Sairaanhoitajaksi hakeminen yms

Kohtaopiskelemaanjee

Olen viimeistä vuotta lukiossa käyvä tyttö ja olen ensi keväänä hakemassa LAMK:iin sairaanhoitajakoulutukseen. Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia. Kysymys kuuluu: millaiset pääsykokeet ovat yleisesti tuolle linjalle? Onko helppo päästä sisään? Mitä vaaditaan pääsykokeissa?

Saa myös kertoa millaista opiskelu sairaanhoitajaksi on. Kuinka kauan opiskellaan ja milloin pääsee itse tekemään yms.

Toinen asia mikä myös askarruttaa on se, että olen ensi keväänä myös hakemassa Salpauksen sirkuslinjalle ja nyt aloin vain miettimään, että onko mahdollista lykätä sairaanhoitokoulutusta jos pääsisin sisään molempiin?

Olen yrittänyt löytää vastauksia kysymyksiini, mutta en ole vielä tähän asti onnistunut löytämään, joten toivon, että joku osaisi vastata:)

8

5290

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jonusyy

      Opiskelun aloittamisen lykkäämiseen ammattikorkeakoulussa tarvitaan erittäin painavat syyt, kun on saanut opiskelupaikan. Sellainen syy on miehille pakollinen armeija, naisilla äitiysloma ja molemmilla sukupuolilla vakava sairastuminen. Sirkuskoulu ei tähän joukkoon mahdu.

    • nohehh

      Yhteisvalinnassa et voi tulla valituksi kahteen koulutukseen samalla hakukerralla. Jos siis se sirkuskoulu kuuluu yhteisvalintaan, et voi päästä sekä sh-kouluun että sirkuskouluun.

    • joitainvastauksia

      Se, onko helppo päästä sisään riippuu ihan siitä mitkä ovat valmiutesi pääsykokeisiin. Voisitko vähän tarkentaa vaikka opintomenestykstäsi lukiossa? Sairaanhoitajaksi ei ole erityisen vaikeaa päästä - hyvällä lukupäällä pääsee heittämällä sisään kunhan ei täysin sekoa ryhmäkeskustelussa. Opiskeluun on tehty korjausliikkeitä oikeaan suuntaan, mutta itse hoitotyön pohjaosaaminen ja sen opettaminen on vedetty minimiin ja paljon on kaikenlaisten raporttien kirjoittelua itsekseen ja ryhmässä. Harjoittelua on ehkä vuosi eli paljon ja työn oppii kentällä kunhan kestää sen että koulutuksen tarjoama pohja on heikohko.
      Vasta hakeneet voivat vastata kysymykseen viime vuoden pääsykokeista, ovat varmaan muuttuneet.

      Ai niin - palkkasi on sitten valmistuttuasi suunnilleen yhtä perseestä kuin sirkuksessa.

    • faktaaeikämutua

      Vähän suhteellista tietysti se, mikä on helppo päästä ja mikä vaikea. Tässä ihan numerofaktaa. Keväällä 2017 Lahden AMK:iin sairaanhoitajan päivätoteutukselle haki 746 henkilöä, joista 46 valittiin koulutukseen. Sisään pääsi kaikista hakijoista 6,17 %. Lahden AMK:iin ei ole edes mitenkään erityisen vaikea päästä, vaan mm. Tampereelle, Hämeenlinnaan, Jyväskylään ja Pääkaupunkiseudun AMK:eihin on vielä vaikeampi päästä.

      Sairaanhoitajaksi on joskus 1900-luvulla ja vielä 2000-luvun alussakin ollut melko helppo päästä, ja siksi monet hoitoalan ihmiset luulevat että vieläkin on, koska silloin vuonna miekka ja kivikirves, kun he itse ovat hakeneet, niin näin on ollut. Nykyään työtilanne vaikuttaa siihen että monet haluavat hakea sairaanhoitajiksi ja sisäänpääsy on tullut moninkertaisesti vaikeammaksi.

      Ajantasaista tietoa hakeneista ja hyväksytyistä löytyy Vipusesta: https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Hakeneet-ja-hyväksytyt.aspx

      Tuosta hoitotyön pohjaosaamisen riittävyydestä ja koulutuksen tarjoamasta pohjasta en ryhdy kiistelemään, jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Fakta on, että suomalainen sairaanhoitajakoulutus noudattaa Eurooppalaista ammattipätevyysdirektiiviä. Se määrittää 8 kompetenssialuetta ja vähimmäiskeston 3 vuotta (4600 tuntia), josta vähintään puolet pitää olla harjoittelua. Suomessa sairaanhoitajan koulutus on eurooppalaista minimitasoa laajempi, eli 3,5 vuotta, sijoittuen eurooppalaisittan keskitasolle. Esimerkiksi Ruotsissa sairaanhoitajakoulutus on 3-vuotinen ja Espanjassa 4-vuotinen. Nykyinen suomalainen sairaanhoitaja (AMK) -tutkinto on tasoltaan alempi korkeakoulututkinto, eurooppalaisella viitekehyksellä taso 6. Vanhat opistoissa suoritetut sairaanhoitajatutkinnot sijoittuvat viitekehyksessä alemmas, tasolle 5.

      Sairaanhoitajien keskipalkka on 2980 e/kk.

      • lisäävastauksia

        Oletko laskenut prosentteihin ne, jotka hakevat kyseiseen kouluun vaikka kolmospaikalle vaan vaiko vain ykköspaikalla LAMK:iin? Vai ovatko prosentit kasvaneet eksponentiaalisesti muutaman vuoden aikana? Voihan sekin olla totta. Joku vuosi sitten pääsi kolmannes hoitoalaa hakeneista tavisammattikorkeaan. Tämän kertoi ammattikorkeakoulun hoitotyön opettaja minulle pari vuotta sitten. Otapa selvää kepistä ja kannusta ennen kuin ryhdyt arvelemaan toisten opiskeluaikoja.

        Jokainen nykymuotoisella koulutuksella sairaanhoitajaksi opiskellut ja jokainen AMK-sairaanhoitajia työpaikoilla ohjannut voi tulla kertomaan sinulle nykykoulutuksen puutteellisuudesta. Yritin olla kohtelias ja käyttää sivistyneitä sanamuotoja, mutta sanottakoon nyt sitten suoraan: koulutuksessa on aivan järkyttävän vähän itse asiaa, eli hoitotyötä. Mitä tehdään ja miksi tehdään. Hyvin harvaa asiaa perusteltiin tieteellisesti, mutta korkeakoulua yritettiin leikkiä loputtomilla (sisällöttömillä) raporttien kirjoitteluilla, joissa tärkeintä oli että viitteiden joukossa oli yksi väitöskirja ymmärsi siitä sitten mitään tai ei. Sitten jotain tilastoanalyysejä, joita ei amkkilainen missään tarvitse. Johtamista, mutta ei esimiestyötä tai työnsuunnittelua. Akuuttihoitotyötä muutama opintoviikko! Lääkäriluentoja supistettuna kyllä, mutta kaikesta vain pintaraapaisu eikä linkitetä hoitotyöhön. Nestehoitoa yksi päivä. EA kakkosen suorittamisesta sai maininnan vaikka sen sisällöistä jäi tärkeitä asiota käsittelemättä.Koulussa ovat iloisesti sekaisin peruskoulupohjaiset lähärit ja maisterit, ja kurssit suunnitellaan sellaisiksi että jokainen ne läpäisee. Paritenttejä, ryhmätenttejä, voi apua. Lähiopetuksesta säästetään. Lamkista en tiedä, mutta tätä kuulee kaikkialta. Toivon, että asiat muuttuvat.

        Luin yliopiston pääsykokeisiin 2 kuukautta 6 päivää viikossa ja pääsin hyvillä pisteillä.
        Hoitoalan pääsykokeisiin luin 2 päivää lähinnä kerraten matematiikkaa. Pääsin sisään 12 pistettä yli vaaditun pistemäärän. Pohjapaperit hyvät, eivät mitenkään huippuhyvät.
        Siinä vähän vertailua onko vaikeaa vaiko "vaikeaa" päästä sisään. Ensihoitajaksi on enemmän hakijoita.
        Sairaanhoitajan peruspalkka on ilman raskaasta työstä tulevia vuorolisiä alkaen noin 2350-2450 euroa. Vuorotöillä voi saada palkanlisää muutamia satoja euroja. Ethän johda alalle haluavaa harhaan lisäämällä ikälisiä palkkaan?


      • Samakuinäsken

        Lisäys tuoreesta tilastosta. Katselin ammattikorkeiden tilastoja, ja Lahdessa oli seuraavia lukemia: kevään 2017 aloituspaikkoja sairaanhoitajille päiväkoulutuksessa 50, ensisijaisia hakijoita 178. Samansuuntaisia muuallakin. Sisäänpääsyprosentit siis luokkaa 25-30.
        http://www.lamk.fi/hakijalle/hakijatilastot/Documents/Kevät 2017 päivätoteutukset.pdf


      • faktaaeikämutua
        lisäävastauksia kirjoitti:

        Oletko laskenut prosentteihin ne, jotka hakevat kyseiseen kouluun vaikka kolmospaikalle vaan vaiko vain ykköspaikalla LAMK:iin? Vai ovatko prosentit kasvaneet eksponentiaalisesti muutaman vuoden aikana? Voihan sekin olla totta. Joku vuosi sitten pääsi kolmannes hoitoalaa hakeneista tavisammattikorkeaan. Tämän kertoi ammattikorkeakoulun hoitotyön opettaja minulle pari vuotta sitten. Otapa selvää kepistä ja kannusta ennen kuin ryhdyt arvelemaan toisten opiskeluaikoja.

        Jokainen nykymuotoisella koulutuksella sairaanhoitajaksi opiskellut ja jokainen AMK-sairaanhoitajia työpaikoilla ohjannut voi tulla kertomaan sinulle nykykoulutuksen puutteellisuudesta. Yritin olla kohtelias ja käyttää sivistyneitä sanamuotoja, mutta sanottakoon nyt sitten suoraan: koulutuksessa on aivan järkyttävän vähän itse asiaa, eli hoitotyötä. Mitä tehdään ja miksi tehdään. Hyvin harvaa asiaa perusteltiin tieteellisesti, mutta korkeakoulua yritettiin leikkiä loputtomilla (sisällöttömillä) raporttien kirjoitteluilla, joissa tärkeintä oli että viitteiden joukossa oli yksi väitöskirja ymmärsi siitä sitten mitään tai ei. Sitten jotain tilastoanalyysejä, joita ei amkkilainen missään tarvitse. Johtamista, mutta ei esimiestyötä tai työnsuunnittelua. Akuuttihoitotyötä muutama opintoviikko! Lääkäriluentoja supistettuna kyllä, mutta kaikesta vain pintaraapaisu eikä linkitetä hoitotyöhön. Nestehoitoa yksi päivä. EA kakkosen suorittamisesta sai maininnan vaikka sen sisällöistä jäi tärkeitä asiota käsittelemättä.Koulussa ovat iloisesti sekaisin peruskoulupohjaiset lähärit ja maisterit, ja kurssit suunnitellaan sellaisiksi että jokainen ne läpäisee. Paritenttejä, ryhmätenttejä, voi apua. Lähiopetuksesta säästetään. Lamkista en tiedä, mutta tätä kuulee kaikkialta. Toivon, että asiat muuttuvat.

        Luin yliopiston pääsykokeisiin 2 kuukautta 6 päivää viikossa ja pääsin hyvillä pisteillä.
        Hoitoalan pääsykokeisiin luin 2 päivää lähinnä kerraten matematiikkaa. Pääsin sisään 12 pistettä yli vaaditun pistemäärän. Pohjapaperit hyvät, eivät mitenkään huippuhyvät.
        Siinä vähän vertailua onko vaikeaa vaiko "vaikeaa" päästä sisään. Ensihoitajaksi on enemmän hakijoita.
        Sairaanhoitajan peruspalkka on ilman raskaasta työstä tulevia vuorolisiä alkaen noin 2350-2450 euroa. Vuorotöillä voi saada palkanlisää muutamia satoja euroja. Ethän johda alalle haluavaa harhaan lisäämällä ikälisiä palkkaan?

        En ole laskenut prosentteja, Opetus- ja kulttuuriministeriö hoitaa laskemisen. Ne lasketaan samalla tavalla yliopistoihinkin ja myös muissakin EU-maissa, eli tämä on se vertailukelpoinen tieto eri oppilaitosten välillä. Ymmärrät varmaan että ensisijaisten hakijoiden suhde valittuihin ei ole eri oppilaitosten välillä vertailukelpoinen tieto, sillä joihinkin oppilaitoksiin haetaan pääsääntöisesti ensisijaisesti ja toisiin tyypilllisesti vasta 2. tai 3. sijoille, vaikka hakuvaiheessa jo olisi selvää, että 2. tai 3. vaihtoehto on se realistinen vaihtoehto, mihin voi päästä.

        En ole laskenut keskipalkkaakaan, kerroin Sairaanhoitajaliiton ilmoittaman keskipalkan. Aloituspalkka on tietysti pienempi kuin keskipalkka, kai sen nyt kaikki ymmärtää.

        Sairaanhoitajan AMK-tutkinto on EU-standardien mukaan säädelty ja valvottu alempi korkeakoulututkinto. Kaikissa EU-maissa on samat kompetenssialueet ja samat minimivaatimukset. Suomalainen tutkinto ylittää jo nyt minimivaatimukset reilusti! Suomalaiset ovat vain usein niin täydellisyyden tavoittelijoita, että haluaisivat tehdä vieläkin parempia, täydellisempiä, ja ylivertaisia koulutuksia. Näinhän ne vanhat opistotutkinnotkin meillä olivat kehittyneet, paljon kaikkea ja vaativa tutkinto ilman mitään kansainvälistä tunnustettavuutta. Kertoo vain tämän maan huonosta itsetunnosta, kun kaikessa pitäisi olla muka paras. Ymmärrä nyt että perustutkinnossa ei tarvitse olla yhtään enempää sisältöä! On silti hienoa, että haluat tietää ja osata enemmän. Jos haluat opiskella enemmän käytäntölähtöisesti, tee YAMK tai erikoistu jollekin kliiniselle alueelle. Tai jos kaipaat enemmän tieteellisiä perusteluja. lähde ylipistoon opiskelemaan hoitotieteen maisteriksi.

        Jos aloittaja pohtii, menisikö sirkuslinjalle vai sairaanhoitajaksi, niin minusta kannattaa hakea molempiin ja laittaa etusijalle se, kumpi kiinnostaa enemmän.

        Lopuksi bonuksena vinkki: Jos pääsykokeisiin lukeminen ei kiinnosta, niin sen voi välttää parhaimmillaan kokonaan niin, että valitsee 1. hakutoiveeksi HAMK:in, joka tekee pääsykokeyhteistyötä LAMK:in kanssa. Silloin osallistuu pääsykokeisiin HAMK:issa, jossa pääsykoe ei sisällä lainkaan lukemista vaan pelkät psykologiset testit. Se, montako päivää on lukenut pääsykokeisiin, ei kerro mitään siitä, kuinka vaikea tai helppo jonnekin on päästä opiskelemaan. HAMK:iin on vaikeampi kuin LAMK:iin, vaikka ei tarvitse lukea. Yliopiston matematiikan laitoksellekin moni pääsee ilman pääsykokeita, pelkillä lukion arvosanoilla, mutta ei sinne nyt silti mitenkään helposti pääse.


      • sh2016
        lisäävastauksia kirjoitti:

        Oletko laskenut prosentteihin ne, jotka hakevat kyseiseen kouluun vaikka kolmospaikalle vaan vaiko vain ykköspaikalla LAMK:iin? Vai ovatko prosentit kasvaneet eksponentiaalisesti muutaman vuoden aikana? Voihan sekin olla totta. Joku vuosi sitten pääsi kolmannes hoitoalaa hakeneista tavisammattikorkeaan. Tämän kertoi ammattikorkeakoulun hoitotyön opettaja minulle pari vuotta sitten. Otapa selvää kepistä ja kannusta ennen kuin ryhdyt arvelemaan toisten opiskeluaikoja.

        Jokainen nykymuotoisella koulutuksella sairaanhoitajaksi opiskellut ja jokainen AMK-sairaanhoitajia työpaikoilla ohjannut voi tulla kertomaan sinulle nykykoulutuksen puutteellisuudesta. Yritin olla kohtelias ja käyttää sivistyneitä sanamuotoja, mutta sanottakoon nyt sitten suoraan: koulutuksessa on aivan järkyttävän vähän itse asiaa, eli hoitotyötä. Mitä tehdään ja miksi tehdään. Hyvin harvaa asiaa perusteltiin tieteellisesti, mutta korkeakoulua yritettiin leikkiä loputtomilla (sisällöttömillä) raporttien kirjoitteluilla, joissa tärkeintä oli että viitteiden joukossa oli yksi väitöskirja ymmärsi siitä sitten mitään tai ei. Sitten jotain tilastoanalyysejä, joita ei amkkilainen missään tarvitse. Johtamista, mutta ei esimiestyötä tai työnsuunnittelua. Akuuttihoitotyötä muutama opintoviikko! Lääkäriluentoja supistettuna kyllä, mutta kaikesta vain pintaraapaisu eikä linkitetä hoitotyöhön. Nestehoitoa yksi päivä. EA kakkosen suorittamisesta sai maininnan vaikka sen sisällöistä jäi tärkeitä asiota käsittelemättä.Koulussa ovat iloisesti sekaisin peruskoulupohjaiset lähärit ja maisterit, ja kurssit suunnitellaan sellaisiksi että jokainen ne läpäisee. Paritenttejä, ryhmätenttejä, voi apua. Lähiopetuksesta säästetään. Lamkista en tiedä, mutta tätä kuulee kaikkialta. Toivon, että asiat muuttuvat.

        Luin yliopiston pääsykokeisiin 2 kuukautta 6 päivää viikossa ja pääsin hyvillä pisteillä.
        Hoitoalan pääsykokeisiin luin 2 päivää lähinnä kerraten matematiikkaa. Pääsin sisään 12 pistettä yli vaaditun pistemäärän. Pohjapaperit hyvät, eivät mitenkään huippuhyvät.
        Siinä vähän vertailua onko vaikeaa vaiko "vaikeaa" päästä sisään. Ensihoitajaksi on enemmän hakijoita.
        Sairaanhoitajan peruspalkka on ilman raskaasta työstä tulevia vuorolisiä alkaen noin 2350-2450 euroa. Vuorotöillä voi saada palkanlisää muutamia satoja euroja. Ethän johda alalle haluavaa harhaan lisäämällä ikälisiä palkkaan?

        Sairaanhoitajakoulutuksen pääsykokeisiin ei yleensä ole kovin paljon lukemista vaan enemmän muita tehtäviä. Nykyään kaikkiin paikkoihin on haastattelu ja joihinkin paikkoihin on myös ryhmässä toimimista mittaava tehtävä.

        Sairaanhoitajaopinnoissa ei ole vaikeaa matematiikkaa. Opintoihin kuuluu 30 opintopisteen verran suuntaavia opintoja, joihin voi valita sitä mistä on eniten kiinnostunut, esimerkiksi akuuttihoitotyötä tai psykiatrista hoitotyötä. Tietenkään kaikissa pienissä kouluissa se ei onnistu, jos ei ole kursseja tarjolla.

        Sairaanhoitajia on tosi monenlaisia ja tehtäväkenttä on laaja, niin monenlaisia tyyppejä tarvitaan. Osa sairaanhoitajista on aivan nillittäjiä, koska pikkutarkkoja tyyppejä tarvitaan esimerkiksi leikkaussaliin. Rennoimmat tyypit löytyvät psykiatriasta ja ensihoidosta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      294
      4791
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      135
      3076
    3. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      52
      2983
    4. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1551
    5. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      227
      1242
    6. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1199
    7. Yksikään persu ei ole saanut Nobelin palkintoa

      Kertoo paljon persujen älyn puutteesta. Demareista mm. Ahtisaari on kyseisen palkinnon saanut.
      Maailman menoa
      7
      1016
    8. Miten antaa merkki hyvin eri ikäiselle miehelle, että kertoisi toiveensa ja ajatuksensa?

      Olen pitkään pitänyt miehestä, joka myös varmasti minusta. Hän ei tosin kerro ihastumisesta, eli voi hyvin olla, että tu
      Ikävä
      78
      991
    9. Paskalaista valokuitulakiin

      Nyt maksajiksi joutuvat kaupunkilaiset eivätkä mökkiensä ulkohuusseissa kakistelevat mummot. Nimittäin EU määrää jokais
      Maailman menoa
      52
      989
    10. Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme

      Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu
      Ikävä
      58
      981
    Aihe