Miten meni noin niin kuin

aivan loistavasti! Mitä nyt näin ihan omasta näkökulmasta sano.n T. ei menneisyydessä eläjä.

En ole kaivannut kuin yhtä vaaleaa miestä, joten sen puoleen vuosi on ollut jatkumoa edellisille kaipuun vuosille. Sen sijaan mennyt vuosi on ollut helpotuksen vuosi sen puolesta, kun olen onnistunut välttelemään inhoamaani tyyppiä jolle annoin pakit irl.

Salaisuuksilla alkaen. Nyt itse suurta salaisuutta säilytellen

Vaikea sanoa. Tämän päiväinen valmistautumattomuus koko vuoden valmistauduttuun hyökkäykseen romutti taas paljon. Vahingon suuruus saattaa silti tuntua suuremmalta kuin onkaan. Jään seuraamaan tilannetta. Takaisin Pasilaan.

Välillä niin kuin yrittäisin jäitä polttaa, mutta enimmäkseen ainakin puolivaloisasti. Odotuksen merkissä jos vaikka joku IHME tapahtuisi. Ei vaan ole vielä ainakaan tapahtunut, vaikka onhan tässä muutama päivä sitä ihmettä odottaa ;).
No miten ap sinulla?

Mielummin näin kuin kahlittuna avioliittoon, lapsiin tai asuntolainaan
Toisin sanoen vapaa toisinkuin eräät
Ei tarvitse tehdä mitään mitä en halua :)

Onko tämä niitä kiristyksiä että jos ei ennen vuodenvaihdetta tapahdu mitään niin unohdan sinut?
No unohda. Jos se käy kun katkasiasta napsauttaen niin se ei ole paskankaan arvoista.
Opettele käyttäytymään ja arvostamaan muitakin kuin itseäsi.

Tämä kaipauksen vuosi meni yhdessä suhteessa paljon paremmin kuin edellinen, vaikka olikin muuten kurja vuosi ja kaipasin ehkä siksi enemmän. Näin erästä ainakin kolme kertaa, ja vielähän tässä on mahdollisuus sattumalta nähdä. Edellisenä vuonna en nähnyt kertaakaan.

Helvetin hyvin. Ne jotka on loukanneet niille en viitsi edes terve sanoa K- marketissa. Ollaan sen verran yksilöllisiä ihmisiä.

No meni niin hirveällä tavalla ettei uskokaan. Piti elää näinkin pitkään ennenkuin tajusi mitä kaipaus on. No onneksi meni vaan puoli vuotta tätä helvettiä. Enkä kyllä jaksa enää samaa. On joutunut todistamaan kuinka heikko sitä voi ollakaan. Kuinka yksi ihminen voi heittää aivan polvilleen. Saada sinusta esiin pirun, enkelin ja nyyhkyttävän pikkutytön, joka vain pelkää koko ajan olevansa toiselle pettymys. Luulin jo kerran elämässäni rakastuneeni, mutten näköjään tienyt vielä mitään. Silti, järjen ääni takaisin, tunteet pakottamalla sivuun ja kohti parempaa työvuotta. Huh.

Päivääkään en vaih... kylläpä vaan vaihtaisin. Tunne on, että minut heitettiin johonkin simulaattoriin ja painettiin tunnenappula pohjaan. Katsottiin, että miten saadaan se "aina järkevä" täysin tolaltaan. No hyvin onnistuttiin ja jälkensä jätti. Mikään ei ole entisellään, ja jos ennen tunsin itseni vaillinaiseksi, niin nyt vasta tunnenkin.

Tämä vuosi alkoi erittäin lupaavasti, mutta sitten kaikki meni päin prsettä. Vaikeiden aikojen jälkeen nyt osaan jo taas hymyillä. Eihän tästä ole kuin yksi suunta.