Siis testiohjelma, simulaatio elektroniikalle linuxiin,?
nimi unohtu
yksj
21438
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
sitäpä on plajon. kokeile aluksi usbiin lsusb sitte sudottele lshw tuokun antaa ilman sudoa vähemmän tietoa.
Debianissa on yli 50 000 ohjelmaa ja hakusanoilla Debian electronics saa sivun:
https://packages.debian.org/stable/electronics/
"Debianissa on yli 50 000 ohjelmaa "
Kaikki pukisia paskoja!
Kannattiko sinun herätä aamulla todistamaan suunnaton typeryytesi?
Itsellesi puhut?
Väität Debianin kaikkien yli 50 000 ohjelman olevan bugisia paskoja vaikka tuskin olet kokeillut niistä yhtäkään! Olet vain typerä windows-trolli joka jauhaa potaskaa aikansa kuluksi! KASVA AIKUISEKSI!
Jos olet yhtään uutisia seurannut, niin mitä enemmän ohjelmisto maksaa sen bugisempi se on. Avoin lähdekoodi mahdollistaa laadun ja Debianissa kaikki ohjelmat ovat vapaasti katselmoitavissa, muokattavissa ja korjattavisssa. Laitapa Shanwan PS3 peliohjain bletoothilla toimimaan win10:ssä, se pskakasa ei edes tunnista bluetooth laitetta. Debian uudella bluez paketilla se toimiii.
Avoin koddi yleensä tarkoittaa harrastelijoitten kyhäämiä virityksiä. Huonosti toimivia pukisia ovat niin!
Avoimen koodin ohjelmat ei ole todellakaan mitään bugisia huonosti toimivia! Kaupallisuus ei ole laadun tae! Sen huomaa jo virusimuri-Windowsista!!!
PS. Paljonko Micro$oft maksaa sulle propaganda-p*skasta?
Kokeile edes Google Chrome selainta ,sen open source versio Chromium on sama. Chrome/Chromium kuluttaa vähän rammia, osaa káyttää prosessorin kaikki ytimiä eli on nopea ja on vakaa. Sitten voit kokeilla LibreOfficea. Tee musiikkia Rosegarden ohjelmalla ja pelaa OpenArena peliä.
Virusimurille muuten on 600 000 miljoonaa virusta, on edesvastuuntonta käyttää virusimureita.
Linuksille on miljoonia pieruohjelmia, joista 99,99 prosenttia sisältää viruksen. Näin ainakin meitä on varoitettu.
Libreoffise sopii tosiaan kokeiluun. Yksi kokeilukerta riittää, koska ei sillä voi oikeasti mitään tehdä. Kaikki perusasiatkin ovat hukassa, ei onnistu edes AB-kortin ajaminen Libreoffisella.
"Virusimurille muuten on 600 000 miljoonaa virusta, on edesvastuuntonta käyttää virusimureita. "
Eli kyse on linux/Androidista jossa kuulemma on valtavasti haittaohjelmia.
Kyse on mikrosoftin tuotoksista joille viruksia on 578,702,687
https://www.av-test.org/fileadmin/pdf/security_report/AV-TEST_Security_Report_2015-2016.pdf
3 nollaa kirjoitin liikaa kun taas winhihujen teksti on huuhaata alusta loppuun.
Linuxille tunnettuja virusia on muutama ja kaikkiin on korjaus.
https://en.wikipedia.org/wiki/Linux_malware
Kun taas windowsille viruksia viruksia on 578,702,687
https://www.av-test.org/fileadmin/pdf/security_report/AV-TEST_Security_Report_2015-2016.pdf
Vain harvat Linux-valmistajat viitsivät päivittää laiteohjelmansa virusvapaiksi. Etenkin halvempien Linux-tuotteiden tietoturva jää sen vuoksi retuperälle.
Linuxin virustorjuntaohjelmilla tehdään nykyään hyvää bisnestä. Mitä olen sivukorvalla kodinkoneliikkeissä kuunnellut, niin lähes jokaisen Linuxin kylkiäisiksi myydään joku tietoturvapaketti.
Ei pidä paikkaansa. Linux on oletuksena stealth-moodissa melkein kaikissa distroissa joten ei ole auki portteja eikä kone edes näy verkossa kaikille. Toisissa ping-ohjelmalle vastataan, mutta senkin saa haluettaan pois päältä. Todellinen uhka on lähinnä troijalaisista, mutta koska ohjelmalähteet ovat hallittuja ja koodi julkista - sitä lukee lähes miljardi kehittäjää, ei uhka ole kovinkaan suuri.
Vasta käyttäjä asentaa itse ohjelmat jotka avaavat portteja ja nekin voidaan asentaa suoraan luotetusta lähteestä, jolloin matkalla ei pääse mukaan tarttumaan viruksia tai muuta roinaa. Käyttäjän vastuu on kyllä tässä aika minimissä.
Linuxia ei myydä kodinkoneliikkeissä! Sen voi itse ladata omatoimisesti netistä tai lainata asennuslevyn vaikkapa kirjastosta. Monet PC-huollot tekevät myös mielellään asennuksia, jos siitä on joitakin kymppejä valmis maksamaan. Samalla saa halutessaan etä-ylläpitopalvelun, jonka kautta vaikkapa kaikki haluamansa ohjelmat asennettuina valmiiksi pientä kk-maksua vastaan. Kaiken voi toki opetella myös tekemään itse. Ja siis ihan kaiken: Jopa käyttöjärjestelmän voi halutessaan koodata tarvittavilta osin uusiksi, jolloin käyttäjällä on täysi vapaus tehdä järjestelmästään haluamansa lainen. Vastuu siis alkaa siinä kohdassa, missä itse alkaa tehdä järjestelmäänsä muutoksia, oletuksena kaikki on turvattu.
Tuossa on ammattimainen elektroniikkaohjelma.
https://www.autodesk.com/products/eagle/free-download
Rahalla saa rajoitukset pois.
Kyllä. Kaksi on vähintäänkin ylitse muiden eli tuo yllä oleva Eagle ja KiCAD. Ja KiCAD:ssa ei ole käyttäjällä rajoituksia, niin sen kelkkaan olen minäkin hypännyt viimeisen 5 vuoden aikana. Käytön oppiminen on helppoa esim. netin kautta käymällä esimerkkejä läpi ja käyttöliittymä melko intuitiivinen vuo-malli: skema->komponenttivalinta->pcb. Netistä löytyy lähes kaikki komponentit, mutta osassa on lieviä virheitä, joita voi joutua tapauskohtaisesti korjaamaan eli eri esim. liittimen sovitus eri valmistajalta onnistuu library-editillä tekemällä komponentista esim. kopio ja editoimalla sitä. komponentit ovat tekstitiedostoja ja kirjastot sisältävät useita komponentteja ja nekin ovat tekstiä. Komponentteja voi siis exportata ohjelman toiminnoilla tai copy/paste:lla leikkailla haluamallaan tavalla. Version hallinnan kanssa tämä on todella näppärää esim. jos haluaa tehdä kirjaston jossa on kaikki kytkennän komponentit erillään.
Harrastelijalle voisi suositella vielä helposti opittavia(=nopeaan piirtoon) eeschema ja gEDA gschem, mutta noissa ei ole pcb-tekoon muistaakseni toimintoja.
Tämän kanssa ei rahalla saa mitään, https://easyeda.com/ jos verkkosovellus kelpaa, äkkinäisenä minulta meni tuon multivibraattori kytkennän parissa 20 min, joten helppo oppia.
http://i.imgur.com/hOIJkf9.png
Qucs jopas löysin itse
Joskus 1990-luvulla käytettiin koulussa PSpice-nimistä ohjelmaa. Kaippa se tai joku siihen (Spice taisi olla alkuperäinen) pohjautuva softa on edelleen olemassa. Oli helppokäyttöinen ja valmiita komponentteja oli riittävästi.