Jos tutustuu uuteen ihmiseen, rakastuu.ja solmii hänen kanssaan avioliiton, millaisia uhkia siinä voi tulla vastaan, jos uusi puoliso onkin huijari?
Mitä voi menettää?
Millaisia sopimuksia pitäisi ja kannattaisi tehdä?
Millaisia vaaroja voi joutua kohtaamaan?
Onko leskirouvan pakko vaihtaa sukunimeä?
Kuka perii kenet ja kuinka suuren osan omaisuudesta, kun toinen kuolee?
Saavatko kuolleen periliset vanhempansa perintöosan omaisuudesta?
Mitä voi menettää?
Millaisia sopimuksia pitäisi ja kannattaisi tehdä?
Millaisia vaaroja voi joutua kohtaamaan?
Onko leskirouvan pakko vaihtaa sukunimeä?
Kuka perii kenet ja kuinka suuren osan omaisuudesta, kun toinen kuolee?
Saavatko kuolleen periliset vanhempansa perintöosan omaisuudesta?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tottakai saa, ainakin lakiosan, rintaperilliset ensin.
Mitähän uhkia mahdat tarkoittaa, mahdollista lmaisuuden menetystäkä, siis kuolleen puolison omaisuuden menetystäkö, omansa voi turvata etukäteen.
Miksi mennä huijarin kanssa naimisiin?
Hullu olet jos menet naimisiin. Tee ainakin avioehto
Taisi tulla vastaus väärään vääliin.
Kai sitä ensin tutustuu vastapuoleen tarpeeksi hyvin että ei tule yllätyksiä jos laillistaa suhteen.
Jos on omaisuutta niin avioehto on paikallaan.
Aina voi olla vaaroja, ei kaikkia voi ennakoida.
Nykyisin nainen voi pitää oman sukunimensä, mies voi halutessaan ottaa vaimon sukunimen.
Jos on avioehto niin puoliso ei peri mitään jos ei ole erillistä testamenttia.
Kyllä perilliset lakiosan saavat.
Voiko nainen pitää entisen miehensä sukunimen? Ihan sellaisenaan ilman lisäyksiä.
Voi, Päivi Lipponenkin piti jonkin aikaa edellisen miehensä hienommalta kalskahtavaa sukunimeä.
Jos olet ikäluokkaa 60 , niin mitä järkeä on enää mennä vihille.
Juuri näin,voi sitä yhdessä olla muutenkin ,mitä lisäarvoa pyrokratia voi tuoda?
Itse tapailin useita vuosia yhtä vanhempaa senioria, jolla oli kova vimma sitouttaa minut itseensä. Olimme kuukauden kirjeenvaihdossa ennen ensi tapaamista, mutta hän ehdotti jo toisilla treffeillä kihlausta ja yhteenmuuttoa. Hälytyskellot soivat päässä enkä ymmärtänyt miksi näin nopeasti. Ei menty kihloihin vaikka hän kosi sinnikkäästi joka kuukausi. Jälkeenpäin paljastui että hänellä oli jättivelat ja lukuisia muita naisystäviä, myös maksullisia naisia. Käytös muuttui parin vuoden seurustelun jälkeen myös yhä narsistisemmaksi ja esiin nousi hänen pimeä puolensa. Olkaa varovaisia siskot!
Kannattaa siis tutustua vanhaan ihmiseen ja vihkiytyä hänen kanssaan.
Miten vanhaan ?
Sata täyttäneeseen.
Omaishoitajaksiko ! Mielummin omaisuuden hoitajaksi.
Isoisäksi jollekkin nuoremmalle..:)
Aloittaja puhui uudesta, heitin vaihtoehdoksi vanhan, siis ennestään tutun 😄.
No mikä ettei jos joku isoisätyyppiä on hakemassa 😀. Omaisuudenhoitajaksikin jos on edunvalvontasopimus.
Ei kannata tässä iässä edes muuttaa samaan osoitteeseen. Voin kokemuksesta kertoa, että hyvin menee, kun molemmilla on oma valtakuntansa.
Täysin samaa mieltä. Toki taloudelliset seikat voivat puoltaa yhteen muuttamista jossain vaiheessa, kun kulut voidaan jakaa.
Erillään asumisessa on mm. se hyvä puoli, että kumpikin voi elää omaa elämäänsä eikä ole pakotettu ainakaan kovin paljoa olemaan mukana toisen ihmisen menneisyydessä, kuten sukulaissuhteissa ym. Jotkut vanhemmatkin miehet haluavat viettää sukujuhlia, antavat aikuisten lasten määrätä ym. Kun asuu erikseen, niin sellaiseen ei tarvitse millään tavalla sekaantua.
Näinhän se on. Itse en varmaan enää sopeutuisi kenenkään kanssa saman katon alle tässä iässä, jos sellainen tilanne tulisi eteen. Ja sitten aikaa olisi turhan paljon olla toisen kanssa, kun eläkepäivät koittaisi. Mutta yhdessä matkailu t. harrastaminen olisi ihan ok. Miksei yökyläilykin.
Haluan, että lapseni perivät tämän talon sisältöineen ja ympäristöineen. Avioituminen uuden kumppanin kanssa sekoittaisi kaiken. Keski-ikäistyvät lapset saisivat takuta oudon lesken kanssa kuoltuani! Ei niin. Tai hänen "lapsensa" lasteni kanssa?!
Nyt kannattaisi leskirouvan kuunnella iskelmä: Mua lemmitkö vielä oi Kustaa? Edellyttäen, että sen jostakin saa. Laulelma sisältää käytännössä ohjeistuksen kaikkeen siihen, mitä voi menettää, kun huijariin uskoo. Onko nyt ikäimpi saanut vihdoin kumppanin, sillä juuri niin kummallisilta nämä kysymykset tuntuvat, jos kysyjä on jo varttuneessa iässä oleva. Olipa kyseessä leskirouva, ikäimpi tai joku muu, kaiken voi menettää ja impeyden vielä lisäksi, jos se vielä on tallella. Niin karua se on.
Henkiriepu saattaa lähteä huijarin myötä.
Puoliso perii vain testamentilla tai jos edesmenneellä ei ollut rintaperillisiä, muutoin nämä, mutta leskelle jää silti hallintaoikeus.
Henki lähtee meiltä kaikilta ennemmin tai myöhemmin muutoinkin. Onko sillä väliä, lähteekö se vähän aiemmin huijarin myötä, jos suhde on ollut sen arvoinen?
Mikään suhde ei ole huijarin arvoinen. Puhumattakaan siitä että huijarin myötä elämä lyhenisi.
Yksilöiden arvotukset ja niiden motiivit voivat olla hyvinkin erilaisia ja vaikka tuntisi henkilön, sitä ei välttämättä huomaa päällepäin, koska itse asettaa olettamat oman arvomaailman perusteella ilman kyseenalaistamista ja sen jälkeen kun luottamus on kerran muodostunut, kaikki tulkinta suodattuu sen mukaisesti, minkä vuoksi parisuhteessa voi olla vaikeata nähdä toisen osapuolen todellisia tarkoitusperiä.
Harvemmin huijarit ovat täysin pidäkkeettömiä, joten tarvitsevat sen vuoksi omat selityskeinonsa ja monasti niiden oikeustusta vakuutellaan toistuvasti muille, joskus syyllistämällä tai pelkästään uskottelemalla oman katsomuksen paremmuutta.
Jo pelkkä rakastuminen on emotiaalinen riski, Uhkana on että usein on tuskallista, kun suhde päättyy.