Kävin joulukuun lopulla Lasikissa, lähtötilanne -6.5 ja -6.0. Tarkoitus oli tehdä ns. monovisio, eli vasempaan jäisi -1 ja oikea olisi 0. No, regressiota tuli niin , että nyt tilanne stabiloitunut vas. -1.25 ja oikea -0.5, ja molemmissa hajataittoa 0.5. Lisäksi oikeassa, joka piti siis olla kauas näkeva, on vieläkin lievää suttua, mikä pahenee hämärässä. (Tämä siis lasikorjauksellakin.) 1 kk:n tarkastuksessa lääkäri sanoi, että se liittyy läpän paranemiseen ja häviää kyllä. Välillä en huomaa asiaa ollenkaan, mutta tietyissä tilanteissa ja valaistuksessa (esim. ulkoa kirkkaammasta valosta sisälle keinovaloon tultaessa) se tuntuu häiritsevältä. Oikea "suttusilmä" on myös hyvin kuiva, ollut jo ennen leikkausta. Vaikuttaako se asiaan? Haluaisin vain varmistaa, että häviääkö epätarkkuus vai jääkö se pysyväksi riesaksi ? Lääkäri suositteli korjausleikkausta, koska toivottuun tulokseen ei päästy. Tuntui että hän piti miinuksia suurempana ongelmana kuin suttuisuutta. Voisiko uusintaleikkaus poistaa epätarkkuuden ? Leikannut klinikka on tietääkseni hyvämaineinen ja paljon leikkauksia tekevä. Tiedän, että läpän paraneminen kestää kauan, jopa vuoden. Onko muilla leikkauksessa käyneillä vastaavia kokemuksia?
6 vkoa Lasikin jälkeen..
visus
182636
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Millä tekniikalla/laitteistolla leikkauksesi tehtiin?
Älkää hyvät ihmiset pelleilkö näkönne kans. Lasik-leikkauksesta ei ole vielä niin paljon kokemuksia, että kannattaa pilata näkönne.
Mitä, jos 10-20 vuoden päästä olette umpisokeita !!!!
Leikkaus tehtiin Zyoptix-100 aaltorintamatekniikalla, eli uusinta huutoa. Korjaisin vielä tuohon edelliseen tarinaani, että suttuisuus on ehkä väärä sana kuvaamaan silmän näköä. Ongelma esiintyy normaalivalossa lähinnä silloin kun esim.valkealla pohjalla on mustaa tekstiä, jolloin valkea ikäänkuin "hohtaa", eikä teksti näy ihan tarkasti. Toisaalta esim. näin tietokoneella ongelmaa ei huomaa.. Välillä tuntuu, että vika on korvien välissä!
Kuulostaa huonolta tulokselta tuo -0.5 oikeaan silmään. Kertoiko lääkärisi että mikä olisi todennäköisyys -0:aan, oliko ennalta-arvattavissa, että tulos saattaisi olla noin huono? Miten todennäköisesti lääkärin mukaan saisit korjausleikkauksella -0?
Suttuisuus/hohto on siis lääkärin mukaan ohimenevä, joten se ei ole ehkä niin vakavaa. Mutta jos virhe jäisikin lopulliseksi, niin olisi kiinnostava tietää minkälainen se suttu on. Tässä on tämmönen kuva:
http://img64.exs.cx/img64/121/neliruutu12iy.jpg
Ylempänä "virheetön näkö" ja alempana suttuinen näkö. Vasemmalla "ulkona kirkkaassa auringonvalossa", oikealla "tietokoneen monitori" (kontrasti on kyllä suuri monitorissakin, joten oikeasti valkoinen näyttäisi kyllä valkoiselta).
Näyttääkö se hohto suunnilleen tuommoiselta ja onko se haittavaikutukseltaan tuota luokkaa?
Jaahas, ei tuo palvelu ollutkaan hyvä tähän tarkoitukseen, katsotaan jos tämä olisi eli sama kuva uudestaan:
http://www.glowfoto.com/viewimage.php?img=12-134313L&y=2005&m=02&t=jpg&rand=1362
(Se edellinenkin linkki toimii jos kopsaa sen osoite-kenttään eikä klikkaa linkkiä.)
Heh, juu ei onneksi noin sumuista ole meikäläisen silmin. Nyt kun tuijotan oikeita puun oksia tasaisen talviharmaata taivasta vasten, en pysty edes sanomaan kuvan olevan suttuinen. Ennemminkin silmissä on sävyero taivaan värin kohdalla: parempi silmä näkee harmaan taivaan aavistuksen kirkkaampana. Saman tosin huomasin jo ennen leikkausta joskus, esim. kirjaa lukiessa ja silmiä vertaillessa. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa, että oikean silmän tilanne parempi jo :)
Näön epätarkkuuden jäämisestä on näin kaukaa arvellen vaikea sanoa mitään varmaa, sillä se riippuu syystä, miksi näkö on epätarkkaa. Kuivasilmäisyys voi pahentua leikkauksen jälkeen (johtuen sarveiskalvon hermovauriosta, joka syntyy leikkaushaavasta) ja siksi silmä voi "unohtaa" riittävän tiheän räpytyksen. Eli kannattaisi kokeilla useasti päivässä otettavia kostutustippoja, esim. viscotears tai celluvisc ja mielellään vielä säilöntäaineettomia (kerta-annospipeteissä, hieman kalliimpia).
Miinukset eivät varmaankaan ole se suurin ongelma sinulle, vaan ennemminkin tuo näön suttuisuus. Eli sinun on itse päätettävä, haluatko tämän lievän miinuksen vuoksi korjausleikkausta. Hieman suunniteltua suurempi miinushan auttaa sinua vanhana (eli näet paremmin lukea ilman lukulaseja kuin jos näkö olisi ihan "nollilla"). Sitäpaitsi -0,5 likinäköisyys tarkoittaa sitä, että näet kaiken tarkastu 2 m päähän ja kauemmaskin vielä kohtalaisen hyvin eli jo paljon paremmin kuin ennen leikkausta (siis ilman laseja).
Totta on, että tavoitteeni oli nähdä tietyissä tilanteessa ilman laseja (uimahalli, jumppa, hiihto), ja se on toteutunut. En harkitse vakavasti korjausleikkausta, sillä tiedostan riskit, varsinkin nyt. Vielä hämäränäöstä, senhän pitäisi palautua 4-6 kk leikkauksen jälkeen. Mikä on siinä lääketieteellinen selitys? Ja mitä kontrastinäkö selkokielellä tarkoittaa?
Kontrasti on suuri silloin kun katsotaan esim. mustaa kirjainta valkoisella kirkkaalla taustalla. Kontrasti on pieni silloin kun katsotaan mustaa kirjainta melkein mustalla taustalla tai lähes valkoista kirjainta valkoisella taustalla. Eli mitä parempi kontrastinäkö, sitä pienemmän kontrastieron vielä juuri ja juuri havaitsee.
Tästä johtuu myös se, että esim. harmaakaihipotilas saattaa silmälääkärin näkötestissä saavuttaa hyvän näöntarkkuuden (testitaulussa suuri kontrasti) mutta arkielämässä kotona ja ulkona potilas pärjääkin näön suhteen huonommin kuin mitä näkötestin perusteella voisi luulla johtuen siitä, että kontrastit eivät "oikeassa elämässä" (tutkimushuoneen ulkopuolella) ole niin suuria kuin testitaululla.
Toivon mukaan en ole kysynyt jo liikaa, mutta mikä on huonontuneen kontrastinäön selitys (siis mikä silmään tulee)?
Olenko käsittänyt oikein, että silmän aktiivisia osia (katseen kohdistamisen lisäksi) ovat mykiö ja mustuainen, ei muuta? Ja LASIKissa kajotaan vain läppään ja sarveiskalvoon. Mistä mahtaa johtua esimerkiksi hämäränäön vähittäinen paraneminen leikkauksen jälkeen? Ja jotkut ovat valittaneet häikäistymisestä hämärässä - onko kyse vain siitä leviämisestä, mihin saimme jo selityksen, vai voiko mustuaisen käyttäytyminen muuttua leikkauksen takia?
Silmän polttovälin (eli etäisyyden, jolle näkee tarkasti) säätelyn hoitaa sädekehän lihas, jonka jännityksen mukaan mykiön muoto muuttuu. Eli mykiö vastaa optisesta puolesta, kun sädekehä taas vastaa tähän liittyvästä mekaniikasta. Mustuainen kokoaan muuttamalla säätelee lähinnä silmään tulevan valon määrää, mutta voi myös vielä lisää tarkentaa kuvaa supistumalla (ja esim. lähelle katsoessa mustuainen supistuu hieman). Tämä supistuminen parantaa myös silmän syväterävyyttä.
Huonontunut kontrastinäkö voi johtua siitä, että korjattu alue sarveiskalvolla on liian pieni eli myös korjaamattomalta tai vain osittain korjatulta reuna-alueelta tulee silmän sisään valonsäteitä, jotka eivät sitten enää piirrykään tarkkana verkkokalvolle. Lisäksi leikkauksen myötä saattavat sarveiskalvon optiset ominaisuudet heikentyä (tulee lisää aberraatioita). Toisaalta etenkin aaltorintamatekniikoissa pyritään jopa parantamaan sarveiskalvon optiikkaa (potilailla, joilla on omasta takaa aberraatioita). Näin siis ääritapauksessa aiemmin laseilla/piilolaseilla huonosti nähnyt potilas saattaa nähdä paremmin leikkauksen jälkeen kuin ennen leikkausta paremmin laseilla/piilareilla nähnyt potilas (jolla ei ennen leikkausta ollut sanottavammin näitä aberraatioita).
Mustuaisen käyttäytyminen ei yleensä muutu leikkauksen vuoksi, poikkeuksena ehkä kaukotaitteisuuden korjaus jos potilaalla ennestään oli alikorjatut (liian heikot) silmälasit/piilolasit - tällöin jatkuva akkomodaatio supistaa mustuaista ja kun leikkauksen jälkeen akkomodaatiota ei tarvita niin paljoa, laajenee mustuainen hieman.
Ok, eli huonontunut kontrastinäkö johtuu samasta reuna-alueprobleemasta kuin huonossa hämäränäössä. Ja/tai se johtuu sarveiskalvon pinnan poikkeamista.
On kai sitten niin, että sen ongelmallisen optisen alueen reunan vaikutusta ei voi ennustaa nykytekniikalla tarpeeksi hyvin. Lääkäri ei ilmeisesti voi antaa esitutkimuksen jälkeen ennustettan tyyliin "99% varmasti koko optinen alue tulee olemaan täysin kunnossa" tai "50% varmasti optisen alueen reunat tulee taittamaan valoa virheellisesti".
Jos optisen alueen reunan ongelma saataisiin karsittua esitutkimuksen avulla kokonaan pois (vaikka niin, että leikkaus peruttaisiin aina riskitapauksissa), niin eikö epätäydellisesti onnistuneiden leikkausten määrä vähenisi huikeasti?
Vieläpä jäi selitystä vaille se, miksi hämäränäön luvataan sitten paranevan ajan kuluessa? Vaikuttaako läpän paraneminen sitten reuna-alueen taittokykyyn tms.?
Potilastyytyväisyys leikkauksen jälkeen ei riipu pelkästään optisen alueen suuruudesta ja siitä, millainen näkö leikkauksen jälkeen saavutetaan. Myös sarveiskalvon haava voi parantua leikkauksen jälkeen tavanomaisesta poiketen - kuten leikkaushaava iholla voi jättää toiselle vaikeasti havaittavan arven, kun se taas toisilla kehittää vallan muhkeasti pullottavan leveän arven ja tämä voi vaikuttaa sarveiskalvon optiikkaan.
Jokainen lääkäri on myös uransa aikana törmännyt potilaisiin, joilla esim. leikkaus on mennyt päin seiniä, on tullut komplikaatioita jne. ja potilas on kuitenkin tyytyväinen hoitoihin ja sitten potilaisiin, joilla kaikki on mennyt niin kuin pitäisi, lopputulos on erinomainen ja potilas silti tyytymätön. Eli esim. ennen LASIK-leikkausta ei riitä se, että lääkäri tietää, tuleeko tuloksesta hyvä (lääkärin mielestä) vaan on myös otettava huomioon potilaan odotukset - jos ne ovat liian korkealla, voi olla sekä potilaalle että lääkärille parempi vaihtoehto olla leikkaamatta.
En tiedä mihin perustuu väite, että ajan mittaan paranisi. Toki läpän reunan muoto tms. voi ajan kuluessa parantua tai sarveiskalvo hieman tasoittuu, mutta tuosta en faktaa tähän hätään tiedä.
Toinen selitys voi olla yksinkertaisesti se, että aivot tottuvat pitämään lievää "näköhäiriötä" normaalina ja sitä ei sitten enää tietoisesti huomaa, aivan kuin aivot tottuvat nopeasti silmälasienkin aiheuttamiin vääristymiin.
Erään optikon lausunnon perusteella veikkaisin, että kyse on lähinnä nimenomaan läpän palautumisesta normaaliksi.
"Kun sarveiskalvolle muodostetaan läppä, jonka alle laserointi suoritetaan, tapahtuu tässä tehdyn läpän tasopinnassa valon siroamista, kunnes sarvesikalvo tervehtyy ja läppä muodostuu osaksi sarveiskalvoa. Odotuksena siis on, että mikäli (hämäränäön) heikkenemistä esiintyy, tapahtuu petraantumista ensimmäisten kuukausien / puolenvuoden aikana."
Mutta siis optisen alueen reunan muoto ja sen taittovoima ei muutu itsestään paremmaksi.
Silikonitiedossa nimimerkki Hydron sanoo "Käytännössä siis siellä missä silmät ennen tottuivat jossain määrin pimeään, ja alkoivat nähdä paremmin, ne eivät enää mukaudu samalla tavalla". Nimimerkki "Anuka" taas sanoo "Hämäränäkö on todella huono, eikä autolla ajaminen nämärän aikaan houkuttele todellakaan. Mitään valon "hajoamista" en ole huomannut, mutta en vain näe hämärässä mitään."
Mistä näissä on kysymys? Väittämien perusteella vaikuttaa siltä, että pupilli ei enää laajene kunnolla.
Mustuaisen eli pupillin toimintaan taittovirheen korjausleikkaukset eivät vaikuta eli tämän vajaa laajeneminen ei selitä oireita. Kyseessä lienee hämäränäön sen verran suuri heikkeneminen, että nämä henkilöt eivät koe näkevänsä hämärässä tarpeeksi hyvin. Tähän nivoutuu myös kontrastinäkö - hämärässä kontrastit ovat pieniä (vaikeammin havaittavia kuin päivällä), toisaalta esim. vastaantulevan auton valot häiritsevät enemmän kuin päivällä (erittäin suuri kontrasti pimeää taustaa vasten).