Löytyykö purkkaria mikä kestää kovaa keliä ja jolla on suht ok luovikulma?. Runko lasikuitua, hintaluokka 20-40 tonnia, saa olla vanhempikin malli. Plussaa jos on yksinpurjehdittavissa ja jos niitä löytyisi myynnissä Itämeren alueella, ja jos vielä olisi suojaisa sitlooda..Onko olemassa hyvin luovivia pitkä- tai puolipitkä-kölisiä, ja/tai pilothousella tai deckhousella varustettuja? Saa olla cc-malli (center cockpit)..
Ei ehkä löydy kompromissia näillä kaikilla toiveilla, mutta jos useampi ominaisuus toteutuisi..? Ikä alkaa painaa ja selkä on sökö, ja nykyinen rakas ylirikattu ja työläästi yksinpurjehdittava menossa myyntiin..
Kestää kovaa keliä ja nousee luoville?
PappaRaukka
43
1451
Vastaukset
- hyvä.neuvo
"Löytyykö purkkaria mikä kestää kovaa keliä ja jolla on suht ok luovikulma?"
Löytyyhän niitä.
"Onko olemassa hyvin luovivia pitkä- tai puolipitkä-kölisiä? "
Ei ole.
"Onko olemassa hyvin luovivia pilothousella tai deckhousella varustettuja? "
On. Vaikka kuinka paljon.
Ps, kaikki purkkarit nousee vaikka suoraan vastatuuleen, kun käytät peltigenuaa, jossa on riittävästi tehoa. Tällä menetelmällä saat myös budjetin riittämään vaatimuksesi täyttävään veneeseen.- mRRm_
Kohta 2, mR-luokkien veneet ovat erittäinkin hyvin luovivia puoliptkäkölisiä. Eli kyllä niitä on. Eräitä muita ominaisuuksia niiltä kyllä sitten vastapainoksi puuttuu, ainakin aloittajan näkökulmasta.
- kohta2
mRRm_ kirjoitti:
Kohta 2, mR-luokkien veneet ovat erittäinkin hyvin luovivia puoliptkäkölisiä. Eli kyllä niitä on. Eräitä muita ominaisuuksia niiltä kyllä sitten vastapainoksi puuttuu, ainakin aloittajan näkökulmasta.
mR veneet eivät ole hyvin luovivia (alhainen VMG), mutta monilla on hyvä nousukulma.
- vertailu.mihin
kohta2 kirjoitti:
mR veneet eivät ole hyvin luovivia (alhainen VMG), mutta monilla on hyvä nousukulma.
Mihin verrattuna huono vmg? Kyllä niillä pärjää saman vesilinjan veneille. Keveissä keleissä kaikilla pitkäkölisillä on iso märkäpinta, myös mR:n puolipitkällä kölillä.
- kohta2
vertailu.mihin kirjoitti:
Mihin verrattuna huono vmg? Kyllä niillä pärjää saman vesilinjan veneille. Keveissä keleissä kaikilla pitkäkölisillä on iso märkäpinta, myös mR:n puolipitkällä kölillä.
Tasoituksilla voi pärjätä, VMG:llä mitattuna ei pärjää moderneille saman vesilinjan veneille.
Minä en tulkitse aloittajan ilmaisun :"Onko olemassa hyvin luovivia pitkä- tai puolipitkä-kölisiä" tarkoittavan pärjäämistä kisoissa, ja tuskin sinunkaan niin kannattaa olettaa. - vertailu.mihin
kohta2 kirjoitti:
Tasoituksilla voi pärjätä, VMG:llä mitattuna ei pärjää moderneille saman vesilinjan veneille.
Minä en tulkitse aloittajan ilmaisun :"Onko olemassa hyvin luovivia pitkä- tai puolipitkä-kölisiä" tarkoittavan pärjäämistä kisoissa, ja tuskin sinunkaan niin kannattaa olettaa.Tasoitukset ovat aivan asia erikseen, niihin ei tosiaan tässä pidä puuttua. Vertailussa vesilinjankin pituus on vain yksi mitta. Kun uppoumat, märkäpinnat, purjepinta-alat ja niiden suhteet ovat erilaisia, ei yhteistä mittaa ole. Edelleen siis kysymys, mihin verrattuna huono. Ja sitten kaikki jossittelut perään siitä, mikä johtuu pitkästä kölistä.
Tämähän joka tapauksessa meni aivan off-topiciksi. Ne muut mR-veneen ominaisuudet joka tapauksessa ovat aloittajalle täysin sopimattomia. Ja osittain ovat niiden modernienkin veneiden ominaisuudet. - Joakim1
vertailu.mihin kirjoitti:
Tasoitukset ovat aivan asia erikseen, niihin ei tosiaan tässä pidä puuttua. Vertailussa vesilinjankin pituus on vain yksi mitta. Kun uppoumat, märkäpinnat, purjepinta-alat ja niiden suhteet ovat erilaisia, ei yhteistä mittaa ole. Edelleen siis kysymys, mihin verrattuna huono. Ja sitten kaikki jossittelut perään siitä, mikä johtuu pitkästä kölistä.
Tämähän joka tapauksessa meni aivan off-topiciksi. Ne muut mR-veneen ominaisuudet joka tapauksessa ovat aloittajalle täysin sopimattomia. Ja osittain ovat niiden modernienkin veneiden ominaisuudet.Helpoin vertailu lienee moderneihin mR-veneisiin, joissa suurin ero on juuri kölissä ja peräsimessä. Nopeusero on varsin huomattava 80-luvulla ja sen jälkeen suunniteltujen verrattuna perinteisiin pitkäkölisiin.
Mihin verrattuna pitkäkölisten mR-veneiden kryssinopeudet ovat hyviä? 6 mR jää kryssillä vaikkapa First 31.7:lle ja 8 mR 36.7:lle. Noilla lienee vesilinjat suunnilleen samat, mutta onhan mR:t selvästi suurempia veneitä kun katsoo rungon pituutta, rikimittoja jne. Lisäksi mR-veneissä ei ole asuttavuutta, kaiteita jne, joten oikeampi vertailukohta olisi joku nykyinen ratakilpavene.
Nuo Firstit muuten ovat nimenomaan kryssillä nopeampia kuin mR:t, jotka taas ovat lenssillä nopeampia. - hyvä_parempi
Joakim1 kirjoitti:
Helpoin vertailu lienee moderneihin mR-veneisiin, joissa suurin ero on juuri kölissä ja peräsimessä. Nopeusero on varsin huomattava 80-luvulla ja sen jälkeen suunniteltujen verrattuna perinteisiin pitkäkölisiin.
Mihin verrattuna pitkäkölisten mR-veneiden kryssinopeudet ovat hyviä? 6 mR jää kryssillä vaikkapa First 31.7:lle ja 8 mR 36.7:lle. Noilla lienee vesilinjat suunnilleen samat, mutta onhan mR:t selvästi suurempia veneitä kun katsoo rungon pituutta, rikimittoja jne. Lisäksi mR-veneissä ei ole asuttavuutta, kaiteita jne, joten oikeampi vertailukohta olisi joku nykyinen ratakilpavene.
Nuo Firstit muuten ovat nimenomaan kryssillä nopeampia kuin mR:t, jotka taas ovat lenssillä nopeampia.Kun kuutoset ovat samalla radalla 31.7:jen kanssa, tahtoo tulla tilanteita merkeillä, kun 31.7:n startti 5 min ennen kuutosia. Ero ei siis kovin merkittävä voi olla. Eikä Firsteistä ainakaan kovemman tuulen lensseillä eroon pääse.
Modernin ja klassisen kuutosen märkäpinnoissa on merkittävä ero. Täytyyhän sen näkyä nopeudessakin. Voiko kuitenkaan sanoa, että klassisen kuutosen vmg kryssillä on huono, vaikka jollain olisi vielä parempi. Sehän oli tämän sinänsä epäoleellisen kysymyksen asettelu. - kohta2
hyvä_parempi kirjoitti:
Kun kuutoset ovat samalla radalla 31.7:jen kanssa, tahtoo tulla tilanteita merkeillä, kun 31.7:n startti 5 min ennen kuutosia. Ero ei siis kovin merkittävä voi olla. Eikä Firsteistä ainakaan kovemman tuulen lensseillä eroon pääse.
Modernin ja klassisen kuutosen märkäpinnoissa on merkittävä ero. Täytyyhän sen näkyä nopeudessakin. Voiko kuitenkaan sanoa, että klassisen kuutosen vmg kryssillä on huono, vaikka jollain olisi vielä parempi. Sehän oli tämän sinänsä epäoleellisen kysymyksen asettelu."Voiko kuitenkaan sanoa, että klassisen kuutosen vmg kryssillä on huono, vaikka jollain olisi vielä parempi."
No tottakai voi, miksi pitäisi asiassa valehdella?
Kun nykyajan perheveneiksi tehdyillä C/R veneillä on jo parempi VMG kuin antiikkiveneillä, on se ihan hyvä tiedostaa ennen veneen hankintaa. Ei tosiaankaan tarvitse vertailla nykyajan nopeimpiin kanttiköliveneihin tai monirunkoihin. Venetekniikka ja -suunnittelu on todellakin mennyt eteenpäin viimeisen 50 vuoden aikana (niin nopeuden kuin asuttavuudenkin suhteen), mille on ihan turha ummistaa silmiään ja teeskennellä ettei niin olisi. - mietisitä
kohta2 kirjoitti:
"Voiko kuitenkaan sanoa, että klassisen kuutosen vmg kryssillä on huono, vaikka jollain olisi vielä parempi."
No tottakai voi, miksi pitäisi asiassa valehdella?
Kun nykyajan perheveneiksi tehdyillä C/R veneillä on jo parempi VMG kuin antiikkiveneillä, on se ihan hyvä tiedostaa ennen veneen hankintaa. Ei tosiaankaan tarvitse vertailla nykyajan nopeimpiin kanttiköliveneihin tai monirunkoihin. Venetekniikka ja -suunnittelu on todellakin mennyt eteenpäin viimeisen 50 vuoden aikana (niin nopeuden kuin asuttavuudenkin suhteen), mille on ihan turha ummistaa silmiään ja teeskennellä ettei niin olisi.Kuten jo tullut todettua, 6mR on samoissa 31.7:n kanssa. Kumpi niistä on huono kryssimään? Uudet C-veneet jäävät joka tapauksessa selvästi jälkeen.
- piikkikryssi.out
Katselisin Bavaria 32:sia, hyvän voi löytää haitarin ylälaidasta. Tulee kaikki mukavuudet kaupan päälle.
- Jdjfjfk
Ääni B32 tai 30:lle täältäkin. Mikäli yksin painelet menemään, niin rullaisolla. Koneella puksuttaa sit jos ei jaksa kryssiä.
- Antilla30
Katsele vanhoja Sparkman et Stephens-pursia.
- PappaRaukka
"hyvä.neuvo":n lastenvastaus ei hyödytä ketään (kyllä, ei, aja koneella), miksi edes vaivautua vastaamaan? mR-luokan veneet ei ole ihan sitä mitä haen, S&S:n paatteja olen katsellutkin.. Semmoista leppoisaa, hyvin purjehtivaa, merikelpoista ja asuttavaa.. Ehkä kysymykseni oli vääränlainen tälle palstalle, mutta kunhan kokeilin, ei ollut tarkoitus provosoida!
- hyvä.neuvo
On ihan oma asiasi määritellä millaista venettä etsit. Meidän velvollisuutemme ei ole lukea ajatuksiasi ja siten emme esim tiedä tavoitellun veneen sisätiloista ja koosta mitään. Niinpä vene malleja on turha alkaa luettelemaan, vaan on pakko pitäystyä yleistason vastauksissa. On ihan oma syysi jos ne eivät sinua hyödytä.
- parempi.neuvo
hyvä.neuvo kirjoitti:
On ihan oma asiasi määritellä millaista venettä etsit. Meidän velvollisuutemme ei ole lukea ajatuksiasi ja siten emme esim tiedä tavoitellun veneen sisätiloista ja koosta mitään. Niinpä vene malleja on turha alkaa luettelemaan, vaan on pakko pitäystyä yleistason vastauksissa. On ihan oma syysi jos ne eivät sinua hyödytä.
Velvollisuus olisi silti lukea kysymys, ajatuksia ei olisi tarvinnut lukea.
- Paksupena
MP 31 kryssi uskomattoman hyvin ,tai sivuvastainenhan se oli!Oli melkoinen työ saada 38 jalkainen ranskis siitä ohi?Helsingholmenissa se nuokkui yön ankkurissa siinä lähellä.Nimenkin kirjasin ylös,mutta johonkin sen olen hävittänyt!Ehkä en osannut vuokraveneestä ottaa kaikkea irti?
- möhlivät
Paksupena kirjoitti:
MP 31 kryssi uskomattoman hyvin ,tai sivuvastainenhan se oli!Oli melkoinen työ saada 38 jalkainen ranskis siitä ohi?Helsingholmenissa se nuokkui yön ankkurissa siinä lähellä.Nimenkin kirjasin ylös,mutta johonkin sen olen hävittänyt!Ehkä en osannut vuokraveneestä ottaa kaikkea irti?
Jotain siinä MP:ssä ryssivät. Ei olisi pitänyt päästää teitä ohi.
- PappaRaukka
Saako olla utelias motivaatiostasi kirjoitella täällä? Ikääsi et varmaankaan pysty paljastamaan, saatika valoittamaan omaa veneilyhistoriaasi? Ja vielä vaivannäkö noin pitkään vastaukseen, olen ymmälläni.. Ei tietenkään pitäisi lähteä tähän.. Onko hän tunnettu "tapaus" tällä palstalla? Jos vielä jaksaisit vuodattaa, että mitä täällä kannattaa kysyä ettet ärsyynny, vai vuodatatko vain pahaa oloasi?
- hyvä.neuvo
En sin esität kysymyksen, sitten saat siihen täysin asiallisen vastauksen. Tämän jälkeen ärsyynnyt ja ulkoistat sen toisiin. Onneksi olkoon.
- PappaRaukka
Joku heitti ideana rulla-ison, olisi varmaan hyvä ratkaisu, harvemmin vaan noissa minun hintaluokissani, ja jälkiasennuksena kallis investointi, paljonkohan mahtaa maksaa jossain 30ft veneessä? Juurikin tuo reivaus kelin koventuessa on haastavaa hommaa, varsinkin jos on yksin liikenteessä, vaikkakin olen viritellyt erilaisia reivisysteemejä (yhdenköyden-, ja pika-semmoisia)? vuosien varrella. Joskus oli puomilla reivattava iso, ei ollut oikein toimiva systeemi, mutta koskaan ei veneessäni ole ollut rulla-isoa.. Toki lazy-jackit ja -backit avittaa, ja autopilotitkin , mutta nekään ei oikein pelitä kovemmissa tuulissa ja aallokoissa tietyillä tuulensuunnilla. Onko jollkulla kokemusta näistä uudemmista "älypiloteista" joissa on veneen liikkeistä infoa saavia antureita ja älybokseja? Tuuliperäsin on tietysti hyväksi havaittu monessa paatissa.. Olen joskus kuullut kauhutarinoita maston sisään reivattavista isopurjeista, jos mekanismi hajoaa tai jumittaa! Varmaan nekin on kehittynyt ja tulleet toimintavarmemmiksi?
Degerö täyttänee mukavuuskriteerit ja lienee aika kestävä. Purjehduskriteerejä ei varmaan täytä.
https://m.nettivene.com/moottoripursi/degero/667365?vifAdCount=2&vifNav=Y
Pitkäköliset veneet on aina vanhempaa designia, joten ei pärjää modernimmille veneille.
Rullaiso tuossa hintahaarukassa löytyy lähinnä jostain Bavariasta, jos niistäkään. Jälkiasennuksena helpompi ja halvempi voisi olla sähkövinssi ison nostimeen kuin rullamasto. Halpaviritys on 28V akkuporakone, esim. Milwaukee ja sopiva kärkipala. Se sähköistää tavallisen vinssin.- PappaRaukka
Juurikin Degerön mukavuuksilla oleva, mutta lisäksi hyvin purjehtiva on hakusessa. Moottoripurjehtijat eivät siten tule kyseeseen. Ison nostaminen ei ole niinkään ongelma, vaan kovassa kelissä reivaaminen ja purjeen laskeminen. Hauska idea sinänsä tuo Milwaukee! Käytän samaa ideaa mm. auton tunkin pyörittämiseen..
Mutta reissut Itämerellä haluan tehdä purjehtien, eikä tuulen suunta saa vaikuttaa siihen, että mikä on seuraava määränpää.- mRRm_
Pitääpä vielä puuttua tuohon kölipuoleen. Sattumalta osui juuri paikkoja siivoillessa käsiin Davidson Laboratoryn tutkielma vuodelta -69 puolipitkän ja eväkölin eroista. Se tutkielma oli seurausta yhden puolipitkän kölin omistajan turhautumisesta yhdessä kisassa tapahtuneisiin kymmeniin broacheihin. Vene modattiin lopputuloksena eväköliseksi. Siitä alkoi nykyisten eväkölien historia. Eväkölejähän sinällään on ollut maailman sivu, on Starit, Uffa Foxit sun muut.
Perinteinen mR-vene puolipitkällä kölillä ei broachaa, mutta on kovemmalla slöörillä todella raskas ajettava. Jos runkomuoto muutetaan hieman leveämpään ja asuttavampaan suuntaan, ei vesiviiva pysy ollenkaan samalla lailla symmetrisenä kuin vanhalla puikolla ja sitten broachataan. Tietysti joku moderni vene olisi se mukavin ajettava, mutta ilmeisesti kylkiäisinä tulee sellaisia ominaisuuksia, joita et toivo. Jossain siellä epätoivottujen tai kokonaan puuttuvien ominaisuuksien välissä ovat ne S&S-konstruktiot ja vastaavat. Monet sellaisia rakenteita, ettei ainakaan kölin puolesta tai muutenkaan veneen rikkimenoa tarvitse pelätä.
Edelleen olen sitä mieltä, että mR-vene kryssii hyvin. Siis ainakin niin hyvin, ettei sitä ominaisuutta koe mitenkään ongelmaksi. Voi olla, että useimmissa oloissa moderni vene on pitkän kryssin jälkeen aikaisemmin perillä, mutta sillä S&S-tyylisellä tuleva miehistö on pirteämpänä perillä.
- seppomartti
Nyt menee ideointi turhan villiksi. Akkuporakone vinssin pyörittämiseen voi toimia jonkin aikaa tyynessä kelissä. Mutta kun on tarvetta reivata niin on myös märkää. Porakone on entinen.
Sähkövinssi ja rullareivi pienveneessä ovat turhia onvestointeja. Reivaus pääosin tapahtuu käsivoimilla ja vain loppukiristykseen hiukan vinssiä. On niin yksinkertainen ja nopea, etten koskaan ( anteeksi "ei koskaan") herätä gasteja avuksi, jos olen yksin vahdissa. Sähkövinssillä vaarana on särkeä jotain esim purjeen etuliikistä. Rullateivi isossa on narureiviin verrattuna kallis, tehottomampi ja yksi vikakohde lisää. Tuskin kannattaa harkita alle 45ft veneissä.
Tällaiset varustepohdinnat ovat itse asiassa turhia, jos aiheena on "kestää keliä ja nousee tuuleen".Ei se porakone täällä Suomessa ole kovinkaan nopeasti entinen. Kyllä sellaista voi käyttää vaikka sateessa jonkin aikaa. Ja hyötyä on siitäkin, jos sitä konetta voi käyttää melkein aina. Tunnen useita vanhempia purjehtijoita, jotka tuollaista käyttävät. Vielä yksi vaihtoehto on laittaa isompi vinssi, jolloin tarvittava voima pienenee.
- seppomartti
Bossu kirjoitti:
Ei se porakone täällä Suomessa ole kovinkaan nopeasti entinen. Kyllä sellaista voi käyttää vaikka sateessa jonkin aikaa. Ja hyötyä on siitäkin, jos sitä konetta voi käyttää melkein aina. Tunnen useita vanhempia purjehtijoita, jotka tuollaista käyttävät. Vielä yksi vaihtoehto on laittaa isompi vinssi, jolloin tarvittava voima pienenee.
Porakonetta ja muita työkaluja ei voi estää ruostumasta, vaikka ovat veneessä sisällä. Prosesst krstää muutaman vuoden. Sateessa ja meriveden roiskeessa arvaan kestoksi muutaman viikon, tuskin yhtä kautta. Jos voimalsitetta havittelee niin Winshrite on parempi. Winssien moottorointi jälkikäteen on hintaluokkaa 2000- 3000!
- kutteritakilainen
Itsekin olen 70 ylittänyt selkävaivainen pappa, mutta en sentään tunne itseäni "raukaksi" (yksinpurjehdusmaileja on viime vuosina kertynyt 3000-4500/kausi). Olen täsmälleen samaa mieltä isopurjeen reivijärjestelmästä kuin seppomartti. "What there isn´t can´t go wrong". Yksinkertainen pikareivijärjestelmä on luotettava ja varma.
Keulapurjeiden osalta suositten kutteririkiä. Omassa veneessäni keulapurjeessa on rullalaite, mutta staysailissa perinteiset hakaset. (Mukavampi ehkä olisi, jos myös väliharuksessa olisi rullalaite). PappaRaukka arvostaa kovan tuulen kryssiominaisuutta. Kova tuuli tarkoittanee >14 m/s. Siinä suhteessa vene, jolla luovitaan rullagenua reivattuna, on huonompi kuin kutteritakilainen. Kutterissa rullagenua vedetään kokonaan sisään ja staysail (kryssifokka tai myrskyfokka) on kokonaan auki.
30.000 euron hintaluokassa on vaikkapa kutteritakilainen Vancouver 28 ja sen vanhempi versio Vancouver 27. Jos tarkoitus ei ole koskaan purjehtia Itämerta kauemmaksi, vene voi tietysti olla vähemmän robusti kuin pitkäköliset Vancouverit ovat.- gasg
Onko muuten hyviä vinkkejä kuinka saisin reivisilmukan pysymään koukussa? Yksin toimiessa se monesti irtoaa, kun palaa mastolta kiristämään fallia.
- tussia
gasg kirjoitti:
Onko muuten hyviä vinkkejä kuinka saisin reivisilmukan pysymään koukussa? Yksin toimiessa se monesti irtoaa, kun palaa mastolta kiristämään fallia.
merkkaa falliin kohta, ettet päästä liikaa lepattamaan
- Teknostrutsi
gasg kirjoitti:
Onko muuten hyviä vinkkejä kuinka saisin reivisilmukan pysymään koukussa? Yksin toimiessa se monesti irtoaa, kun palaa mastolta kiristämään fallia.
gasg;
Olen pohtinut monesti samaa...viime kesänä työstin paksusta kumista 100 mm halkaisijaltaan olevan kumilevyn,jonka keskelle tein reivikoukun halkaisijan kokoisen reiän.Sen kun työnnän reivikoukun päälle,niin ei purje hyppää reivikoukusta ulos kun menet istuinlaatikkoon kiristämään vinssin!Kokeile. - Jeanneau37
Tai jättää koukku käyttämättä. Käytin vanhassa veneessä kakkosreiviin köysi mastonjuuresta plokin läpi (etuliikin 2.reivirenkaassa) ja istumalaatikkoon.
Kun tuli reivitarve niin ei kun keula tuuleen, laskin fallin merkattuun kohtaan, kiristin etuliikin alaspäin ja toisella reiviköydellä takaliikin.
Lazyt ja "stackpack" piti löysän osuuden paikalla. - seppomartti
Yksin reivaavan paras ohje on poistaa reivikoukut ja korvata köydellä. Toinen keino on fallivinssien sijoitus mastolle tai maston tyveen kannelle. Tällainen vinssi oli minusta sittlådassa olevaa parempi tai jopa välttämätön purjeiden vaihdossa aikana, jolloin furlereita ei vielä ollut vaan kuorintavaihtoja joutui tekemään foiliin monesti useita päivittäin.
- Perunkirjoitus10
Melkoinen ohje poistaa reivikoukku????Se on ammattimies suunnitellut perustaksi kestävän reivauksen tekoon ...ja tuntuu järjettömältä hangata reivikoukku rautasahalla poikki ja tehdä "musta tuntuu viritys"???No,näitä seppomartteja näkee silloin tällöin satamissa ja redillä!
Ei tunnu järkevältä! - gummiPUMMI
joustavalla köydellä missä pampula saat purjeen pysymään koukussa, kun palaat kaukaloon. Teet sopivan mittaisen, niin kiristyy mukavasti ja silti joustaa hieman.
Joustava köysi en tiedä virallista nimeä mutta moni sitoo purjeet nippuun puomille, sellaista kun fillarin sidonta mustekala, biltemassa myydään eri paksuisia ja värisiä vene osastolla - dgddgg
Siis onko ideana saada kuminarulla veto ylöspäin, jotta reivisilmukka ei pääse purjeen painosta tipahtamaan? Tulisiko kuminaru kiinni mastoon hieman koukun yläpuolelle?
- seppomartti
Perunkirjoitus10 kirjoitti:
Melkoinen ohje poistaa reivikoukku????Se on ammattimies suunnitellut perustaksi kestävän reivauksen tekoon ...ja tuntuu järjettömältä hangata reivikoukku rautasahalla poikki ja tehdä "musta tuntuu viritys"???No,näitä seppomartteja näkee silloin tällöin satamissa ja redillä!
Ei tunnu järkevältä!" Ei tunnu järkevältä" on juuri tällainen "musta tuntuu" mielipide. Reivikoukun avulla voi reivata, mutta ilman voi vielä paremmin. Perustuu aika runsaaseen kokemukseen redin ja satamien ulkopuolella. Reivikoukun korvaamiseen köydellä on ainakin kaksi metodia.
seppomartti kirjoitti:
" Ei tunnu järkevältä" on juuri tällainen "musta tuntuu" mielipide. Reivikoukun avulla voi reivata, mutta ilman voi vielä paremmin. Perustuu aika runsaaseen kokemukseen redin ja satamien ulkopuolella. Reivikoukun korvaamiseen köydellä on ainakin kaksi metodia.
En minäkään ole reivannut juuri koskaan koukun avulla. Naru on minusta helppokäyttöisempi.
- parannettuversio
Yksinpurjehtijana ymmärrän hyvin sen, että purje helposti irtoaa reivikoukusta ennenkuin falli/reiviliina on kiristetty. Edelliseen veneeseeni asensin J-koukkujen tilalle wichardin skuuttihaat aivan kuten esim. Hoodin sivuilla esitetään. Nykyisessä veneessäni en tätä järjestelyä ole kaivannut, koska venevalmistaja olikin ratkaissut asian vielä yksinkertaisemmin: reivikoukkujen kärjissä on lieriömäinen paksunnos (läpimitta n. 20 mm). Purjeen reivirengas ei putoa sen takaa, vaikka reiviä ei vielä ole kiristetty. "Keep it simple"!
Omassa veneessäni nostin- ja reivivinssit ovat mastossa. En vaihda takaisin siihen, että nostin ja reiviliinat olisi johdettu sitloodaan. Sekin järjestely oli jo koettu. - Reivikoukkukänkkäränkkä
seppomartti kirjoitti:
" Ei tunnu järkevältä" on juuri tällainen "musta tuntuu" mielipide. Reivikoukun avulla voi reivata, mutta ilman voi vielä paremmin. Perustuu aika runsaaseen kokemukseen redin ja satamien ulkopuolella. Reivikoukun korvaamiseen köydellä on ainakin kaksi metodia.
Huh...seppomartti onkin purjehtinut niin paljon,että muiden mielipiteet ovat tietysti vääriä,niin kuin tuossakin reivausasiassa.Hyvä seppomartti!!!
- Peltihevonen
Olen tottunut reivikoukkuun,enkä siitä luovu.Mitä enemmän siellä on köysiä sitä enemmän on köysiä ...ja noituvia naisia!
- seppomartti
Sehän on sallittua, että saa olla tyytyväinen systeemiinsä. Muista vaihtoehdoista kannattaa aina kuitenkin olla kiinnostunut. Yhden reiviköyden systeemissä köysien lukumäärä ei lisäänny eikä tarvitse mennä sateessa ja pimeässä kannelle.. Muita haittapuolia siihen sitten kyllä liittyy. Kolmen vuoden aikana veneessäni oli Turkin, Usa:n ja Saksan kansalaisia naisisia useita reissuja yhteensä kymmenkunta reivaamassa noitumatta. Naisten noituminen voi johtua muusta kuin reivausjärjestelystä. Tosin purjetta kannella koukkuun repiessä kynnet saattaa vaurioitua.
- Mallikansalaisen
Opeta naisille,ettei purjetta revitä.Löysää seppomartti sen verran nostinta,että purjeen voi pujottaa repimättä reivikoukkuun!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia
"Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoainetukijärjestelmän, kun energianhinnat nousi362779Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs182597100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman
Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es432288Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin
Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks201881Iso poliisioperaatio Lapualla
Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo381602Olen aika varma
että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa511565- 381483
Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys
Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä251363- 311232
- 261151