Muistan vieläkin kauhulla aikoja kun yritin opiskella yliopistossa. Monta kertaa kun yritin mennä luennolle en joko löytänyt luentopaikkaa tai sitten se oli siirtynyt/peruttu, eikä mistään tullut minulle tietoa. Näitä tällaisia oli varmaan kymmeniä. Sitten kun sellaiseen pääsi, niin nukahtamista oli mahdotonta välttää luennoitsijan monotonista ääntä kuunnellessa, eikä kuiva aihealue auttanut yhtään hereillä pysymisessä. Yleistö oli tietysti hiiren hiljaa. Ihmisiin oli mahdotonta tutustua jos ei "biletys" kiinnostanut, yksin ei kertakaikkiaan ollut yhtään mitään asiaa minnekään. Ohjaajat pitivät idioottina jos vähänkin yritti kysyä neuvoa, olihan suuri osa heistä jopa maistereita tai kandeja. Itse taas täysi nolla approa suorittamassa. Rakennuksen ulkokuori näyttävä ja oikein kansainvälisen oloinen, mutta sisältö täyttä sitä itseään. Hirveyden kruunasi soluasuminen, kun kämppiksellä ja minulla ei ollut ainuttakaan yhteistä asiaa. En tainnut puhua koko yliopistoaikana kuin muutaman lauseen ja nekin mölyt olisi varmaan parempi ollut pitää mahassa saadun palautteen perusteella.
Yliopisto oli hirveää
Oksennusinstituutio
2190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei yliopiston tarvitse välittää siitä, oppivatko opiskelijat mitään. Tärkeintä on lyödä opiskelijoille nopeasti paperit käteen ja keskittyä heidän sijaansa tutkimukseen.
Sitten itketään kuin pikkulapset, kun mutasarjan yliopistoihin pettynyt kansa ei suostu syytämään loputtomia määriä rahoitusta.
Kaikki sitä yliopistoon pääsevätkin! Ei siis ollut sinulle sopiva paikka se.