Onko nousukauden huippu saavutettu? Mielenkiintoisesti ainakin näyttäisi siltä, jos vertaa maailmankuulun Elliotin aaltoteoriaa ja asuntojen hintakehityksen käppyrää alkaen vuodesta 1996 --> 2017. Tiedän kyllä, että altoteoriaa käytetään ensisijaisesti osakemarkkinoiden hintakehityksen arvioinnin työkaluna, mutta mielestäni se toimii varsin hyvin myös muiden markkinoiden tilannetta arvioitaessa.
Asuntojen hintakehitys:
http://findikaattori.fi/fi/92
Elliotin aaltoteoria:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elliottin_aaltoteoria
Asuntojen hintakehitys:
http://findikaattori.fi/fi/92
Elliotin aaltoteoria:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elliottin_aaltoteoria
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kieltämättä tuon teorian valossa hintojen tulisi jatkossa näyttää alaspäin. Mielenkiintoinen huomio muuten, kiitokset tästä.
Hyvin näkee, että pääkaupunkiseudun hinnat sekä nousevat korkeammalle, että vuorollaan niiaavat alemmaksi, kuplat siis syntyvät ensisijaisesti pk-seudulle, vaikka toki sen hintakehitys viitoittaa muunkin maan hintojen kehitystä. Pitkä on kieltämättä ollut hintojen nousukausi, reilut kaksikymmentä vuotta. Huolta ainakin itselläni herättää ajatus siitä, mahtaako väistämätön laskujakso venyä yhtä pitkäksi.
Oma veikkaukseni on, että nyt edetään melko tasaista vaakasuoraa käyrää hetki, sitten nähdään vielä yksi lyhyt ja nopea nousupiikki hinnoissa. Tämän jälkeen alkaa voimakas ja vuosia, jos ei jopa vuosikymmeniä kestävä laskujakso.
Näkemykseni mukaan tuon laskujakson alku saattaa ajoittua vasta seuraavan eduskunnan- ja hallituksen vaihtumisen ajankohtaan 2019-2020. Näihin aikoihin myös EKP aloittelee koronnostojaan ja on päättänyt mitä todennäköisimmin mittavat raharuiskeensa osake- ja muille markkinoille (joka taas yhdessä nollakorkojen kanssa on pitänyt niiden kohtuuttoman arvonnousun- ja ylikuumenemisen käynnissä).
Toki pienikin kansainvälinen notkahdus voi kaataa korttitalon jo aiemminkin. Eräs merkittävä hönkäys saattaa käydä länsinaapuristamme, jos tilanne siellä menee kovin vakavaksi.
Nykyinen hallitus näyttäisi varmistelevan karvaaseen loppuun asti talouskavun illuusiota ja hintojen ikuisen nousun harhaa. Tämä tosin reteästi velkaa ottamalla, rakennusalan- ja muilla elinkeinoelämän avokätisillä tukiaisilla (velaksi) ja esimerkiksi työttömyys tilastoja siivoamalla hyvin kyseenalaisin keinoin.
Tämä miina lankeaa siten melkein varmasti seuraavan, nykyistä vastuullisemman eduskunnan- ja hallituksen vastuulle, joka arvatenkin koostuu pääasiassa muista kuin nykyisistä hallituspuolueista.
Asuntohintojen laskusuhdanne taitaa häämöttää jo nurkan takana, kenelle jää mustapekka käteen..