Onko mitään hyötyä jos käyttää maadoitettua vikavirtasuojaa maadoittamattomassa pistorasiassa?
Pitäisikö rasian olla myös maadoitettu että sillä olisi vaikutusta?
Pitäisikö rasian olla myös maadoitettu että sillä olisi vaikutusta?
Vikavirtasuoja
sähkökatkoo
10266
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mikä on maadoitettu vikavirtasuoja? Sellainen, joka on haudattu maahan?
Paras turvallisuus saavutetaan, kun käytössä on sekä maadoitus että vikavirtasuoja.
Mutta kyllä vikavirtasuoja toimii ilman maadoitustakin.
Eli pistorasiaan liitettävässä vikavirtasuojassa se maadoitus ei ole vikavirtasuojaa itseään varten, vaan se vain johdetaan vikavirtasuojayksikön läpi varsinaiselle sähkölaitteelle.
Jos siis sähkölaite esim. vikaantuu siten, että se vuotaa jännitteen runkoon, niin ilman maadoitustakin vikavirtasuojan pitäisi estää tappava sähköisku (jos vikavirtasuoja itse on ehjä).
Tällaisessa tilanteessa vialliseen sähkölaitteeseen koskettamalla saa kyllä sähköiskun, mutta sen sähköiskun ajallinen kesto jää niin lyhyeksi, ettei se ehdi tappaa.
Eli kun vikavirtasuojakytkin huomaa, että tuleva ja menevä virta eroavat toisistaan vähintään 30 mA, se katkaisee laitteelta virran, jolloin sähköisku päättyy siihen.
Eräs yleisesti myyty malli ilmoittaa teknisissä tiedoissaan toimintanopeudeksi 30 ms.
JOS sähköisku alkaisi vaihtojännitteen nollakohdassa, se tarkoittaisi 3 vaihtovirran puolijaksoa,
mutta todellisuudessa sähköisku alkaa todennäköisimmin vaihtojännitteen huippukohdassa (jos eriste on jo "melkein rikki" ja sitten suurin jännitearvo aiheuttaa melkein rikki olevan eristeen läpilyönnin. Tällöin saa siis 4 yksittäistä sähköiskua, eli 4 vaihtovirran puolijaksoa, joista ensimmäinen ja viimeinen eivät välttämättä ole kokonaisia puolijaksoja, 2. ja 3. ovat.
Eli henki todennäköisesti pelastuu (jos vikavirtasuojakytkin on ehjä), mutta sähköiskun ehtii silti tuntea.
Vikavirtasuojan tehtävänä maadoitetussa pistorasiassa on estää sähköverkosta tulevat suuritehoiset jännitepiikit jotka aiheuttavat vakavan sähköiskun vaaran. Maadoittamattomassa pistorasiassa vikavirtasuoja ei kuitenkaan suojaa maan potentiaaliin aiheuttamia jännitepiikkejä.
Tuossa höpöttelyssä ei ollut mitään tolkkua.
En minäkään ymmärrä yhtään tuosta ja varsinkin kohta " JOS sähköisku alkaisi vaihtojännitteen nollakohdassa, se tarkoittaisi 3 vaihtovirran puolijaksoa,
mutta todellisuudessa sähköisku alkaa todennäköisimmin vaihtojännitteen huippukohdassa (jos eriste on jo "melkein rikki" ja sitten suurin jännitearvo aiheuttaa melkein rikki olevan eristeen läpilyönnin"
Minä ymmärsin, ettei tuossa ollut mitään tolkkua:
"Vikavirtasuojan tehtävänä maadoitetussa pistorasiassa on estää sähköverkosta tulevat suuritehoiset jännitepiikit jotka aiheuttavat vakavan sähköiskun vaaran. Maadoittamattomassa pistorasiassa vikavirtasuoja ei kuitenkaan suojaa maan potentiaaliin aiheuttamia jännitepiikkejä."
"Vikavirtasuojan tehtävänä maadoitetussa pistorasiassa on estää sähköverkosta tulevat suuritehoiset jännitepiikit jotka aiheuttavat vakavan sähköiskun vaaran. "
Tuota virkaa hoitaa ylijännitesuoja, joita myös myydään yleisesti.
Vikavirtasuoja taasen mittaa vaihe- ja nollajohtimen virran eroa ja toimii sen mukaan, kuten tuolla jo aikaisemmin selostettin.
Vikavirtasuojan tehtävä on toimia kun sähkölaite menee rikki ja ihminen pitää sitä kädessään. Se ei torju verkosta tulevia jännitepiikkejä, esim salamaniskua.
Vikavirtasuoja toimii silloin, kun virtajohdossa on eri virta kuin paluujohdossa. Jos sähköä vuotaa jonnekin riittävästi, niin vikis laukeaa.
Jos pistorasia on nollattu rasiassa (ts. maadoitus ja paluu yhdistetty rasiassa), niin siitä tuppaa syntymään riittävästi vuotovirtoja vikavirtasuojan laukaisemiseen. Sen kanssa menee ainakin hermot.
Toinen asia on turvallisuus ja se taas riippuu mm. siitä, mihin pistorasiaa käytetään ja missä se sijaitsee.
Jossain rasiassa se nollaus aina tehdään, se ei ole tässä oleellista vaan onko nollaus tehty ennen vai jälkeen vikavirtasuojan.