Yksi virhe, elämä hajalla

Yksi pieni virhe.

Kaikki alkoi 7-vuotiaana. Mie ystävystyin Jessen (nimi muutettu) kanssa, hän tuli köyhästä perheestä. Me alettiin varastaa.. Ensin pieniä kaikkeja ., mutta pian me varastettiin kännykköitä yms... Se Jesse oli vähän semmonen et sille ei pysty sanomaan ei, se pakottaa vaikka väkisin.. Koska olin pienempi en uskaltanut sanoa mitään hänelle. Hän oli mun ainoa ystävä.

No 3lk hän jäi luokalle.. Pääsin eroon siitä, näin ainakin luuli.. Jesse uhkaili mua aina, koulussa, ulkona yms.. Mie en tienny mitä tehdä, isä oli joutunu vankilaan, äitillä oli raha huolia. Mun oli "pakko" olla Jessen kanssa, pelkäsin niin paljon mitä tapahtuu, jos en tottele sitä.

Me alettiin tehä muitakin rikoksia 4lk.. Koulu murto ja lukuisia pikkurikoksia. Vois sanoa että oltiin nuorisorikollisia. Mun koulu kärsi. En jaksanu lukea, ahdisti. Mua alettiin kiusaamaankin. Peruskoulun loputtua pääsin tosta Jessestä eroon. Onneksi!

Täytin 18-vuotta, mulla oli tyttöystävä, isäkin päässyt pois vankilasta. Hyvä loppuu aikanaan. Tytyystävä ei jaksanu enää mun vainoharhasuutta ja paniikkihäiriötä.. Isä sekaantu huumeisiin.. Pian kuolikin yliannostukseen.

19v päätin kokeilla huumeita.. kannabista, kokaiinia, yms.. Samaan aikaan alkoholi oli myös kovassakin käytössä. Sekäkäyttäjäksi voisin sanoa, kun lääkityskin samaan aikaan. (Piristys- ja unilääkkeet).. Mie olin riippuvainen, en osannut lopettaa, ennen kun jouduin vatsa huuhteluun. Äiti heitti pois kotoa, koska hän on himouskovainen ja ei hyväksy huumeita, eikä huumeiden käyttäjiä.. Nyt olen pienessä yksiössä vuokralla, rahaa mun pitää jostain saada..

Mie olen agressiivinen.. En oo mitään muuta ku peruskoulun käyny. Masennus ja ahdistus diaknosoitu..