nimi unohtu

"Debianissa on yli 50 000 ohjelmaa "
Kaikki pukisia paskoja!

niitäneon kirjoitti:

"Debianissa on yli 50 000 ohjelmaa "
Kaikki pukisia paskoja!

Kannattiko sinun herätä aamulla todistamaan suunnaton typeryytesi?

Itsellesi puhut?

niitäneon kirjoitti:

"Debianissa on yli 50 000 ohjelmaa "
Kaikki pukisia paskoja!

Väität Debianin kaikkien yli 50 000 ohjelman olevan bugisia paskoja vaikka tuskin olet kokeillut niistä yhtäkään! Olet vain typerä windows-trolli joka jauhaa potaskaa aikansa kuluksi! KASVA AIKUISEKSI!

niitäneon kirjoitti:

"Debianissa on yli 50 000 ohjelmaa "
Kaikki pukisia paskoja!

Jos olet yhtään uutisia seurannut, niin mitä enemmän ohjelmisto maksaa sen bugisempi se on. Avoin lähdekoodi mahdollistaa laadun ja Debianissa kaikki ohjelmat ovat vapaasti katselmoitavissa, muokattavissa ja korjattavisssa. Laitapa Shanwan PS3 peliohjain bletoothilla toimimaan win10:ssä, se pskakasa ei edes tunnista bluetooth laitetta. Debian uudella bluez paketilla se toimiii.

Avoin koddi yleensä tarkoittaa harrastelijoitten kyhäämiä virityksiä. Huonosti toimivia pukisia ovat niin!

sitäovat kirjoitti:

Avoin koddi yleensä tarkoittaa harrastelijoitten kyhäämiä virityksiä. Huonosti toimivia pukisia ovat niin!

Avoimen koodin ohjelmat ei ole todellakaan mitään bugisia huonosti toimivia! Kaupallisuus ei ole laadun tae! Sen huomaa jo virusimuri-Windowsista!!!

PS. Paljonko Micro$oft maksaa sulle propaganda-p*skasta?

sitäovat kirjoitti:

Avoin koddi yleensä tarkoittaa harrastelijoitten kyhäämiä virityksiä. Huonosti toimivia pukisia ovat niin!

Kokeile edes Google Chrome selainta ,sen open source versio Chromium on sama. Chrome/Chromium kuluttaa vähän rammia, osaa káyttää prosessorin kaikki ytimiä eli on nopea ja on vakaa. Sitten voit kokeilla LibreOfficea. Tee musiikkia Rosegarden ohjelmalla ja pelaa OpenArena peliä.

Virusimurille muuten on 600 000 miljoonaa virusta, on edesvastuuntonta käyttää virusimureita.

debiantestingxfce kirjoitti:

Kokeile edes Google Chrome selainta ,sen open source versio Chromium on sama. Chrome/Chromium kuluttaa vähän rammia, osaa káyttää prosessorin kaikki ytimiä eli on nopea ja on vakaa. Sitten voit kokeilla LibreOfficea. Tee musiikkia Rosegarden ohjelmalla ja pelaa OpenArena peliä.

Virusimurille muuten on 600 000 miljoonaa virusta, on edesvastuuntonta käyttää virusimureita.

Lue lisää

Linuksille on miljoonia pieruohjelmia, joista 99,99 prosenttia sisältää viruksen. Näin ainakin meitä on varoitettu.

Libreoffise sopii tosiaan kokeiluun. Yksi kokeilukerta riittää, koska ei sillä voi oikeasti mitään tehdä. Kaikki perusasiatkin ovat hukassa, ei onnistu edes AB-kortin ajaminen Libreoffisella.

debiantestingxfce kirjoitti:

Kokeile edes Google Chrome selainta ,sen open source versio Chromium on sama. Chrome/Chromium kuluttaa vähän rammia, osaa káyttää prosessorin kaikki ytimiä eli on nopea ja on vakaa. Sitten voit kokeilla LibreOfficea. Tee musiikkia Rosegarden ohjelmalla ja pelaa OpenArena peliä.

Virusimurille muuten on 600 000 miljoonaa virusta, on edesvastuuntonta käyttää virusimureita.

Lue lisää

"Virusimurille muuten on 600 000 miljoonaa virusta, on edesvastuuntonta käyttää virusimureita. "
Eli kyse on linux/Androidista jossa kuulemma on valtavasti haittaohjelmia.

sdthtdfy kirjoitti:

"Virusimurille muuten on 600 000 miljoonaa virusta, on edesvastuuntonta käyttää virusimureita. "
Eli kyse on linux/Androidista jossa kuulemma on valtavasti haittaohjelmia.

Lue lisää

Kyse on mikrosoftin tuotoksista joille viruksia on 578,702,687
https://www.av-test.org/fileadmin/pdf/security_report/AV-TEST_Security_Report_2015-2016.pdf

3 nollaa kirjoitin liikaa kun taas winhihujen teksti on huuhaata alusta loppuun.

RiippuvaSisentäjä kirjoitti:

Linuksille on miljoonia pieruohjelmia, joista 99,99 prosenttia sisältää viruksen. Näin ainakin meitä on varoitettu.

Libreoffise sopii tosiaan kokeiluun. Yksi kokeilukerta riittää, koska ei sillä voi oikeasti mitään tehdä. Kaikki perusasiatkin ovat hukassa, ei onnistu edes AB-kortin ajaminen Libreoffisella.

Lue lisää

Linuxille tunnettuja virusia on muutama ja kaikkiin on korjaus.
https://en.wikipedia.org/wiki/Linux_malware


Kun taas windowsille viruksia viruksia on 578,702,687
https://www.av-test.org/fileadmin/pdf/security_report/AV-TEST_Security_Report_2015-2016.pdf

debiantestingxfce kirjoitti:

Linuxille tunnettuja virusia on muutama ja kaikkiin on korjaus.
https://en.wikipedia.org/wiki/Linux_malware


Kun taas windowsille viruksia viruksia on 578,702,687
https://www.av-test.org/fileadmin/pdf/security_report/AV-TEST_Security_Report_2015-2016.pdf

Lue lisää

Vain harvat Linux-valmistajat viitsivät päivittää laiteohjelmansa virusvapaiksi. Etenkin halvempien Linux-tuotteiden tietoturva jää sen vuoksi retuperälle.

Linuxin virustorjuntaohjelmilla tehdään nykyään hyvää bisnestä. Mitä olen sivukorvalla kodinkoneliikkeissä kuunnellut, niin lähes jokaisen Linuxin kylkiäisiksi myydään joku tietoturvapaketti.

Ei pidä paikkaansa. Linux on oletuksena stealth-moodissa melkein kaikissa distroissa joten ei ole auki portteja eikä kone edes näy verkossa kaikille. Toisissa ping-ohjelmalle vastataan, mutta senkin saa haluettaan pois päältä. Todellinen uhka on lähinnä troijalaisista, mutta koska ohjelmalähteet ovat hallittuja ja koodi julkista - sitä lukee lähes miljardi kehittäjää, ei uhka ole kovinkaan suuri.
Vasta käyttäjä asentaa itse ohjelmat jotka avaavat portteja ja nekin voidaan asentaa suoraan luotetusta lähteestä, jolloin matkalla ei pääse mukaan tarttumaan viruksia tai muuta roinaa. Käyttäjän vastuu on kyllä tässä aika minimissä.
Linuxia ei myydä kodinkoneliikkeissä! Sen voi itse ladata omatoimisesti netistä tai lainata asennuslevyn vaikkapa kirjastosta. Monet PC-huollot tekevät myös mielellään asennuksia, jos siitä on joitakin kymppejä valmis maksamaan. Samalla saa halutessaan etä-ylläpitopalvelun, jonka kautta vaikkapa kaikki haluamansa ohjelmat asennettuina valmiiksi pientä kk-maksua vastaan. Kaiken voi toki opetella myös tekemään itse. Ja siis ihan kaiken: Jopa käyttöjärjestelmän voi halutessaan koodata tarvittavilta osin uusiksi, jolloin käyttäjällä on täysi vapaus tehdä järjestelmästään haluamansa lainen. Vastuu siis alkaa siinä kohdassa, missä itse alkaa tehdä järjestelmäänsä muutoksia, oletuksena kaikki on turvattu.

Kyllä. Kaksi on vähintäänkin ylitse muiden eli tuo yllä oleva Eagle ja KiCAD. Ja KiCAD:ssa ei ole käyttäjällä rajoituksia, niin sen kelkkaan olen minäkin hypännyt viimeisen 5 vuoden aikana. Käytön oppiminen on helppoa esim. netin kautta käymällä esimerkkejä läpi ja käyttöliittymä melko intuitiivinen vuo-malli: skema->komponenttivalinta->pcb. Netistä löytyy lähes kaikki komponentit, mutta osassa on lieviä virheitä, joita voi joutua tapauskohtaisesti korjaamaan eli eri esim. liittimen sovitus eri valmistajalta onnistuu library-editillä tekemällä komponentista esim. kopio ja editoimalla sitä. komponentit ovat tekstitiedostoja ja kirjastot sisältävät useita komponentteja ja nekin ovat tekstiä. Komponentteja voi siis exportata ohjelman toiminnoilla tai copy/paste:lla leikkailla haluamallaan tavalla. Version hallinnan kanssa tämä on todella näppärää esim. jos haluaa tehdä kirjaston jossa on kaikki kytkennän komponentit erillään.
Harrastelijalle voisi suositella vielä helposti opittavia(=nopeaan piirtoon) eeschema ja gEDA gschem, mutta noissa ei ole pcb-tekoon muistaakseni toimintoja.