunoilla oli yritysidea ja se poiki tehtaan, ympärilleen kylän, koulun jne. Mitä sanomista jollain vaneritehtaan työläisellä oli tuotantoon. Sitten noille sijoille tuli valkokauluksiset ja virastot, jotka miettivät koulutusta, poliisilaitosta, tullia, patenttia jne. oliko virkamiehillä sanomista toimintaan. Laivanvarustus.
Kysyntä luo tuotantoa. Luodaanko kysyntää keinotekoisesti?
Ekonomit lähes päivittäin tutkivat eri kalkyylein kansantalouden kasvua.
Mikä on se osoite, minne tuotetaan. Halutaan viedä. Tänään mainittiin, miten
kuitenkin joudutaan samaan aikaan tuomaan jonkin aparaatin osia.
Uusi tarkastelutapa aamu-tv:ssä olikin tarkastella tuotannon, tädsä viennin tuottoa nettotuloksen kautta eli mitä maahan lopulta jää, koska esim varaosia tuodaan.
Monta kertaa olen pysähtynyt miettimään sitä jankutusta talouden kasvusta ja tuotannon kasvusta. Se on sellainen jokapäiväinen messu.
Pitääkö tuotannon kasvaa, on mielenkiintoisin kysymys.
Aiemmin mentiin puujaloilla. Nyt onneksi on vahvoja osioita muitakin.
Nokia näytti esimerkkiä.
Mielestäni kuluttsminen Suomessa on varsin järkevää. Meillä on nämä neljä vuodenaikaa, mitkä pakottavat varustautumaan jo monin erilaisin vaatekerroin. Kyse on tarpeesta, mikä tekee kysyntää. Miten Ruotsissa?
Se jos tarvitsee monen sorttista hepenettä muutoin, on oma valinta eli keksii tekosyitä osteskeluunsa. Onko mainosten ja markkinoinnin vietävissä heppoisin perustein. Mitä tiedostat, mitä et. Kuluttaako tässä turhaan, nostaako turhaan tuotantoa.
Jouluna paras lahja on palvelulahja, koska sillä tukee työtä.
Sanasukulaisia ovat tuotanto ja tuotto, tuote, tuotos."Kyse on tarpeesta, mikä tekee kysyntää. Miten Ruotsissa?" kysyy taikuri.
Luulen että yhteiskuntamme ovat pitkälle rakennettuja saman muotin mukaisesti.
Markkinatalous ja kun perustarpeet ovat turvattu niin loppu onkin kulutusta, joka on aika pitkälti keinotekoisesti luotua tarvetta ja juuri sen perusteella kuinka paljon kulutamme arvomme mitataan. Nyt perustarpeemme, elikkä hyvinvointimme on nopeasti liukumassa markkinatalouden piiriin niin tulevaisuus näyttää uhkaavalta. Eriarvoisuus lisääntyy yhteiskunnassamme ja se on tullut entistä paremmin hyväksytyksi.
Tekeekö tarve kysyntää? Vai ovatko tarpeemme (perustarpeiden lisäksi) meille pakkosyötettyjä, keinotekoisesti luotuja mukamastarpeita ja olemmeko vain helposti manipuloituja kulutusrobotteja?Paloma.se.co kirjoitti:
"Kyse on tarpeesta, mikä tekee kysyntää. Miten Ruotsissa?" kysyy taikuri.
Luulen että yhteiskuntamme ovat pitkälle rakennettuja saman muotin mukaisesti.
Markkinatalous ja kun perustarpeet ovat turvattu niin loppu onkin kulutusta, joka on aika pitkälti keinotekoisesti luotua tarvetta ja juuri sen perusteella kuinka paljon kulutamme arvomme mitataan. Nyt perustarpeemme, elikkä hyvinvointimme on nopeasti liukumassa markkinatalouden piiriin niin tulevaisuus näyttää uhkaavalta. Eriarvoisuus lisääntyy yhteiskunnassamme ja se on tullut entistä paremmin hyväksytyksi.
Tekeekö tarve kysyntää? Vai ovatko tarpeemme (perustarpeiden lisäksi) meille pakkosyötettyjä, keinotekoisesti luotuja mukamastarpeita ja olemmeko vain helposti manipuloituja kulutusrobotteja?"Paloma.se.co"
Ovatko talvi-kengät...kesä-mekko...sukset...soutu-vene...
Kulutusta?
-
Eri-arvoisuus johtuu osaamisesta, kulttuurista ja eri-tyyppisistä vammaisuuksista.
Eri-arvoisuus on vain hyväksyttävä.
On väärin että esim. minun rahoillani joku luuseri nostetaan kulutuksessaan lähelle tasoani.
-
Kerrohan minulle.
Luoko tarpeesi kysyntää?
Legolassin kysyntä tarvettasi?
-
Tämän kommenttisi loppu-päätelmä ei ole lähelläkään minua.
Kuvauksesi kertoo kyllä paaaljon enemmän Ruotsalaisesta tavasta elää.
H.- Taikuritässä
hunksz kirjoitti:
"Taikuritässä"
Kun Suomen Nokian kaikki tieto-taito oli viety Kiinaan, Nokia romahti.
Nyt hypetetään taas Suomalaisen tiedon viennistä ulko-maille...
Kunnes...
-
Tarkkaan katselit aamu-teeveen.
Neljän vuoden-ajan vaatetusta myöten.
Olisit maininnut telkkarin tieto-lähteeksesi.
H.Mainitsinhan minä: aamu-tv (Sonysta).
Palomalle vielä.
Jos ihmistä arvotetaan kuluttamisen mukaan, ollaan aika metsäläisiä: kuka saalistaa eniten. Onnellistuttaako minua ostokykyni?
Jos se vain olisi arvoni? Ei ei ei ei tällaista. Olisin vieraantunut.
Aivot. Ajattelen, olen olemassa.
Miten arvotat muita? Roinalla?
Ei yhteiskunnan pyörien pyörintä pelkällä pikkukivalla tyydytä ajatuksena yhtään.
Ootte ihania :)
Tuo mietelmä ihmisen vapaudesta oli fb-seinälläni eilen aamulla ja tietenkin se jäi kiertämään harmaana ja sateisena aamuna päähäni että mitä itua yleensäkin on nousta aamulla sängystä koska kaikki on jo kertaalleen tehty.
Mutta onhan siinä vinha perä että emme me ole vapaita elämään omilla ehdoillamme vaikka kuinka toitottaisimme sitä. Kyllä elämämme on säädelty tiettyihin raameihin mahtuvaksi kehdosta hautaan ja vaikka valintamme uskomme useimmiten olevan omiamme niin siinäkin erehdymme koska valikko on hyvin kapea ja kaikki johtavat samaan maaliin tai samaan päämäärään: kasvaa ja kehittyä vastuuta kantavaksi, palveluja ja tavaroita tuottavaksi, muita rikastuttavaksi yhteiskunnan pikku ahertajaksi ja rivisotilaaksi jonka elämää säätelee kulutusyhteiskunta ja jonka arvo mitataan rahassa ja mammonassa. Kaikkein eniten sen huomaa esim. USA:ssa missä ihmisen vuositulot esitellään melkeimpä kättelyssä.
Mutta otetaan esim. perinteemme, miten vietämme juhlapyhämme , vapaa-aikamme ja nyt eläkeläisenä loppuelämämme: kuin lammaslauma kuljemme kauppiaiden talutusnuorassa ja mainonnan uhreina muotoilemme joulustamme ja juhannuksestamme, itsenäisyyspäivästämme ja nyt jopa mustasta perjantaistamme juuri sellaisen kuin mitä meille tyrkytetään.
***
Minun "musta perjantaini" tai sanotaanko "musta viikonloppuni" alkaa nyt kirkastumaan ja olen alkanut suunnittelemaan jouluaskareitani."Paloma.se.co"
Kukaan kommentaattoreistasi ei kyllä kirjoittanyt yhtään mitään suuntaan josta teit tämä loppu-päätelmäsi.
-
Nähdäkseni päätelmä oli sinulla jo valmiina.
Kaipasit siihen enää seli-seliä.
H.hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
Kukaan kommentaattoreistasi ei kyllä kirjoittanyt yhtään mitään suuntaan josta teit tämä loppu-päätelmäsi.
-
Nähdäkseni päätelmä oli sinulla jo valmiina.
Kaipasit siihen enää seli-seliä.
H....kirjoittanut...
H.hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
Kukaan kommentaattoreistasi ei kyllä kirjoittanyt yhtään mitään suuntaan josta teit tämä loppu-päätelmäsi.
-
Nähdäkseni päätelmä oli sinulla jo valmiina.
Kaipasit siihen enää seli-seliä.
H.Tää kaikki koski elämän mielekkyyttä ja ihmisen vapautta. Olen lukenut kaikki kommentit ja monissa niistä on näkökulmia joita pidän suuressa arvossa. Ei minulla mitään loppupäätelmää ole valmiina, ainoastaan mahdollisuuksia valottaa dilemmaani eri vinkkeleistä.
Sinäkin sait minut hymyilemään kommentillasi "Noinhan minä juuri kirjoitin.
Ihan turhaan vaihtelit sanojeni paikkaa."- määtaas
Paloma: "kuin lammaslauma kuljemme kauppiaiden talutusnuorassa ja mainonnan uhreina"
Haiseva vastalause! Jos itse kuljet niin, niin älä meitä kaikkia muita laita samaan talutusnuoraan! Menen tässä vastalauseessani jopa niin pitkälle, että väitän että sinä olet mainonnan uhri kun näin kirjoitat. Koska mainonnan yksi peruspilareita on, että naapurillakin on tämä, kaikilla muilla on tämä. Yllytetään kilpavarusteluun. Luodaan kuvaa jolla ei ole kovin paljon tekemistä todellisuuden kanssa.
Tottakai on olemassa ihmisiä jotka kuluttaa enemmän pitäisi. Ja jos tarkastellaan ihmiskunnan (Suomen) kehitystä, niin aika järkeenkäyvä jatkumo se on. Sota - puute sekä perushyödykkeistä että ajasta. Niitä pitää olla lisää, joten niiden tarve ylikorostuu ja ylitavoittelee. Mutta, väitän kivenkovaa, että jokaisella ihmisellä on elämässään aika, jolloin pysähtyy miettimään sitä krääsää ja suuntaa elämässään. Tekee inventoinnin sekä henkisesti että fyysisesti. Kun nuoruusvuodet keskittyy unelmiin, aikuisvuodet tavoitteisiin, niin keski-ikä on minusta tämä pysähtymisen aika. Uuden suunnan hakua. Koska vanhat suunnat on tavoitettu.
Meillä joulu ei ole koskaan ollut tavaroiden ostamista. Se on yhdessä tekemistä, perheen juhla. Hyvä hetki jolloin voi katsoa mitkä sukset ovat menneet pieniksi, onko kännykkä niin sippi että pitää hankkia uusi puolen vuoden sisällä. Onko sukkia ja lapasia, pyjamaa.
Ja ostamalla tavaraa tukee myös jonkun työpaikkaa. Verot kiertää ja pääsee Suomi-neidon/Svea-mamman taskuun. Jossa me kaikki käymme. Mikään itseisarvo kuluttaminen ei ole, mutta järkevä kuluttaminen ei ole pahasta. Mutta pitäisi keksiä tehokkaimmat keinot kierrättää. Muutakin kuin veroja. Tasapainoa. Koko elämä on pelkkää tasapainoa. - määtaas
määtaas kirjoitti:
Paloma: "kuin lammaslauma kuljemme kauppiaiden talutusnuorassa ja mainonnan uhreina"
Haiseva vastalause! Jos itse kuljet niin, niin älä meitä kaikkia muita laita samaan talutusnuoraan! Menen tässä vastalauseessani jopa niin pitkälle, että väitän että sinä olet mainonnan uhri kun näin kirjoitat. Koska mainonnan yksi peruspilareita on, että naapurillakin on tämä, kaikilla muilla on tämä. Yllytetään kilpavarusteluun. Luodaan kuvaa jolla ei ole kovin paljon tekemistä todellisuuden kanssa.
Tottakai on olemassa ihmisiä jotka kuluttaa enemmän pitäisi. Ja jos tarkastellaan ihmiskunnan (Suomen) kehitystä, niin aika järkeenkäyvä jatkumo se on. Sota - puute sekä perushyödykkeistä että ajasta. Niitä pitää olla lisää, joten niiden tarve ylikorostuu ja ylitavoittelee. Mutta, väitän kivenkovaa, että jokaisella ihmisellä on elämässään aika, jolloin pysähtyy miettimään sitä krääsää ja suuntaa elämässään. Tekee inventoinnin sekä henkisesti että fyysisesti. Kun nuoruusvuodet keskittyy unelmiin, aikuisvuodet tavoitteisiin, niin keski-ikä on minusta tämä pysähtymisen aika. Uuden suunnan hakua. Koska vanhat suunnat on tavoitettu.
Meillä joulu ei ole koskaan ollut tavaroiden ostamista. Se on yhdessä tekemistä, perheen juhla. Hyvä hetki jolloin voi katsoa mitkä sukset ovat menneet pieniksi, onko kännykkä niin sippi että pitää hankkia uusi puolen vuoden sisällä. Onko sukkia ja lapasia, pyjamaa.
Ja ostamalla tavaraa tukee myös jonkun työpaikkaa. Verot kiertää ja pääsee Suomi-neidon/Svea-mamman taskuun. Jossa me kaikki käymme. Mikään itseisarvo kuluttaminen ei ole, mutta järkevä kuluttaminen ei ole pahasta. Mutta pitäisi keksiä tehokkaimmat keinot kierrättää. Muutakin kuin veroja. Tasapainoa. Koko elämä on pelkkää tasapainoa.Vapaudesta vielä. "Emme me ole vapaita elämään omilla ehdoillamme." Ihminen ei ole suunniteltu vapautta varten. Design on tehty sen mukaan, että me tarvitsemme toisiamme. Yksin joutuu kantamaan kaiken vastuun itse, yhteiskunnassa jaamme sen. Se on se kaunis asia vapauden menettämisessä. Kuitenkin voimme hyvin pitkälti päättää, millaisen elämän haluamme, tietyin reunaehdoin.
Itse koen olevani vapaa valitsemaan oman vankilani :) Lapset, vanhemmat, työ, kaikki ne sitoo. Mutta onneksi ne ovat siellä sitomassa ♥ en haluaisi ilmankaan olla. määtaas kirjoitti:
Vapaudesta vielä. "Emme me ole vapaita elämään omilla ehdoillamme." Ihminen ei ole suunniteltu vapautta varten. Design on tehty sen mukaan, että me tarvitsemme toisiamme. Yksin joutuu kantamaan kaiken vastuun itse, yhteiskunnassa jaamme sen. Se on se kaunis asia vapauden menettämisessä. Kuitenkin voimme hyvin pitkälti päättää, millaisen elämän haluamme, tietyin reunaehdoin.
Itse koen olevani vapaa valitsemaan oman vankilani :) Lapset, vanhemmat, työ, kaikki ne sitoo. Mutta onneksi ne ovat siellä sitomassa ♥ en haluaisi ilmankaan olla.Mitäpä mieltä siinä olisi, jos yksin asuisi maapallolla.
Ihmisen vapaa valinta on sitä, pyrkiikö tekemään hyvää vai pahaa.
Aina voi myös valita miten mihinkin asiaan suhtautuu.
Eräs lauseesi toi mieleeni lauseen, jonka kirjoitin erääseen vihkooni, kun n. 30:nä oli pää luovimmillaan.
´´Mielemme on täynnä vankiloita, jotka olemme itse luoneet.´´
- lacucaracha
Ymmärrän, että Suomessa on marraskuu ja kaamosaika, mutta silti voisi toivoa edes hieman positiivisempia aloituksia. Jokainen löytää tai on löytämättä elämänsä tarkoituksen tai kukaties ei sen ihmeempää tarkoitusta olekaan. Kuitenkin noinkin naiiveilta tuntuvat jutut elämän tarkoituksen yhteydessä ovat ajattelultaan hieman - jääköön sanomatta. En siis itse ole kokenut, että tarkoitukseni on kuluttaa ja tai tuottaa pelkästään. Mutta tietysti sinä ja vaikka Hentun Liisa saatte olla sitä mieltä, omapa on elämänne ja sana on vapaa.
Mielestäni elämästä on tarkoitus tehdä hyvä elo itselleen ja läheisilleen, keitä he sitten ovatkin. Hyvään elämään kuuluvat asiat, kuten rakkaus ja myötätunto, avuliaisuus, eivät ole ostettavissa. Kuluttaa niitä toki saa antamis- ja saamismielessä, mitä enemmän, sitä parempi. Olosuhteet saattavat tehdä tepposensa, mutta jollei mitään anna, harvemmin mitään saakaan ellei sitten armeliaisuudesta. Puhe siis on henkisista arvoista, ei materiasta, jos kohta siitäkin on parempi jakaa, kun ei käärinliinassa ole taskuja.
Masentuneena tai kyllästyneenä kannattaa tehdä ja ajatella mieluisia juttuja, ei mennä sinne syövereihin eli että olen tarkoitukseton. Sitä aloituksesi itse asiassa tarkoittaa. Vaikka olisinkin tarkoitukseton, tässäpä kuitenkin olen ja minulla on mahdollisuus käytettävissä olevin keinoin tehdä tästä ajasta ainakin vähän tyhjää parempi." Kuitenkin noinkin naiiveilta tuntuvat jutut elämän tarkoituksen yhteydessä ovat ajattelultaan hieman - jääköön sanomatta."
Sanoithan jo ihan riittävästi.
Ajatus ja sen sanoihin kiteytys eii toki ollut omaa keksintöäni; kuten jo kerroin, luin sen eilen aamulla Facebook-sivultani ja se alkoi kelaamaan päässäni. Aihe on monimutkainen ja sen voi käsittää joko erittäin syvällisesti tai hyvinkin pinnallisesti. Minä liikun mielelläni välimaastossa: menemättä liian filosofiseksi, muuten voin eksyä syviin vesiin.
En ole koskaan kokenut itseäni tai elämääni tarkoituksettomana.
Koen yhteiskunnan arvomaailmaltaan aina vain kovempana ja vaativampana ja näen miten me jotka puolustamme pehmeitä arvoja saamme kritiikkiä ja ivaa osaksemme.Paloma.se.co kirjoitti:
" Kuitenkin noinkin naiiveilta tuntuvat jutut elämän tarkoituksen yhteydessä ovat ajattelultaan hieman - jääköön sanomatta."
Sanoithan jo ihan riittävästi.
Ajatus ja sen sanoihin kiteytys eii toki ollut omaa keksintöäni; kuten jo kerroin, luin sen eilen aamulla Facebook-sivultani ja se alkoi kelaamaan päässäni. Aihe on monimutkainen ja sen voi käsittää joko erittäin syvällisesti tai hyvinkin pinnallisesti. Minä liikun mielelläni välimaastossa: menemättä liian filosofiseksi, muuten voin eksyä syviin vesiin.
En ole koskaan kokenut itseäni tai elämääni tarkoituksettomana.
Koen yhteiskunnan arvomaailmaltaan aina vain kovempana ja vaativampana ja näen miten me jotka puolustamme pehmeitä arvoja saamme kritiikkiä ja ivaa osaksemme.Minusta aloitus ei koskenut elämäntarkoitusta vaan meille yhteiskunnan taholta tarjottua elämisen mallia. Tuottaminen ja kuluttaminen ovat kansalaisvelvoitteitamme. Mitä ne muutakaan olisivat ? Ellet osallistu niihin, olet luuseri. Tuottamatonta yksilöä katsotaan aina vinoon tai häneen suhtaudutaan kaksinaismoraalisesti.
Eikö tuottamattomuus ole vahva peruste myös muukalaisvihaan tai gerontofobiaan, vanhuudenpelkoon ? Vai eikö maahanmuuttajista tai vanhuksista puhuta kulueränä ?
Tämän markkintalous on mielestäni meille tehnyt. On vaivihkaa hyväksytty että rahalla mitataan kaikki, ihmisarvokin. Vai annammeko saman ihmisarvon työttömälle ja optiomiljonäärille ?
Totta kai jokainen voi sen oman karsinansa sisällä kokea elämän rikkautta ja tehdä elämästä mieleisensä omilla reunaehdoillaan ja on selvää, että kenellä on rahaa ja valtaa pystyy tekemään enemmän valintoja kuin sellainen jolla niitä ei ole. Mutta vapaa ei mielestäni ole kukaan, siis yhteiskunnan jäsenenä, kansalaisena.
Niin, että aloittajan kysymys - jos sen oikein ymmärsin - omasta roolista ja merkityksestä yhteiskunnan jäsenenä, seniorikansalaisena - on minusta pohdinnan arvoinen ja onhan sitä pohdittukin... Ehkä kuitenkin hiukan eri näkökulmasta kuin aloittaja tarkoitti ? Vai ?- Taikuritässä
Minusta tämä juttusi jää valitettavasti pinnalliseksi. Ihan kuin se olisi kirjoitettu jossain boutiquen jakkaralla: ostaisko vaiko eikö ostais.
Kyllä niihin syviin vesiin voi sukeltaa, jos kaikk' on kirkasta.
Aloitus lupasi vääntöä.
Mitkä ne sinun pehmeät arvosi ovat?
Katsotaan mitens meillä muilla? - Taikuritässä
Taikuritässä kirjoitti:
Minusta tämä juttusi jää valitettavasti pinnalliseksi. Ihan kuin se olisi kirjoitettu jossain boutiquen jakkaralla: ostaisko vaiko eikö ostais.
Kyllä niihin syviin vesiin voi sukeltaa, jos kaikk' on kirkasta.
Aloitus lupasi vääntöä.
Mitkä ne sinun pehmeät arvosi ovat?
Katsotaan mitens meillä muilla?Palomalle: minusta....
Demeter1: järkytyin, kun väität, että kansalaisvelvollisuus on kuluttaminen ja tuottaminen. Apua. Kahtiajako sinulla: kulutusjuhlija tai luuseri.
Hei come on!
Ei näin voi yksinkertaistaa.
Minä lähden tarpeista, erilaisista. demeter1 kirjoitti:
Minusta aloitus ei koskenut elämäntarkoitusta vaan meille yhteiskunnan taholta tarjottua elämisen mallia. Tuottaminen ja kuluttaminen ovat kansalaisvelvoitteitamme. Mitä ne muutakaan olisivat ? Ellet osallistu niihin, olet luuseri. Tuottamatonta yksilöä katsotaan aina vinoon tai häneen suhtaudutaan kaksinaismoraalisesti.
Eikö tuottamattomuus ole vahva peruste myös muukalaisvihaan tai gerontofobiaan, vanhuudenpelkoon ? Vai eikö maahanmuuttajista tai vanhuksista puhuta kulueränä ?
Tämän markkintalous on mielestäni meille tehnyt. On vaivihkaa hyväksytty että rahalla mitataan kaikki, ihmisarvokin. Vai annammeko saman ihmisarvon työttömälle ja optiomiljonäärille ?
Totta kai jokainen voi sen oman karsinansa sisällä kokea elämän rikkautta ja tehdä elämästä mieleisensä omilla reunaehdoillaan ja on selvää, että kenellä on rahaa ja valtaa pystyy tekemään enemmän valintoja kuin sellainen jolla niitä ei ole. Mutta vapaa ei mielestäni ole kukaan, siis yhteiskunnan jäsenenä, kansalaisena.
Niin, että aloittajan kysymys - jos sen oikein ymmärsin - omasta roolista ja merkityksestä yhteiskunnan jäsenenä, seniorikansalaisena - on minusta pohdinnan arvoinen ja onhan sitä pohdittukin... Ehkä kuitenkin hiukan eri näkökulmasta kuin aloittaja tarkoitti ? Vai ?Demeterille 10 pistettä siitä että osaa lukea minua rivienkin välistä :)
Juuri tätähän ajoin takaa, mutta ehkä olen ilmaissut itseäni huonosti.
***
Pari viimeaikaista kokemusta jotka ovat hieman laittaneet ajattelemaan:
kerjäläismies lähimmän taajaman Lidlin ovelta oli hävinnyt. Paikalla oli kukkia ja kynttilöitä ja plakaatti jossa luki Viktor, kaipaamme sinua! Kysyimme kassaneidiltä asiasta ja hän kertoi että Viktor oli tehnyt itsemurhan.
(Ei kai se kerjäläisen elämäkään niin herkkua ole.)
Nuori kerjäläispoika lähikaupan edestä oli myös kadonnut. Me olimme jo huomanneet paikan vapautuneen ja spekuloineet että reipas ja jo ruotsiakin hieman osannut poika olisi saanut mahdollisesti töitä. Kauppias kertoi että hän oli huijannut heiltä tavaraa useiden satasien arvosta ja varastanut myös Tukholman kaupoista ja että he soitti poliisit jotka hakivat hänet.
(Silläkään tarinalla ei ollut onnellista loppua).
***
Eriarvoisuus yhteiskunnassa kasvaa kasvamistaan.Taikuritässä kirjoitti:
Palomalle: minusta....
Demeter1: järkytyin, kun väität, että kansalaisvelvollisuus on kuluttaminen ja tuottaminen. Apua. Kahtiajako sinulla: kulutusjuhlija tai luuseri.
Hei come on!
Ei näin voi yksinkertaistaa.
Minä lähden tarpeista, erilaisista."jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan”?
Meneekö se noin vai onko se koskaan tai missään mennyt noin? Ei minun tietääkseni, koska se olisi täysin mahdotonta; jokaiselle on oma etu tärkeintä ja omat tarpeet lähinnä.- Taikuritässä
Tuota vähän protestoin.
Äidit nuo, toivossa väkevät.... eivät kuulu "jokaiset" -ryhmään (isätkään), eivät punasen ristin avustajat maailmalla, eivät rauhanturvaajat, etc.
Muita voi auttaa. Taikuritässä kirjoitti:
Palomalle: minusta....
Demeter1: järkytyin, kun väität, että kansalaisvelvollisuus on kuluttaminen ja tuottaminen. Apua. Kahtiajako sinulla: kulutusjuhlija tai luuseri.
Hei come on!
Ei näin voi yksinkertaistaa.
Minä lähden tarpeista, erilaisista.Että väärin ajateltu ? No, enpä osaa paremmaksi pistää...
demeter1 kirjoitti:
Että väärin ajateltu ? No, enpä osaa paremmaksi pistää...
Kyllä minäkin sen näen samalla tavalla....nyky-yhteiskuntamme koventuneessa arvomaailmassa ellet ole elämässäsi "menestynyt" et ole kukaan. Kuka muistaa sanotaan esim. sen Kongossa murhatun ruotsalaisnaisen nimen joka oli siellä YK:n toimesta ihmisoikeuksia puolustamassa? Paitsi hänen omat vanhempansa....
***Paloma.se.co kirjoitti:
Demeterille 10 pistettä siitä että osaa lukea minua rivienkin välistä :)
Juuri tätähän ajoin takaa, mutta ehkä olen ilmaissut itseäni huonosti.
***
Pari viimeaikaista kokemusta jotka ovat hieman laittaneet ajattelemaan:
kerjäläismies lähimmän taajaman Lidlin ovelta oli hävinnyt. Paikalla oli kukkia ja kynttilöitä ja plakaatti jossa luki Viktor, kaipaamme sinua! Kysyimme kassaneidiltä asiasta ja hän kertoi että Viktor oli tehnyt itsemurhan.
(Ei kai se kerjäläisen elämäkään niin herkkua ole.)
Nuori kerjäläispoika lähikaupan edestä oli myös kadonnut. Me olimme jo huomanneet paikan vapautuneen ja spekuloineet että reipas ja jo ruotsiakin hieman osannut poika olisi saanut mahdollisesti töitä. Kauppias kertoi että hän oli huijannut heiltä tavaraa useiden satasien arvosta ja varastanut myös Tukholman kaupoista ja että he soitti poliisit jotka hakivat hänet.
(Silläkään tarinalla ei ollut onnellista loppua).
***
Eriarvoisuus yhteiskunnassa kasvaa kasvamistaan.Näin minustakin, Paloma. Eriarvoisuus kasvaa ja selviytyjiä vahvistetaan positiivisella ajattelulla, josta on tullut meidän uusi uskonto.
Jos siltä linjalta poikkeaa joutuu heti oikeinajattelijoiden opetettavaksi. Masentuneeksi leimataan ellei muuta..)) Ja sennekasvatust pitäisi harjoittaa.
Kuitenkin kriittistä ajattelua peräänkuulutetaan ja osallisuus - missä muodossa sitä siten toteutetaankin - on minusta aina nähtävä arvokkaana. Sitä kuvasi minusta tuo Viktorinkin tarina. Hän kosketti muita, mutta miksi vasta kuoltuaan ?
Jos jonkin roolin olen itse tässä elämänvaiheessa löytänyt niin kyllä se on kuuntelijan, läsnäolijan - jos sitä nyt rooliksi voi sanoa. Siinä kiehtoo levollisuus...demeter1 kirjoitti:
Minusta aloitus ei koskenut elämäntarkoitusta vaan meille yhteiskunnan taholta tarjottua elämisen mallia. Tuottaminen ja kuluttaminen ovat kansalaisvelvoitteitamme. Mitä ne muutakaan olisivat ? Ellet osallistu niihin, olet luuseri. Tuottamatonta yksilöä katsotaan aina vinoon tai häneen suhtaudutaan kaksinaismoraalisesti.
Eikö tuottamattomuus ole vahva peruste myös muukalaisvihaan tai gerontofobiaan, vanhuudenpelkoon ? Vai eikö maahanmuuttajista tai vanhuksista puhuta kulueränä ?
Tämän markkintalous on mielestäni meille tehnyt. On vaivihkaa hyväksytty että rahalla mitataan kaikki, ihmisarvokin. Vai annammeko saman ihmisarvon työttömälle ja optiomiljonäärille ?
Totta kai jokainen voi sen oman karsinansa sisällä kokea elämän rikkautta ja tehdä elämästä mieleisensä omilla reunaehdoillaan ja on selvää, että kenellä on rahaa ja valtaa pystyy tekemään enemmän valintoja kuin sellainen jolla niitä ei ole. Mutta vapaa ei mielestäni ole kukaan, siis yhteiskunnan jäsenenä, kansalaisena.
Niin, että aloittajan kysymys - jos sen oikein ymmärsin - omasta roolista ja merkityksestä yhteiskunnan jäsenenä, seniorikansalaisena - on minusta pohdinnan arvoinen ja onhan sitä pohdittukin... Ehkä kuitenkin hiukan eri näkökulmasta kuin aloittaja tarkoitti ? Vai ?Kaikki arvomme, käyttäytymismallimme, ennakkoluulomme, ylipäänsä yhteiskuntamme, ovat kansakunnat itse luoneet, hyväksymällä normeiksi milloin mitäkin.
Normit muuttuvat hitaasti.
Nyt jylläävät marginaaliryhmät. Muuttuuko mikään, vai tuleeko vain uudet päällepäsmärit, jotka sanelevat kuka on ketäkin parempi.
Väliin tuntuu, kuin kyynärpäätaktiikka olisi yleväkin asia.
Niinhän se on, että markkinatalous on luonut yhteiskuntaan painostavan ilmapiiriin ja kilpajuoksu kovenee ja maalia ei saavuta kukaan koskaan.demeter1 kirjoitti:
Näin minustakin, Paloma. Eriarvoisuus kasvaa ja selviytyjiä vahvistetaan positiivisella ajattelulla, josta on tullut meidän uusi uskonto.
Jos siltä linjalta poikkeaa joutuu heti oikeinajattelijoiden opetettavaksi. Masentuneeksi leimataan ellei muuta..)) Ja sennekasvatust pitäisi harjoittaa.
Kuitenkin kriittistä ajattelua peräänkuulutetaan ja osallisuus - missä muodossa sitä siten toteutetaankin - on minusta aina nähtävä arvokkaana. Sitä kuvasi minusta tuo Viktorinkin tarina. Hän kosketti muita, mutta miksi vasta kuoltuaan ?
Jos jonkin roolin olen itse tässä elämänvaiheessa löytänyt niin kyllä se on kuuntelijan, läsnäolijan - jos sitä nyt rooliksi voi sanoa. Siinä kiehtoo levollisuus...Voi näitä silmiä -vai konettako pistäisi syyttää ? Toka kappale, viimeinen virke: po "asennekasvatusta" tietenkin...
eppu2 kirjoitti:
Kaikki arvomme, käyttäytymismallimme, ennakkoluulomme, ylipäänsä yhteiskuntamme, ovat kansakunnat itse luoneet, hyväksymällä normeiksi milloin mitäkin.
Normit muuttuvat hitaasti.
Nyt jylläävät marginaaliryhmät. Muuttuuko mikään, vai tuleeko vain uudet päällepäsmärit, jotka sanelevat kuka on ketäkin parempi.
Väliin tuntuu, kuin kyynärpäätaktiikka olisi yleväkin asia.
Niinhän se on, että markkinatalous on luonut yhteiskuntaan painostavan ilmapiiriin ja kilpajuoksu kovenee ja maalia ei saavuta kukaan koskaan.Aivan noin eppu2. Mielellään ihminen menee massan mukana. kokee pääsevänsä helpommalla, kai.
Ennen ajateli, että marginaaliryhmillä olisi näkemystä enemmän, kun eivät ehkä ole sieluaan myyneet, mutta en ole siitä enää varma. Omaa joukkoaan hekin esille tahtovat nostaa, hakea näkyvyttä ja etuuksia sille.
Isojen asioiden seuraaminen on minulta aika lailla jäänyt pienelämän varjoon: olen opetellut niitä "miesten töitä", jotka sinultakin sujuvat..)) Muutama tunti risusavottaa päivässä niin ruoka maistuu ja unta riittää....- Taikuritässä
Kyllä maalaatte isolla pensselillä.
Kansakunnan arvo muodostuu yksilöiden arvoista ja se ei ole yhtenevä, koska on useita puolueita ja erityisryhmiä. Väittämä ei pidä.
Marginaaliryhmien varaan ei ole koskaan rakennettu mitään, joten viittaus on turha.
Noista Paloman parista esimerkistä olisi voinut tulla Buddha, valaistuminen.
En ole massaihminen, joten uskon että muitakin itsenäisiä on. Ei pidä yleistää.
Etuudet: eikö pitäisi olla tasapuolisuutta.
Tosin olen sitä mieltäkin, että hyvää olisi kerryttää ensin yhteistä kassaa, jotta voisi otta. Esim. äitiyspäivärahat pitäisi kääntää toisinpäin. - hehehehee
eppu2 kirjoitti:
Kaikki arvomme, käyttäytymismallimme, ennakkoluulomme, ylipäänsä yhteiskuntamme, ovat kansakunnat itse luoneet, hyväksymällä normeiksi milloin mitäkin.
Normit muuttuvat hitaasti.
Nyt jylläävät marginaaliryhmät. Muuttuuko mikään, vai tuleeko vain uudet päällepäsmärit, jotka sanelevat kuka on ketäkin parempi.
Väliin tuntuu, kuin kyynärpäätaktiikka olisi yleväkin asia.
Niinhän se on, että markkinatalous on luonut yhteiskuntaan painostavan ilmapiiriin ja kilpajuoksu kovenee ja maalia ei saavuta kukaan koskaan.Kommentoin tähän, vaikka voisin yhtä hyvin sen tehdä @Paloma.se.co:n tai @demeter1:n kirjoituksiin.
En elä kanssanne samassa maailmassa, jos siellä teillä on tuollaista.
Ymmärrän tekstistänne, että olette tyytymättömiä toisianne kompaten ja peesaten mutten näe konkreettista syytä tyytymättömyyteen, paitsi sellainen lapsellinen vinkuminen "Äitiiii, mulla ei oo mitään tekemistä".
Joku julkkisko pitäis olla, että olisitte tyytyväisiä "ellet ole elämässäsi "menestynyt" et ole kukaan. Kuka muistaa sanotaan esim. sen Kongossa murhatun ruotsalaisnaisen nimen"
Kun laitan googleen oman nimeni, niin tulee liikaakin tuloksia. Jotain on tullut törttöiltyä tai sitten hyvin tehtyä.
Oikein tukevasti ja tyytyväisenä olen omalla paikallani yhteiskunnassa. Mitkään markkinataloudet eivät saa minua juoksemaan. Oman kuntoni vuoksi pyöräilen ja kunnossa ja terveenä olen pysynytkin.
Rahat riittää minulla. Kivoja ihmisiä on ystävinäni kaikista sosiaaliluokista ja tuloluokista.
Kyynärpäätaktiikkaa ei tämä lie, jota itse harrastan. Sellaista taktiikkaa olen käyttänyt, että jos jossain yritetään jättää huomioimatta vähätellen ja ei kuunnella kunnolla eikä meinaa tulla palvelua, niin en ole tietääksenikään vaan keskeytyksettä ja määrätietoisesti jatkan puhumista. Ei ole vielä tullut vastaan tilannetta, joka ei olisi hoitunut tällä tyylillä. Naurattaa minua aina jälkeenpäin nämä tapaukset. Painan kuin puhuri ja ennenkuin huomaavatkaan palvelevat minua mitä parhaiten.
Piristykää naiset! - Taikuritässä
Hehehehee -> Sivusta: juuri noin. Hyvin kirjoitit.
hehehehee kirjoitti:
Kommentoin tähän, vaikka voisin yhtä hyvin sen tehdä @Paloma.se.co:n tai @demeter1:n kirjoituksiin.
En elä kanssanne samassa maailmassa, jos siellä teillä on tuollaista.
Ymmärrän tekstistänne, että olette tyytymättömiä toisianne kompaten ja peesaten mutten näe konkreettista syytä tyytymättömyyteen, paitsi sellainen lapsellinen vinkuminen "Äitiiii, mulla ei oo mitään tekemistä".
Joku julkkisko pitäis olla, että olisitte tyytyväisiä "ellet ole elämässäsi "menestynyt" et ole kukaan. Kuka muistaa sanotaan esim. sen Kongossa murhatun ruotsalaisnaisen nimen"
Kun laitan googleen oman nimeni, niin tulee liikaakin tuloksia. Jotain on tullut törttöiltyä tai sitten hyvin tehtyä.
Oikein tukevasti ja tyytyväisenä olen omalla paikallani yhteiskunnassa. Mitkään markkinataloudet eivät saa minua juoksemaan. Oman kuntoni vuoksi pyöräilen ja kunnossa ja terveenä olen pysynytkin.
Rahat riittää minulla. Kivoja ihmisiä on ystävinäni kaikista sosiaaliluokista ja tuloluokista.
Kyynärpäätaktiikkaa ei tämä lie, jota itse harrastan. Sellaista taktiikkaa olen käyttänyt, että jos jossain yritetään jättää huomioimatta vähätellen ja ei kuunnella kunnolla eikä meinaa tulla palvelua, niin en ole tietääksenikään vaan keskeytyksettä ja määrätietoisesti jatkan puhumista. Ei ole vielä tullut vastaan tilannetta, joka ei olisi hoitunut tällä tyylillä. Naurattaa minua aina jälkeenpäin nämä tapaukset. Painan kuin puhuri ja ennenkuin huomaavatkaan palvelevat minua mitä parhaiten.
Piristykää naiset!No ei voisi enempää mettään mennä juttusi.
En minä puhunut itsestäni yhtään mitään, vaan yhteiskunnan yleisestä virtauksesta. Siinä luki, kansakunnat, marginaaliryhmät, markkinatalous, eli yleisellä tasolla.
Etkö ymmärrä mitä luet.
Minun elämässäni on kaikki hyvin, minulta ei puutu mitään, enkä trendien perässä juokse, sitä en ole tehnyt nuorenpanakaan.
Rahatkaan eivät ole päässeet loppumaan.Taikuritässä kirjoitti:
Kyllä maalaatte isolla pensselillä.
Kansakunnan arvo muodostuu yksilöiden arvoista ja se ei ole yhtenevä, koska on useita puolueita ja erityisryhmiä. Väittämä ei pidä.
Marginaaliryhmien varaan ei ole koskaan rakennettu mitään, joten viittaus on turha.
Noista Paloman parista esimerkistä olisi voinut tulla Buddha, valaistuminen.
En ole massaihminen, joten uskon että muitakin itsenäisiä on. Ei pidä yleistää.
Etuudet: eikö pitäisi olla tasapuolisuutta.
Tosin olen sitä mieltäkin, että hyvää olisi kerryttää ensin yhteistä kassaa, jotta voisi otta. Esim. äitiyspäivärahat pitäisi kääntää toisinpäin.Kyllä kansakunnilla on perusarvot. Eri ryhmillä voi olla myös erilaisia arvoja tai painotuksia.
Yhteiseen kakkuun on jokainen tässä kerryttänyt pitkän ikänsä, eri asia on, kuinka sieltä jaetaan.
Enkä ihan huomiotta jättäisi noita marginaaliryhmiäkään.- Taikuritässä
Marginaaliryhmien varaan ei rakenneta mitään, kirjoitin.
Marginaaliryhmät sisältyvät kansaan. Toki pitää ottaa huomioon.
Kaksi eri asiaa.
Kansakunta on lukematon joukko ihmisiä jonkin rajan sisällä.
Voidaan sanoa, että enemmistö ajattelee noin tai näin.
Edelleen: ihmisillä on perusarvot. Mielestäni kansakunta on käsite. Taikuritässä kirjoitti:
Marginaaliryhmien varaan ei rakenneta mitään, kirjoitin.
Marginaaliryhmät sisältyvät kansaan. Toki pitää ottaa huomioon.
Kaksi eri asiaa.
Kansakunta on lukematon joukko ihmisiä jonkin rajan sisällä.
Voidaan sanoa, että enemmistö ajattelee noin tai näin.
Edelleen: ihmisillä on perusarvot. Mielestäni kansakunta on käsite.Enpä minä mitään maininnutkaan, että marginaaliryhmien varaan varta vasten rakennettaisiin.
Tuppaa vaan olemaan niin, että usein saavat kannatusta, tyytymättömyydestä ja lietsovat sitä lisää.
Aina se muuttaa maailmaa, joskus hyvään, joskus huonoon suuntaan.
Sekin riippuu siitä kuka arvioi.
Mihinkähän ne miljoona pakolaista kuuluu, jotka euroopassa vaeltavat, marginaaliryhmiin, kansakuntiin vai johonkin muuhun.
Mihin sijoittaisit?hehehehee kirjoitti:
Kommentoin tähän, vaikka voisin yhtä hyvin sen tehdä @Paloma.se.co:n tai @demeter1:n kirjoituksiin.
En elä kanssanne samassa maailmassa, jos siellä teillä on tuollaista.
Ymmärrän tekstistänne, että olette tyytymättömiä toisianne kompaten ja peesaten mutten näe konkreettista syytä tyytymättömyyteen, paitsi sellainen lapsellinen vinkuminen "Äitiiii, mulla ei oo mitään tekemistä".
Joku julkkisko pitäis olla, että olisitte tyytyväisiä "ellet ole elämässäsi "menestynyt" et ole kukaan. Kuka muistaa sanotaan esim. sen Kongossa murhatun ruotsalaisnaisen nimen"
Kun laitan googleen oman nimeni, niin tulee liikaakin tuloksia. Jotain on tullut törttöiltyä tai sitten hyvin tehtyä.
Oikein tukevasti ja tyytyväisenä olen omalla paikallani yhteiskunnassa. Mitkään markkinataloudet eivät saa minua juoksemaan. Oman kuntoni vuoksi pyöräilen ja kunnossa ja terveenä olen pysynytkin.
Rahat riittää minulla. Kivoja ihmisiä on ystävinäni kaikista sosiaaliluokista ja tuloluokista.
Kyynärpäätaktiikkaa ei tämä lie, jota itse harrastan. Sellaista taktiikkaa olen käyttänyt, että jos jossain yritetään jättää huomioimatta vähätellen ja ei kuunnella kunnolla eikä meinaa tulla palvelua, niin en ole tietääksenikään vaan keskeytyksettä ja määrätietoisesti jatkan puhumista. Ei ole vielä tullut vastaan tilannetta, joka ei olisi hoitunut tällä tyylillä. Naurattaa minua aina jälkeenpäin nämä tapaukset. Painan kuin puhuri ja ennenkuin huomaavatkaan palvelevat minua mitä parhaiten.
Piristykää naiset!Täytyy myöntää, etten nyt löydä mitään pointtia noista Taikuriässän ja heheen kirjoituksista.
Muuta kuin lennokasta sohimista sinne tänne, oman erinomaisuuden vakuuttelua ja sellaista tulkintaa meidän teksteistä, mitkä eivät osu lähellekään maalia.
Itse en ehdi enkä jaksa alkaa toistaa tai selventää ajatuksiani, jos heti kättelyssä näkyy, ettei olla alkuunkaan samalla aaltopituudella. Omat kokemukseni täällä ovat sellaiset, että ellei joku asia aukea toiselle ensi yrittämällä, se ei aukea selittämälläkään.- Taikuritässä
eppu2 kirjoitti:
Enpä minä mitään maininnutkaan, että marginaaliryhmien varaan varta vasten rakennettaisiin.
Tuppaa vaan olemaan niin, että usein saavat kannatusta, tyytymättömyydestä ja lietsovat sitä lisää.
Aina se muuttaa maailmaa, joskus hyvään, joskus huonoon suuntaan.
Sekin riippuu siitä kuka arvioi.
Mihinkähän ne miljoona pakolaista kuuluu, jotka euroopassa vaeltavat, marginaaliryhmiin, kansakuntiin vai johonkin muuhun.
Mihin sijoittaisit?Miljoona pakolaista on sen maan kansalaisia, mistä lähtivät. Niin kauan on pakolaisen status, kun kelpuutetaan johonkin maahan asumaan ja kenties kansallisuus muuttuu.
Jos media, siis tv ja lehdet eivät esim. tästä tilanteesta kertoisi, kestäisi kauan havaita asia. Edelleen sitten, mikä agenda toimittajalla, jonkin ohjelman vetäjältä, virkamieheltä tai poliitikolta välittyy on mielestäni "sitä lietsomista".
Demeter1 en voi mitään sille, että jos tekstisi on mitä on. Huonosti jopa selität sitä eli päädyit haukkumaan, kun ei nielaise sitä yhtenä palana pureskelematta.
Täällä on käsi pystyttä yksi vapaa yksilö. Kohta en tuota ainakaan yhtiölleni enää mitään, kun siirryn eläkkeelle. Sen jälkeen kulutan vain eläkettä ja nautin elämästäni, eikä tarvitse enää palvella kapitalistia.
- halutaanmuutos
Sopeutumiseläkkeeseen muutos:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2588 Tuotekehittelijät kehittävät uusia tarpeita, joita sitten mainostajat markkinoivat ihmisille.
Uskottelevat ja toistavat samaa myyntimantraa niin kauan, että heikommat menee lankaan. Nuoriin varsinkin vedotaan. peruskouluun menijöilläkin tarvitsee olla älykännyt.
Luodaan ilmapiiriä, ettet ole mitään, jollei sulla ole sitä ja tätä.
Kierre on ikuinen, kun kulutat talous nousee, mutta myös jätemäärä kasvaa.
Mitäs sitten kulutetaan, kun hukutaan paskaan?"eppu2"
Emme me huku.
Olemme olleet kuolleita jo aikoja sitten ennen moista mahdollisuutta.
Anna palaa vaan.
Roskienkin.
H.
Paloma kirjoitti omaelämäkertansa liian aikaisin, kesken elämänsä.
Nyt tuntee, että se oli tässä.
Yritä ottaa se niin, ettei se elämäsi siihen kirjasi loppukommenttiin päättynyt ja ala elämään kirjasi toista osaa varten, elämään niin, että siihenkin tulee jotain kirjoitettavaa."Vuonna 20XX heräsin eräänä yönä hätkähtäen outoon tunteeseen.
Tunsin varmasti että en ollut vielä tässä elämässä valmis.
Päätin laittaa muistelmieni kirjoittamisen hetkeksi jäähylle.
Kuinka kauan tuo hetki kestäisi?
Sitä en tiennyt enkä osanut edes ajatella siihen mitään."
H.
En tuota juuri mitään yhteiskunnalle ja kulutankin hyvin vähän nykyisin. Joskus tulee tunne että joidenkin mielestä joutaa kuolla jos lakkaa kuluttamasta ja tuottamasta.
Olen kai egoisti, nautin joka hetkestä, vaikka nuoremman sukupolven mielestä voin olla hyödytön. Nostan omasta mielestäni ansaittua eläkettä joka riittää ihan hyvin tarpeisiini.
Olen huomannut että aika moni ei arvosta vanhustenhoitoa, kotipalvelun avulla pidetään kotona sellaisia joiden paikka olisi ehdottomasti laitoksessa.
Varsinkin sellaisia jotka joutuvat elämään laitoksissa pidetään rasitteena ja hyödyttöminä.
Vanhojen ihmisten olot ovat honontuneet paljon, vielä 60- luvulla vanhainkodit olivat oikeasti koteja ihmisille. Siellä oli kanttiini, osa kävi itse kaupassa, oli kiireetöntä ja viihtyisää.
Nyt ei palveluja saa jos ei ole ihan henkitoreissaan, sitten viedään säilytettäväksi sänkyyn makaan ja odottamaan kuolemaa.- teretule
Hyviä mietelmiä Paloma. Elämä on ihmisellä lyhyt jopa meidän ajanlaskumme on lyhyt historiassa tämä voi käsittää koko raamatun.
Olen yli 70 siis kirjoitan lapsille. Monilla on elämän kokemuksia vähän kaikesta. Muistan aina yhden, olin liikealalla opettaja tuli Helsingistä joka näyttäsi minulle kuinka myydään suurille yhtiöille. Hän yritti myydä olin hiljaa koska se oli minulle sanottu, mutta ei voinut olla hiljaa vaan otin ostajan puolen tavallaan, sain vihaisia silmäyksiä. Kävi niin että hän (nainen) sanoi kun sinulla on näin osaava nuori mies matkassa teen tilauksen. Tilaus oli niin suuri että tuotetta ei ollut Suomessa, Ruotsissa eikä Saksassa niitä määriä eikä myöskään USA:ssa kuin määrätyn ajan kuluessa.
Kun lähdettiin hän sanoin minulle toivon että näemme katkossa.
Lopetin nämä myynti asiat, olin valtion toimessa kunnes täytin 23 ja muutin.- teretule
Loppu elämän aikaa olen ajatellut. Ehkä pitäisi ostaa purjevene josta tietenkin olen joskus aikaisemmin kirjoittanut mutta vene-purjeet on toista kun ajaa autoa.
Elämä ei ole helppoa nuoruudessa, sanoisin ei myöskään vanhuudessa kun jää yksin, sillä jonka löytää on myös sairauksia. On kuitenkin niin kun olen löytänyt sopivan en myöskään häntä jätä.
- teretule
Aloittajalle. Vapaa talous on hyvä kaikille. Tänään ei ole vapaata taloutta maailmassa ja siihen on syy EU---USA.
Nämä käyttävät hyväksi FN ja kaikkia auttaja kärjestöjä omaksi hyväkseen. " Me elämme rakastaessamme, kun toisten ihmisten elämä koskettaa meitäkin, kun olemme vastuussa ja osallistumme. Me elämme rakastaessamme ja luodessamme, toivoessamme, kärsiessämme ja iloitessamme. Jos vaalit elämää itsessäsi, annat sen muillekin. Jos annat sen muille, se palautuu takaisin itsellesi, sillä elämä, kuten rakkauskaan ei voi kukoistaa oman kynnyksensä sisäpuolella, vaan uusiutuu antaessaan itsensä pois. Elämä kasvaa sitä mukaa kuin sitä kulutetaan."
Frederick Buechner- teretule
Hyvä, ei muuta.
Oikein, mutta nää on juttuja jotka opimme kantapään kautta. Rakkaus ja muista huolehtiminen antaa sisältöä ja merkitystä elämällemme, mutta se ei nosta eikä laske arvoamme muiden silmissä. Toisaalta, jos oppii vapauttamaan itsensä yhteiskunnan asettamista vaatimuksista ja muiden itselle asettamista odotuksista, niin on mahdollista täyttää päivänsä mielekkäällä tekemisellä jokainen oman kykynsä ja tarpeensa mukaan.
Minä en täysin siihen kykene, vaan olen osa tätä maailmaa, tätä yhteiskuntaa, tätä aikakautta ja historiallista hetkeä. Olen altis vaikutteille, muutoksille herkkä ja kuuntelen ja katselen ympärilleni ja haluan kokeilla ja kokea uusia juttuja. En voi sanoa, kuten jotkut muut täällä, että minäpäs en ole mainoksen orja tai median manipuloitavissa,.
***
Keittiöön vaihdoin juuri jouluverhot: maalaiskeittiöön sopivat punaiset virkatut pitsiverhot joissa on sydämiä ja kynttilöitä. Parit lanttulaatikot valmiina pakastettaviksi ja sitten paistan valmiiksi kun se aika tulee. Ulkona sataa tihuuttaa vettä. Seuraava projekti onkin rapun ja ulko-oven somistaminen jouluiseksi. Ajattelin pieniä kuusia suurissa ruukuissa, havuja, omenia, sammalta ja jäkälää, kranssi ja havuköynnös, käpyjä ja punaisia marjoja....
http://www.alltomtradgard.se/juldekorationer-ute-entreer/Paloma.se.co kirjoitti:
Oikein, mutta nää on juttuja jotka opimme kantapään kautta. Rakkaus ja muista huolehtiminen antaa sisältöä ja merkitystä elämällemme, mutta se ei nosta eikä laske arvoamme muiden silmissä. Toisaalta, jos oppii vapauttamaan itsensä yhteiskunnan asettamista vaatimuksista ja muiden itselle asettamista odotuksista, niin on mahdollista täyttää päivänsä mielekkäällä tekemisellä jokainen oman kykynsä ja tarpeensa mukaan.
Minä en täysin siihen kykene, vaan olen osa tätä maailmaa, tätä yhteiskuntaa, tätä aikakautta ja historiallista hetkeä. Olen altis vaikutteille, muutoksille herkkä ja kuuntelen ja katselen ympärilleni ja haluan kokeilla ja kokea uusia juttuja. En voi sanoa, kuten jotkut muut täällä, että minäpäs en ole mainoksen orja tai median manipuloitavissa,.
***
Keittiöön vaihdoin juuri jouluverhot: maalaiskeittiöön sopivat punaiset virkatut pitsiverhot joissa on sydämiä ja kynttilöitä. Parit lanttulaatikot valmiina pakastettaviksi ja sitten paistan valmiiksi kun se aika tulee. Ulkona sataa tihuuttaa vettä. Seuraava projekti onkin rapun ja ulko-oven somistaminen jouluiseksi. Ajattelin pieniä kuusia suurissa ruukuissa, havuja, omenia, sammalta ja jäkälää, kranssi ja havuköynnös, käpyjä ja punaisia marjoja....
http://www.alltomtradgard.se/juldekorationer-ute-entreer/Siksi kai sitä ihmiset ´´törmäyskurssille´´ ajaituvatkin, kun niin erilailla miellämme ja toimimme ja ajattelemme.
Olemme taipuvaisia siihen harhaan, että vain meidän tapamme on paras.
Se on itselle paras, muttei välttämättä toiselle.
Toisen tapaa esim. viettää joulua halveerataan, jos se ei ole oma tapa.
Pitäisi malttaa katsoa asioita eri kanteilla, vaikkakin perusluonteeseen vissiin kuuluu, hakea vahvistusta sille omalle ´´oikealleen.´´
Olla armollinen toisille ja itselleen, mihin me tässä iässä enää tarvitsemme nuoruuden vimmaa.Paloma.se.co kirjoitti:
Oikein, mutta nää on juttuja jotka opimme kantapään kautta. Rakkaus ja muista huolehtiminen antaa sisältöä ja merkitystä elämällemme, mutta se ei nosta eikä laske arvoamme muiden silmissä. Toisaalta, jos oppii vapauttamaan itsensä yhteiskunnan asettamista vaatimuksista ja muiden itselle asettamista odotuksista, niin on mahdollista täyttää päivänsä mielekkäällä tekemisellä jokainen oman kykynsä ja tarpeensa mukaan.
Minä en täysin siihen kykene, vaan olen osa tätä maailmaa, tätä yhteiskuntaa, tätä aikakautta ja historiallista hetkeä. Olen altis vaikutteille, muutoksille herkkä ja kuuntelen ja katselen ympärilleni ja haluan kokeilla ja kokea uusia juttuja. En voi sanoa, kuten jotkut muut täällä, että minäpäs en ole mainoksen orja tai median manipuloitavissa,.
***
Keittiöön vaihdoin juuri jouluverhot: maalaiskeittiöön sopivat punaiset virkatut pitsiverhot joissa on sydämiä ja kynttilöitä. Parit lanttulaatikot valmiina pakastettaviksi ja sitten paistan valmiiksi kun se aika tulee. Ulkona sataa tihuuttaa vettä. Seuraava projekti onkin rapun ja ulko-oven somistaminen jouluiseksi. Ajattelin pieniä kuusia suurissa ruukuissa, havuja, omenia, sammalta ja jäkälää, kranssi ja havuköynnös, käpyjä ja punaisia marjoja....
http://www.alltomtradgard.se/juldekorationer-ute-entreer/Lopetin juuri kaappien siivouksen. Tyhjensin jonninjoutavasta roinasta keittiön komerosta pari hyllyä vapaaksi joululahjoja varten. Yksi säkki tyhjänpäiväistä lähtee roskiin. Paketoin joulupaperiin P:lle tekemäni keramiikkajutskan.
Kun sain valmiiksi tuon profiilikuvan tonttuoven asukkaineen sain joulumieleni levolliseksi. Muut jouluvalmistelut saavat odottaa.
Tänä jouluna en kuluta rahaa siis en osta lahjoja vaan teen lähes kaikki itse.
Saa nähdä kehtaanko edes värkätä jouluruokia. Kulutukseni on minimissään. Käyn pari kertaa viikossa iltaisin halvoilla ruokaostoksilla. Ostan valmista, en ole valmistanut kotiruokaa aikoihin vaan lämmitän kaupasta ostettuja valmiita ruoka-annoksia.
Olen nyt lähdössä hierojalle, selkä kipuilee, vetää niskan ja hartiat jäykiksi se johtaa lieviin huimauksiin. Hieronta on paras lääke siihen vaivaan. Pärjään taas kuukauden eteenpäin suorin selin ilman huippauksia.- mimmimum-..mi
Oi kuinka ihgu ihana tonttuovi....ja rekvisiitta jouluinen .....hienon olet tehnyt...
mimmimum-..mi kirjoitti:
Oi kuinka ihgu ihana tonttuovi....ja rekvisiitta jouluinen .....hienon olet tehnyt...
Kiitos mimmi, olihan siinä työtä, mutta työ tekijäänsä kiittää, olen itsekin tosi tyytyväinen. Avainkaappi oli kuopuksen yläasteella puutöissä tekemä ja lojui varastossa toimettomana nyt stailattuna se on asukkeineen aitiopaikalla joulua juhlistamassa.
Jatketaan nyt vaikka blogaamisella (hunksz voit lopettaa ketjuni lukemisen nyt; oma osuuteni filosofisesta pohdinnasta on nyt ohi).
Tuota noin: kukkakaupoissa myydään nyt juuri iki-ihanaa araucariaa elikkä norfolkin mäntyä elikkä huonekuusta. Anopilla oli ennenvanhaan Kolumbiassa araucaria joka oli noin puolitoistametriä korkea ja äärimmäisen kaunis.
Onko kellään tai ollut ja miten ne menestyy ruukkukasvina talven pimeydessä?
http://www.zimmerpflanzen.ch/wp-content/uploads/2016/02/Zimmertanne-araucaria-heterophylla-zimmerpflanzen.ch-zimmerpflanzen.de-kaufen-online-bestellen-onlineshop-zimmerpflanzen-gruenpflanzen-orchideen-sukkulenten-kateen-540x720.jpg- Mikä_milloinkin
Minulle elämäni tarkoitus on vuosikymmenten ajan ollut kasvaa ja kehittyä ihmisenä. Valitettavasti en ole siinä kovin hyvin onnistunut, olen edelleen hyvin keskeneräinen ja rajallinen.
Työelämässä olisin ollut pitempään, sillä juuri ansiotyö on tarjonnut minulle parhaat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Olen toiminut eri aloilla ja ammateissa. Ihminen kasvaa ihmisten kanssa. Harrasteista en ole löytänyt mitään niin kattavaa, joskin nekin ovat tuoneet eteeni toisenlaisia ihmisiä ja toisenlaista toiminnallisuutta kuin mitä työelämä toi.
Toisten hoitamisesta ja huoltamisesta olen aina yrittänyt päästä vähällä vaivalla. Ja kuluttaminen ei oikeastaan ole minun juttuni ollenkaan. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä tavarakammoisemmaksi muutun.
Mutta aloitus on kyllä mielestäni ihan oikeasta asiasta. Kun ihminen vanhenee, elintila supistuu ja tarkoituksen löytäminen elämälle on yhä vaikeampaa. Hitsi, ei tarvi kuin aamulla katsoa vanhenevaa naamaa peilistä. Usein tunnen, että se on ihan jonkun toisen naama tai naamari. Sen alla olen minä itse sellaisena kuin koen olevani.- minua-kasvatti-maailma
" Hitsi, ei tarvi kuin aamulla katsoa vanhenevaa naamaa peilistä. Usein tunnen, että se on ihan jonkun toisen naama tai naamari. Sen alla olen minä itse sellaisena kuin koen olevani."
Aloitushan oli, että meidät on kasvatettu, mutta en tajunnut, kuka meidät sitten kasvati, koska itse lähdin aika nuorena maailmalle ja sain siellä oppia, että "mie ja sie" ei sovi ja sitten tuli "mää ja sää", mutta sekään ei sopinut, kunnes opin, että "minä ja sinä" on ne oikeat sanat, joita on käytettävä.
No, peillin en kovinkaan usein kurkkaa, koska siellä on vieras ihminen, joka en ole minä. Ei, hiivatti vieköön, kuinaka voisin olla tuollainen, koska muistan itseni aivan toisenlaisena ja mikä kamalinta, että tuttavat näkevät minut kuitenkin sellaisena?
Kuka siis on minut "kasvattanut" ja luonnut tällaisen vanhenevan naaman, joka ei todellakaan ole sitä, mitä itse kuvitelen? minua-kasvatti-maailma kirjoitti:
" Hitsi, ei tarvi kuin aamulla katsoa vanhenevaa naamaa peilistä. Usein tunnen, että se on ihan jonkun toisen naama tai naamari. Sen alla olen minä itse sellaisena kuin koen olevani."
Aloitushan oli, että meidät on kasvatettu, mutta en tajunnut, kuka meidät sitten kasvati, koska itse lähdin aika nuorena maailmalle ja sain siellä oppia, että "mie ja sie" ei sovi ja sitten tuli "mää ja sää", mutta sekään ei sopinut, kunnes opin, että "minä ja sinä" on ne oikeat sanat, joita on käytettävä.
No, peillin en kovinkaan usein kurkkaa, koska siellä on vieras ihminen, joka en ole minä. Ei, hiivatti vieköön, kuinaka voisin olla tuollainen, koska muistan itseni aivan toisenlaisena ja mikä kamalinta, että tuttavat näkevät minut kuitenkin sellaisena?
Kuka siis on minut "kasvattanut" ja luonnut tällaisen vanhenevan naaman, joka ei todellakaan ole sitä, mitä itse kuvitelen?Kasvatus ja koulutus on osa nature vs nurture-keskustelua eli siis mistä tekijöistä johtuu että minä olen juuri minun kaltaiseni ja sinä olet juuri sinä. Joku sanoi että ei usko geeneihin mutta eihän se nyt mikään uskonkappale olekaan; tiede on faktaa ja uskomukset uskomuksia. Olemme sekä perintötekijöidemme että kasvatuksemme (koulutuksemme) tulos, eikä se tarkoita ainoastaan muodollista ja järjestelmällistä kasvattamista vaan kaikkea sitä vuorovaikutusta yksilön ja häntä ympäröivän yhteiskunnan välillä. Jos olet asunut ja elänyt koko ikäsi autiolla saarella ilman kommunikointimahdollisuuksia ulkomaailman kanssa voit sanoa olevasi itse itsesi kasvattanut. Sinut on kasvattanut vanhempasi, perheyhteisösi, sukusi, koulusi, luokkatoverisi, kaverisi, ystäväsi, naapurisi, yhteisösi, työyhteisösi, yhteiskuntasi, maailma. Olet perintötekijöittesi ja kasvatuksesi summa.
- Mikä_milloinkin
Kyllä minä katson olevani paljolti itse kasvattanut itseni. Toki vuorovaikutuksessa tai vuorovaikutuksen puuttuessa ympäristön kanssa.
Meillä ei kaikilla ole ollut vanhempia, sukua sun muuta emmekä me kaikki edes tiedä perintötekijöitämme. Jos emme tiedä emmekä voi sitä selvittää, niin ei sitä kannata jäädä miettimään.
Olennaista on se, mitä voi tehdä itse elämälleen, olivatpa lähtökohdat ja olosuhteet mitä tahansa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 3263684
- 2243189
Nyt sitten ulos ihmiset!
Älkää jumittako täällä. Menkää, näkykää ja hankkikaa kokemuksia. Ei teitä kukaan edes bongaile, jos önötätte täällä.1462623Onnea Solatie !
On sit valittu uusi kaupunginjohtaja.No ei menny Nivala-Harju- Tapio -Pikkarainen juntan mukkaan.202122- 1092115
- 161957
Sarvisalon kesätori
Onpa kiva paikka. Mutta torikahvila oli suorastaan naurettavan alkeellinen ja ne voileivät,olivat kuin pienen lapsen tek171765Minun pitää tehdä jotain
En tiedä meneekö siihen viikko vai kuukausi. Mutta jos voit odottaa, niin löydän sinut sen jälkeen kun on homma hoidett441742Hindulijat raivoavat täällä, ettei kristinuskossa
ole itsessään mitään aitoa! No miksi sitten hyökkäilette "nollaa vastaan"? Eikö hnduilijan vaan kannattaisi pieht2921458- 1231372