Muutaman kuukauden seurustelun jälkeen luulin jo tuntevani Seijani tavat mutta erehdyin pahan kerran. Olimme salilla harjoittelemassa, molemmat teimme omaa ohjelmaamme. Seija katseli, kun tein penkkipunnerruksia. "Paljonko saisit rautaa nousemaan?", hän kysyi. "Nostaisitko painoni verran?" "Voinhan yrittää." Latasin tankoon rautaa noin kaksinkertaisen määrän hänen painoonsa verrattuna. Hulluahan se oli, mutta nostin sen aika ilmeettömästi. Seija vaikeni. Pyöräillessämme kotiin hän ei sanonut sanaakaa, luulin hänen suuttuneen tästä kyseenalaisesta vitsistä - naisethan ovat painostaan tarkkoja.
Olin nousemassa ylös kenkätelineeltä, kun tunsin voimakkaan avokämmeniskun mäjähtävän poskeeni. Lisää nyrkiniskuja sateli kehooni. Seija kävi tosissaan päälle. Jos vastassani olisi ollut mies, olisi moinen huitoja jo maannut lattialla, mutta naista en lyö. Horjahdin ja kasvoni jäivät suojaamatta. Seija ei lyönyt vaan odotti. Silloin oivalsin, mistä oli kyse. Ei voi olla totta!
Tartuin Seijaa voimakkaalla otteella takaapäin, lukitsin hänet syliini niin etteihän voinut liikkua. Tytön sydän hakkasi, hän huohotti kiimaisena. Kaappasin hänet syliini ja painoin mahalleen vuoteeseen. Sidoin otteellani hänen molemmat kätensä selän taakse. Ote teki kipeää ja Seija valitti. "Hiljaa!", komensin. Tyttö vaikeni. Paljastin hänen takamuksensa ja määrätietoisesti työnnyin häneen takaapäin. Seija inisi, kiristin otetta ja komensin olemaan hiljaa. Tyttö oli haljeta, kun pumppasin häntä.
Tätä hän oli toivonut: haaveillut joutuvansa tilanteeseen, jossa ei itse voinut tehdä mitään.
Seijaan koski mutta vaistosin hänen tahtovan jatkaa. Päätin ottaa ohjat käsiini ja viedä näytelmää uusille urille. Tartuin Seijan hiuksiin, nostin tytön istumaan. Kohotin käteni lyöntiasentoon ja sanoin vihaisena "Minuä et akka lyö." Seija pelästyi oikeasti ja odotti iskua kasvoihin. Irrotin otteeni, painoin tytön alleni ja suutelin intohimoisesti. Seija räjähti: raastoi vaattet päältään, repi paitani. Kietouduimme toisiimme ja rakastelimme.
Seijan aikaisempi pienikokoinen poikaystävä oli vastaavassa nyrkkeilytilanteessa lähtenyt karkuun ja palannut myöhemmin kyselemään, mitä oli tapahtunut. Mies lähti armeijaan ja jäi sille tielleen.
Monet esileikit kestivät useita tunteja: siivouspäivän tapahtumat voisivat toimia esimerkkinä aiheesta. Muuten niin miellyttävä Seija meni sohvalle lukemaan lehtiä ja alkoi komennella: "Tamppaa matot ja imuroi!" Käskystä. "Nyt otat rätin ja nuolet sillä joka nurkan!" Jälleen oivalsin missä mennään. "Ja minähän en lattioita nuole." "Sinähän NUOLET MITÄ KÄSKETÄÄN!" Kuurattuani polvet tohjona palasin Saijan luo. Hän istui sohvalla pelkät mustat verkkosukat jalassaan, levitti jalkansa ja käski: "Nuole!" Kiltisti painoin kieleni hänen vasta-ajeltuun vakoonsa ja nautin...
Tuon vuoden aikana olin saanut melkoisesti itsevarmuutta ja kehittynyt myös palloilijana. Olin ratkaissut muutaman pelin määrätietoisilla otteilla ( ja hyvällä onnella ). Tytöt olivat huomanneet minut ja jotkut jopa tyrkyttivät seuraansa.
Seija oli ollut sairaana pari viikkoa ja kuume välillä nousi ja välillä laski. Kävin hänen luonaan päivittäin osastolla. "Voisiko e-pillereillä olla jotain tekemistä asian kanssa", tiedustelin. "En ole käyttänyt ehkäisyä, ilman on ollut jännittävämpää." "!!!!!!?"
Tunnustan, että niinä viikkoina minä olin puutteessa. Vielä vuosi sitten en ollut "hitusvinkulaa nähnytkään" ja nyt olin tässä tilanteessa. Koulumme illanvieton päätteeksi minulle tarjoutui avopaikka tehdä maali: ristiverinen Merja pyysi saatille ja sanoi olevansa yksin kotona. Saatoin Merjan kotiin, tartuin hätä olkapäästä ja hymyilin....
Seuraavana päivänä Merja ei tullut kouluun ja minä olin omissa maailmoissani. Kuljin kaupungilla hoitamassa asioita mutta Seijan luo en mennyt.
Torstaina suuntasin sairaalaan määrätietoisena. Olin päätökseni tehnyt. Otan elämäni hallintaani. Astuin huoneeseen. Seija nukkui ja odotin. Hän havahtui, katsoi minua ja hymyili. Lausuin: "Minulla on asiaa, minä,.. öh ,tulevaisuus. Olen..." Ovi avautui ja hoitaja astui sisään mittaamaan kuumetta. Seija aavisti, että nyt tapahtuisi jotain. Hän oli hyvin tietoinen siitä, että tyttöjen keskuudesassa minusta oli alettu kiinnostua. Seija tunsi pettymyksen. Oliko tuokin jätkä pelkästään tusinatavaraa? Seijan katse kohtasi katseeni ja kysyi m i k s i ?
Hoitaja lähti ja alistunut tyttö vapisi. Työnsin käteni hänen peittonsa alle, tartuin häntä kädestä, vein huuleni hänen korvalleen ja kuiskasin: "Seija, rakas. Tuletko vaimokseni?"
"Tulen, tulen." Seija puhkesi kyyneliin.
Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin katson työkavereiden kanssa toimiston ikkunasta, kun pihaan ajaa punainen auto. Autosta nousee parikymppinen tyttö, vaalea hiukset hulmuten. Hän vilkuttaa ja tiedän että kohta on aika lähteä mökille viikonlopun viettoon. Istun neidon viereen ja hymyilemme toisillemme. Hän painaa kaasua ja painaudumme penkkejä vasten. Mieli on keveä ja matka sujuu. Edessä on viikonloppu vailla kiirettä. "Joko äiti on päässyt töistä?", neito kysyy. Poimimme Seijan matkaan.
Ostimme Pekalta mökin, jolla kaikki alkoi. Auton perävalot katoavat mutkan taakse ja olen kahden Seijani kanssa. Loikoilemme kaikessa rauhassa viltillä, Seija nousee määrätietoisesti päälleni, ottaa minut päättäväisesti. Katseemme kertovat, etä haluamme yhä toisiamme.
Olin nousemassa ylös kenkätelineeltä, kun tunsin voimakkaan avokämmeniskun mäjähtävän poskeeni. Lisää nyrkiniskuja sateli kehooni. Seija kävi tosissaan päälle. Jos vastassani olisi ollut mies, olisi moinen huitoja jo maannut lattialla, mutta naista en lyö. Horjahdin ja kasvoni jäivät suojaamatta. Seija ei lyönyt vaan odotti. Silloin oivalsin, mistä oli kyse. Ei voi olla totta!
Tartuin Seijaa voimakkaalla otteella takaapäin, lukitsin hänet syliini niin etteihän voinut liikkua. Tytön sydän hakkasi, hän huohotti kiimaisena. Kaappasin hänet syliini ja painoin mahalleen vuoteeseen. Sidoin otteellani hänen molemmat kätensä selän taakse. Ote teki kipeää ja Seija valitti. "Hiljaa!", komensin. Tyttö vaikeni. Paljastin hänen takamuksensa ja määrätietoisesti työnnyin häneen takaapäin. Seija inisi, kiristin otetta ja komensin olemaan hiljaa. Tyttö oli haljeta, kun pumppasin häntä.
Tätä hän oli toivonut: haaveillut joutuvansa tilanteeseen, jossa ei itse voinut tehdä mitään.
Seijaan koski mutta vaistosin hänen tahtovan jatkaa. Päätin ottaa ohjat käsiini ja viedä näytelmää uusille urille. Tartuin Seijan hiuksiin, nostin tytön istumaan. Kohotin käteni lyöntiasentoon ja sanoin vihaisena "Minuä et akka lyö." Seija pelästyi oikeasti ja odotti iskua kasvoihin. Irrotin otteeni, painoin tytön alleni ja suutelin intohimoisesti. Seija räjähti: raastoi vaattet päältään, repi paitani. Kietouduimme toisiimme ja rakastelimme.
Seijan aikaisempi pienikokoinen poikaystävä oli vastaavassa nyrkkeilytilanteessa lähtenyt karkuun ja palannut myöhemmin kyselemään, mitä oli tapahtunut. Mies lähti armeijaan ja jäi sille tielleen.
Monet esileikit kestivät useita tunteja: siivouspäivän tapahtumat voisivat toimia esimerkkinä aiheesta. Muuten niin miellyttävä Seija meni sohvalle lukemaan lehtiä ja alkoi komennella: "Tamppaa matot ja imuroi!" Käskystä. "Nyt otat rätin ja nuolet sillä joka nurkan!" Jälleen oivalsin missä mennään. "Ja minähän en lattioita nuole." "Sinähän NUOLET MITÄ KÄSKETÄÄN!" Kuurattuani polvet tohjona palasin Saijan luo. Hän istui sohvalla pelkät mustat verkkosukat jalassaan, levitti jalkansa ja käski: "Nuole!" Kiltisti painoin kieleni hänen vasta-ajeltuun vakoonsa ja nautin...
Tuon vuoden aikana olin saanut melkoisesti itsevarmuutta ja kehittynyt myös palloilijana. Olin ratkaissut muutaman pelin määrätietoisilla otteilla ( ja hyvällä onnella ). Tytöt olivat huomanneet minut ja jotkut jopa tyrkyttivät seuraansa.
Seija oli ollut sairaana pari viikkoa ja kuume välillä nousi ja välillä laski. Kävin hänen luonaan päivittäin osastolla. "Voisiko e-pillereillä olla jotain tekemistä asian kanssa", tiedustelin. "En ole käyttänyt ehkäisyä, ilman on ollut jännittävämpää." "!!!!!!?"
Tunnustan, että niinä viikkoina minä olin puutteessa. Vielä vuosi sitten en ollut "hitusvinkulaa nähnytkään" ja nyt olin tässä tilanteessa. Koulumme illanvieton päätteeksi minulle tarjoutui avopaikka tehdä maali: ristiverinen Merja pyysi saatille ja sanoi olevansa yksin kotona. Saatoin Merjan kotiin, tartuin hätä olkapäästä ja hymyilin....
Seuraavana päivänä Merja ei tullut kouluun ja minä olin omissa maailmoissani. Kuljin kaupungilla hoitamassa asioita mutta Seijan luo en mennyt.
Torstaina suuntasin sairaalaan määrätietoisena. Olin päätökseni tehnyt. Otan elämäni hallintaani. Astuin huoneeseen. Seija nukkui ja odotin. Hän havahtui, katsoi minua ja hymyili. Lausuin: "Minulla on asiaa, minä,.. öh ,tulevaisuus. Olen..." Ovi avautui ja hoitaja astui sisään mittaamaan kuumetta. Seija aavisti, että nyt tapahtuisi jotain. Hän oli hyvin tietoinen siitä, että tyttöjen keskuudesassa minusta oli alettu kiinnostua. Seija tunsi pettymyksen. Oliko tuokin jätkä pelkästään tusinatavaraa? Seijan katse kohtasi katseeni ja kysyi m i k s i ?
Hoitaja lähti ja alistunut tyttö vapisi. Työnsin käteni hänen peittonsa alle, tartuin häntä kädestä, vein huuleni hänen korvalleen ja kuiskasin: "Seija, rakas. Tuletko vaimokseni?"
"Tulen, tulen." Seija puhkesi kyyneliin.
Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin katson työkavereiden kanssa toimiston ikkunasta, kun pihaan ajaa punainen auto. Autosta nousee parikymppinen tyttö, vaalea hiukset hulmuten. Hän vilkuttaa ja tiedän että kohta on aika lähteä mökille viikonlopun viettoon. Istun neidon viereen ja hymyilemme toisillemme. Hän painaa kaasua ja painaudumme penkkejä vasten. Mieli on keveä ja matka sujuu. Edessä on viikonloppu vailla kiirettä. "Joko äiti on päässyt töistä?", neito kysyy. Poimimme Seijan matkaan.
Ostimme Pekalta mökin, jolla kaikki alkoi. Auton perävalot katoavat mutkan taakse ja olen kahden Seijani kanssa. Loikoilemme kaikessa rauhassa viltillä, Seija nousee määrätietoisesti päälleni, ottaa minut päättäväisesti. Katseemme kertovat, etä haluamme yhä toisiamme.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin sitä pitää.Hyvä juttu.