Miksi kannettava tietokone vaatii 19 V:n jännitteen, vaikka pöytäkone pärjää 12/5 V:lla?
Täällä on jännä kysymys...
Arvuuuttaja
1683
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
19V tarkoitatko akun nimellisjännitettä?
Onhan siinä pöytäkoneessakin 230VAC...
Mutta samaan tehoon tarvitaan enemmän virtaa jos jännite on matalampi eli tietää lisää massaa ja suurempia häviöitä.
Korkeampi jännite, vähemmän amppeerejä -> pärjää ohuemmalla kaapelilla ja paskemmalla (halvemmalla) liittimillä. Ja sitten akun lataus on halvempi toteuttaa jos jännite on korkeampi kuin akun jännite.
Niinhän se on. Akun latausjännite on aina korkeampi kuin sen lähtöjännite.
Ymmärsitköhän kuitenkaan...
Niinpä. Jos Atmelin lutikalla näpertää pöydälle tietokoneen, niin se pärjääkin 3,3 voltilla. Ihmeellinen on maailma.
Mun kannettavassa akku on justiinsa 12 volttinen, mutta virtalähde syöttää 18 voltin sähköä. Ja kannettavassa oleva lataussäädin muuttaa sen 13-15 volttiseksi, ja sillä sitä akkua ladataan.
Pitää myös muistaa, että reguloinnissa syntyy aina jännitehäviöitä. Tosin low drop regulaattoreitakin on keksitty, muttei niitä joka paikkaan lykätä.
Aivan, regulaattorin toimintaperiaatteeseen kuuluu, että sen syöttöpuolella on tarvittaessa jännitereserviä, joka otetaan käyttöön, kun virrankulutus lisääntyy, ettei lähtöjännite notkahda liikaa. Näin lähtöjännite saadaan pysymään stabiilina.
Olisiko siksi, että saa ladattua neljää sarjassa olevaa Li-Ion kennoa?
Jos ne tarvitsee 4,2 V latausjännitteen, niin se tekee noin 16,8 V. Joten 19 V laturilla jää tuohon vähän reserviä.
Neljä kennoa taas tyhjänä on noin 3,0 V kenno, eli 12 V, joka vielä juuri voisi riittää koneen käyttöön.
Toisaalta, onhan latausvirta tuntuvasti pienempi jo tuolla jännitteellä. Läppärien virtalähteet voi olla siellä 60 - 100 W kokoluokassa, joka 12 V:lla olisi jo yli 8 A.
Muistaakseni noita kannettavien powerinjännitteitä on ollut 9,6V ----21Volttiin saakka riippuen täysin kannettavasta ja valmisttajasta. Tiedä sitten onko tuo 19V miten yleinen nykyisin mutta ei tuo mikään standardi ole.
Kun perehdyt hieman enemmän elektroniikkaan huomaat että tuolla jännitteellä ei niin suurta väliä ole kuten aikaisemmat vastaajat ovat todenneet. Kunhan saadaan akuille riittävästi latausvirtaa ja kannettavalle yhtäaikaa toimintajännitettä.
Vilkaisin uudehkon läppärini latauslaitetta, oli 19 V juurikin sen antojännite.
Onkos nykyisissä kannettavissa mitään 12 V vaativia komponentteja akun latauspiiriä lukuunottamatta? Prossuthan taitaa olla alle 2 V jännitteellä toimivia. USB vaatii 5 V, mutta onko sitä suurempia jännitteitä missään. Kovalevy ehkä, mutta eihän sellaisia enää uusissa koneissa ole. SSD-levyt taitaa toimia 3,3 V.
Luulisi, että kannettavissa on hakkurivirtalähde heti sisääntulossa. Muutenhan tuossa aiheutuisi helposti kymmenien wattien tehohukka, joka saa tuulettimen huutamaan.
Kyllä siellä niitä hakkureitakin piisaa, mutta kannettavan laturi on jo itsessään hakkuri joka on mitoitettu akun latausjännitteelle: Siinä välissä ei tarvitse olla mitään lämpiäviä komponentteja enää. Usein siellä on jopa sense-johto, jolla läppäri voi kertoa, jos lataus pitää jostain syystä keskeyttää vetämällä johdon maihin tai käyttöjännitteeseen. Eli jos akku alkaa lämmetä liikaa, lopetetaan lataus. Softalla on sitten lisäksi akun lataustilan tarkkailu - jos akku ei ota virtaa vastaan, voidaan lopettaa lataus. Ja pulssilataus onnistuu sillä sense-johdolla kanssa toteuttaa. Li-akuilla erityisesti täyden akun liikalataus on estetty firmware-softalla. 19V on sikälikin hyvä, että hakkurit ottaa yleensä n. 7V..40V jännitteitä sisäänsä ja antaa ulos mitä halutaan. Tuo edellämainittu riittää lähes kaikkeen. Ja tosiaan, jos 5V:stä otetaan vaikka 10A virtaa, niin 19V:stä se on hiukan reilu 2.5A. Eli prosarille voi antaa 1.9V:llä vaikka 40A virtaa ja silti virtalähde ei ylikuormitu. Noista kun saa usein reilun 4A virtaa otettua.
Ei ainakaan muutaman vuoden vanhoissa kannettavien 230 V virtalähteissä ole mitään jännitteen säätöä tarpeen mukaan vaan puskevat mallista riippuen n. 19 V ulos. Akkuja on 3 ja 4 kennoisia ja 4 kennoisenkin jännite on tyhjänä vain hiukan yli 12 V eli n. 7 V pitäisi lämmöksi hukata, jos kannettavan sisälle ei heti olisi hakkuria, joka sitten tuottaa oikeasti tarvittavan jännitteen.
Kyllä kaupasta on saanut jo vuosia läppärin virtalähteitä, joissa on säätö 9...22 V. Kelpaa läppärille kuin läppärille tarpeen mukaan.
Kyse on kummin raakasähköstä joka "jalostetaa" tarpeeseen sopivaksi. Riittävän korkea jännite pienentää virran tarvetta ja on helpotus liitin kysymykseen. Jo seikytluvulla television kohdalla miellettiin yhden virtalähteen edut. Kulutus likimain vakio kokoajan. Virtalahde antaa kaikki tarvittavat tehot oikein sähköverkon vaihtelusta huolimatta ja toimii myös suojana vika tilanteissa. Television kohdalla mentiin myös pidemmälle kun suurimman tehon kuluttajasta tehtiin se virtalähde (ipsalo).
Vielä ei toistaiseksi ole markkinoille tullut, älypuhelinten pieniä akkuja kompensoimaan lisäakkujen tyypista, apuakkua kannettavan lataukseen. Kannettavissa pääsääntöisesti homma hoidetaan vahdettavalla akulla, mutta kiinteäakku taitaa niissäkin olla tulevaisuutta. Samoin akku kaiketi on yksikennoinen jolloin kennojen balansointi siirtyy historiaan. Tehojen vuoksi niissäkin latausjännite voi olla merkittävästi suurempi virtojen pienentämiseksi