Hei,
Olen suunnitellut rakentavani Espooseen kaksikerroksisen omakotitalon, jonka yhteyteen tulisi vuokrattava kaksio. Tavoitteenani olisi siis tavallaan rakentaa paritalo. Tämän tekee hieman ongelmalliseksi nyt ensi vuonna astuva uusi paloturvallisuusasetus jonka mukaan huoneistot eivät saa olla päällekkäisissä kerroksissa. Toisin sanoen vuokrahuoneisto pitää rakentaa joko erilliseen siipeen tai kaksikerroksisena, molemmat kerrokset pinta-alaltaan samansuuruisina. Vuokrahuoneiston ylä- tai alakerrassa ei saa olla toisen huoneiston tiloja.
Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja. Lisäsiipi tuhlaa kallista tonttipinta-alaa ja aiheuttaa suuremmat kustannukset perustuksiin. Kaksikerroksinen, noin 35m2 kaksio, taas on todella epäkäytännöllinen.
Kuka kieltää vuokraamasta huonetta omalla ulko-ovella ja keittiöllä? Määritelläänkö huone huoneistoksi, jos siitä ei ole vapaata kulkua isommalle puolelle? Olisin kiitollinen kuulemaan kokemuksianne.
Olen suunnitellut rakentavani Espooseen kaksikerroksisen omakotitalon, jonka yhteyteen tulisi vuokrattava kaksio. Tavoitteenani olisi siis tavallaan rakentaa paritalo. Tämän tekee hieman ongelmalliseksi nyt ensi vuonna astuva uusi paloturvallisuusasetus jonka mukaan huoneistot eivät saa olla päällekkäisissä kerroksissa. Toisin sanoen vuokrahuoneisto pitää rakentaa joko erilliseen siipeen tai kaksikerroksisena, molemmat kerrokset pinta-alaltaan samansuuruisina. Vuokrahuoneiston ylä- tai alakerrassa ei saa olla toisen huoneiston tiloja.
Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja. Lisäsiipi tuhlaa kallista tonttipinta-alaa ja aiheuttaa suuremmat kustannukset perustuksiin. Kaksikerroksinen, noin 35m2 kaksio, taas on todella epäkäytännöllinen.
Kuka kieltää vuokraamasta huonetta omalla ulko-ovella ja keittiöllä? Määritelläänkö huone huoneistoksi, jos siitä ei ole vapaata kulkua isommalle puolelle? Olisin kiitollinen kuulemaan kokemuksianne.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikä kohta asetuksessa kieltää päällekäisen rakentamisen? Ainahan asunnot ovat olleet eri palo-osastoja, eikä asetuksessa minun mielestäni ole kiristetty EI 30 vaatimusta.
Jos asunnot ovat päälekäin, kyseessä on asuinkerrostalo, joskin sääntö ei ole ehdoton. Asuinhuoneisto määritellään G1:ssä. Katso sieltä.
Huoneistojen päällekäisyys on iso ongelma esteettömyysvaatimusten vuoksi. Jos yläkertaan on päästävä invaluiskalla ja se sijaitsee 3 metriä maanpinnan yläpuolella ja ulkotiloissa, niin kaltevuusvaatimusten vuoksi luiskan pituus on 60 metriä. Tontin pitää olla todella suuri, jos aikoo tuollaisen luiskavarauksen saada läpi. Invahissi taas syö usein rakennusoikeusneliöitä.
Tasamaatontille sanoisin: unohda päällrkäiset asunnot.
Rinnetonteille noita vuokrataloja on kyllä tehty. Yksi vaihtoehto on tehdä kellaritilat isoilla nosto-ovilla ja vuokrata alakerrat yrityskäyttöön tai autotalleiksi.
Perustukset eivät ole kalliita. Sisätyöt ovat. Talotekniikka on sikakallista, koska tavallinen kuluttaja ymmärtää sitä äärettömän huonosti. Kahden asunnon talotekniikka kustantaa yli 100.000 euroa.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Kuulin tästä siis vasta eilen ja en ole vielä ehtinyt tutustua tarkoin asiaan, mutta luulen sen liittyvän uusiin puukerrostalojen palomääräyksiin liittyen (slide 11):
http://puutuoteteollisuus.fi/wp/wp-content/uploads/2017/02/Heino-Petri-Määräykset-mahdollistaa-uudet-palo-ja-energiatehokkuusmääräykset.pdf
Olen suunnittelemassa puutaloa ja juuri puutalojen palomääräyksissä näyttää olevan tulossa tiukennuksia. Toinen vaihtoehto on vielä ns. Malander-harkot, jotka ovat varmasti paloturvallisempi ratkaisu ontelolaatoin.
Kokonaan toinen asia on vielä uudet säännökset eteistilasta ja kun minulla on suunniteltu sisätilan rappuset vuokrahuoneiston yläkertaan, uudet leveämmät rappusvaatimukset ja välissä tulee olla levähdystaso. Tähän lisäksi vaatimus lähes nollaenergiatalosta. Kaikki nämä uudet säädökset lisäävät lisäkustannuksia abt 20000e.
On hyvä pointti tuo talotekniikan kalleus. Ajattelin "kiertää" tätä ns ilmaisella sähkö ja vesi -kuluilla vuokralaiselle (käytämme samaa talotekniikkaa). Tietysti osa kuluista on pakko kompensoida vuokran hinnassa.
Onnea 100-vuotiaalle sääntö-Suomelle!