Säteilylämmitin Yariksen 1,0 koneeseen

Kuskin persreikään, lämmittää tehokkaimmin siellä.

Edestä katsoen oikeaan päähän moottoria, pitää kumartua että reikä näkyy, älä unohda lämpötahnaa.

Ei säteilylämmitintä mihinkään reikään upoteta, se liitetään koneen kylkeen. Lämmitysvastukset on erikseen.

Joo, aloittaja turhaan käytttää nimeä "säteilylämmitin", sitähän tämä keskisormen kokoinen lämmitin ei ole. Löytyy sitten 2 eri paksuutta, 19 ja 21 milliset, eli täytyy valita se oikea. Itellä ollut jo 5 talvea ja hyvin pelaa. Motonetin myyjä ei myöskään tuota reikää löytänyt, piti ihan ite se hiffata.

Tuossa joku ohje:
https://www.calix.se/files/577f689bb6ac575fcdf6b9b903723832.pdf/RE 659.pdf

Ruotsalaisvalmisteista vesikierrolla olevaa lämmitintä saa myös.alle 200e maksaa.
puhaltaa lämmintä heti kun kennoa myöten nesteet kuumia.
teho on 1000w.

vie se tojotanromu paaliin..ympäristö kiittää

Mitä "räteilylämmittimien" teho on? Jotain 300 W?

Kädellä koettaen ei huomaa mitään lämpenemistä. Käytännössä tapahtuu kylmäkäynnistys. Tosin pian kiertää hiukkasen lämmennyt öljy, joka jäähtyy kylmässä moottorissa.
Polttoaineen syöttö on runsas, palamatonta menee katalysaattoriin...

Mulla on säteilylämmitin. Lämmitin on keskellä 4 pyttystä moottoria. Moottorin lämpötilat 45 minuutin lämmityksen jälkeen -22 asteen pakkasaamuna : Moottorin molemmat päädyt 2 ja moottorin keskellä vastapuolella lämmitintä 4. Lämmitin on 500 wattinen, ja lämpömittarina pintalämpömittari Black&Decker. Lämmitin on muotoiltu sopimaan moottorissa olevaan koloon.

Öljypohjan kupeessa oleva 370 W "säteilylämmitin" suuntaa vähintään puolet säteistään ympäristöön.
Mistä liikkeestä ostit Black&Deckerin?

"""Öljypohjan kupeessa oleva 370 W "säteilylämmitin" suuntaa vähintään puolet säteistään ympäristöön."""

Auton moottori on metallia, joka johtaa hyvin lämpöä. Moottorin ympäristö on ilmaa, joka johtaa huonosti lämpöä, on itse asiassa lämmön eriste. Tästä johtuen moottorin kyljessä olevan säteilylämmittimen antamasta lämmöstä 90% menee moottoriin, ja 10% menee ympäristön ilmaan.
Täytyy huomioida lämmittimissä oleva peltisuoja, joka pyrkii estämään ilmanvirtaukset.

""Ilmavirtauksia kuitenkin on lämmittimen suojan ulkopinnassa""

On niitä virtauksia talonkin ulkopinnassa, ja silti se saadaan lämmitettyä.

Parhaan lopputuloksen saat kun et rahojasi moiseen laita ollenkaan!
Valitettavasti yhtä iso hyöty ja sama asia käytännössä arkisemmin on jos pidät silitysrautaa öljypohjaa vasten tuulessa tuiskussa siellä lumihangen tuntumassa ja melkoisen hirveät tehot on kuule oltava että lämpö siirtyisikin moottoriin esim lohkoon koska nykyöljyjä ei kannata lämmitellä(eikä säteilylämmittimen teho siihen riitä,ei sinnepäinkään).
Vaikka olisi niin tehokas säteilylämmitin että öljypohjan öljyn lämpö saataisiin vaikka vaan plussalle vaan niin kertapyöräytys startilla heittää ne jäisen koneen yläkertaan ja samantien jäähtyvät moinen pikku tilkkanen.
Tarkoitus on lämmittää nestettä tai toki sitä lohkoakin voi lämmittää jos niin rajut systeemit löytyy joltain,siirtyyhän lämpö toki nesteeseenkin jos koko möltin lämmität=)
Epäilijät voivat miettiä asiaa itse,pitää vaikka vuorokauden lämmitintä ja kokeilla tuntuuko kone yhtään lämpimältä kädellä tunnustellen verrattuna ilman humpuukikeksintöä?
Starttaako liukkaammin päällä tai ilman?
Mikäli autossa on lämpömittari/kylmän koneen merkkivalo niin tasan tarkkaan samat lukemat olipa moinen tai ei eli sähköyhtiö tienaa,Defa tms täytyy jotain korviketta kehittää markkinoille ja näyttäähän se hyvältä kun pistoke johto seinässä ja se onkin tärkeää monille.
Jääkylmää ilmaa lämmityslaitteesta hyvin pitkään,yhtä pitkään kuin ilmankin moista keksintöä ja tähän ei kannata seata sisätilanlämmitintä joka ok mutta vaikutus loppuu välittömästi lähdettäessä ja auto kuin jääkaappi kylmää ilmaa lämppäristä puhaltaen.
Asennuta pumpullinen letkulämmitin tai Eber/webasto tai ellet niin käytä rahat johonkin muuhun.

Pepshukka, et sitten lukenut tätä:
"Mulla on säteilylämmitin. Lämmitin on keskellä 4 pyttystä moottoria. Moottorin lämpötilat 45 minuutin lämmityksen jälkeen -22 asteen pakkasaamuna : Moottorin molemmat päädyt 2 ja moottorin keskellä vastapuolella lämmitintä 4. Lämmitin on 500 wattinen, ja lämpömittarina pintalämpömittari Black&Decker. Lämmitin on muotoiltu sopimaan moottorissa olevaan koloon."

Ja muutenkin kun lukee sun juttua, tuntuu että sulla ei ole koskaan autoa ollutkaan, senverran utopiaa oli sun kirjoituksessa.

"""jos pidät silitysrautaa öljypohjaa vasten tuulessa tuiskussa siellä lumihangen tuntumassa ja melkoisen hirveät tehot on kuule oltava että lämpö siirtyisikin moottoriin esim lohkoon"""

Kokeile itse pitää silitysrautaa vaikka sinkkiämpärin pohjaa vasten, ja kohta on ämpäri lämmin, kuten sen sisällä oleva vesikin. Ihan sama on sitten kokeilla 230v keittolevyä ja vesikattilaa ulkona, eikö vesi ja kattila lämpene ollenkaan?

Sinkkiämpärin lämmittämistä verrattuna yli sadan kilon autonmoottoriin ei voi verrata milläänmuotoa mitään järkeä ei ole öljyä lämmittää siellä öljypohjassa vaikka niin tehokas lämmitin jostain löytyisi,ennemminkin käyntiinlähdön kannalta kannattaa lämmittää akkua starttia.
Väitän vastavuoroisesti ettei sinulla ole mitään käsitystä mitä moottorin esilämmityksellä halutaan ja mikä on se tarkoitus?
Minun käsittääkseni tarkoitus on vähentää päästöjä,kulumista ja avittaa kylmäkäynnistystä eikä säteilylämmittimellä ole mihinkään näihin kohtiin vastausta,valitan.
Käytännössä silitysrautakikka vastaa täysin 1-1 säteilylämmitintä yleisimmässä asennusmuodossaan eli öljypohjaa vasten painettuna ja mitäpä meinaatpaljonko siitä lämmöstä todella siirtyy muuaalle kuin ulkoilmaan häviöinä ??
Keittolevy on juurikin sama asia,10 pistettä mutta siltysrauta oli vastaavana esimerkkinä.
Tuo koloon sovitettava malli hukkaa tietysti vähemmän lämpöä verrattuna avotilassa olevaan mutta haloo,mieti nyt ihan itse:500w tehoa ja lämmitettävää metallipintaa rutkasti!!
Se ei kerro totuutta tuo pintalämpötilojen satunnaisista paikoista mittailu koska eikö tässä ideana ole nesteen lämmitys joka taasen avittaa lämmön siistymistä koko moottorin sisuskaluihin ja sitämyöden kitkaan ja voitelun parantamiseen hetikohta auton käynnistyttyä.
Lohkon lämmittely tai öljyn lämmittely kuuluu entisaikoihin kun tehtiin nuotioita auton alle öljypohjan kohdalle ja jopa lorotettiin öljyt kattilaan illalla lämmitettiin aamulla=koneen sisään.
Synteettisiä öljyjä ei tarvi lämmitellä,hyödytöntä ja mieti:sinulla on öljypohjassa esim 4l öljyä jonka säteilylämmitin lämmittää muutaman asteen,riippuen ulkoilmasta tuulesta ym tietty,mutta mikäli kaadat nyt käsilämpöisenkin öljyn tuohon -20c moottoriin ja pidät pohjaproppua auki niin luuletko että öljy on yhä lämmintä ulostullessaan?Ei ole!
Jäähdytysneste on just yhtä kylmää käytit tai et säteilylämmitintä ja turha tuosta edes väittää,tutustu tutkimustuloksiin ellet ihan oivalla itse että mainosmiesten humpuukia moinen .

Meillä on vaimolla noin 2v vanha ja alle 10tkm ajettu bensauto,juurikin säteilylämmittimellä ja siitä ei ole mitään hyötyä minkään asian kannalta verrattuna että jättää töpselin irti.
Noin 10km työmatkan aikana auto on yhä jääkaappi niin meno aamulla kuin tulomatkalla illlalla ja starttaus vaatii kaiki mehut pienestä akusta kovalla pakkasella eikä se uuden moottorin ääni kovin kaunista ole moisella lämmittimellä lämmitettynä lämpömittari näytää nollaa toisin kuin kunnon lohkolämmittimellä varustettuna josta esimerkkinä minun aiempi diesel jossa oli molemmat:säteilylämmitin joka täysin nolla mutta kun asensin TT thermo pumpullisen letkulämmittimen niin puolituntia vaikkapa -20c eikä kylmän moottorin merkkivalo edes palanut startissa ja lämmintä ilmaa tuli heti lähdettäessä starttaus oli koneellekkin helppoa verrattuna sepelimyllymäisiin raakoihin ääniin säteilylämmittimellä jolla jopa käynnistyvyys oli 2-3 hehkutuksen juttu noin kylmillä pakkasilla saati että -25 niin ei edes käyntiin säteilylämmpärillä.
Auto oli siis alle 5v vanha ja reilusti alle 100tkm ajettu Nissan.
Se vaihtui sitten uudenkarheaan isompaan pakuun ja ehdoton edellytys oli Eber/webasto koska olin aiemmin ennen Nissania omistanut moisella varustetun auton ja oli ollut virhe ostaa ilman moista oleva auto,myös tuo letkulämmppäri vaati sähköä ulkoisesti ja sekin rajoittaa minun käytössäni=polttoainetoiminen lämmitin saa 10pistettä ja kuin palmun alta aina ilman tolppariippuvuutta vaikka lentokentän parkista ja toimii automaattisesti myös lisälämmittimenä&ajastettava nykykylmissä dieseleissä eli kunhan akun pidät varauksessaan niin voittamaton ehdoton keksintö ellei aina lämmintä sisätallia käytössä eikä voi puhua samana päivänäkään säteilylämmittimen kanssa joihin moni sekoittaa siihen pakettina yhdistetyn sisätilanlämmittimen joka hyvä harhautus että itse moottorissa olisi lämmintä häivääkään.
Käyttöautoja on ollut 80-luvulta alkaen ja harrasteautot siihen päälle 2pyöräisten kera joten edes jotain väitän tietäväni ns kantapäänkin kautta.
Koita silti pärjätä kololämmittimesi kera jos kerta niin oiva laite ja nauti kera Black&deckerin.

Mustaan aukkoon moiset tai lailla kiellettävä ihmisten huijaaminen,suuri osa ei ymmärrä muuta kuin että töpseli seinää ja tottahan se toimii ja hyvä kun ennenkin meillä ikiajat lohkaria käytetty.
500w ottoteho ei taida peruspekalle sanoa mitään mutta se on niin vaatimaton teho ettei sillä auton moottoria lämmitellä ja miksi se niin tehoton on?
10A-16A sulakkeet tolpissa kestettävä sisätilalämmittimiin yhdistettynäkin ja usein tolpissa useampi auto samalle sulakkeelle mahdollista.
Siitä ei mitään hyötyä vaikka lämmittäisitkin öljyt kun kone itsessään on ulkolämpötilassa liikkuvien osien kera ja jäähdytinneste samaten ja ne tässä avainasemassa olisi.
Faktoja tarvii itse kunkin selvittää eikä uskoa mainoksia ja ei toki säteilylämmittimestä haittaakaan ole mutta en minäkään kehuisi koska fysiikkaa ja sähköstä jotain ymmärtävä päättelee idean tyhmyyden paljonko poweria metallisen moottorilohkon lämmittäminen pakkasella kaikkine häviöineen vaatisi niin että lämpö tasaisesti koko pinta-alalla eikä vaan pistemittauksin pintalämpöinä.

joo,500w teho on hyvä verrata vaikka pölynimurisi tai hiustekuivaajan tehoon ,nolla tuohon perään niin lohko rupeaa lämpeämään mutta siinä taasen proput paukkuu ja lompan nyörit tutisee sähkölaskussa.
Pelkkä isompi ottoteho ei kuitenkaan tarkoita että joku laite olisi automattiseti hyötysuhteeltaan ja sitämyöden tehokkaampi käytännössä josta esimerkkinä juuri imurit,lamput tai vaikka moottoritehot joissa hyötysuhde paljonkin tärkemämpää käyttäjälle kuin se paljonko saa sähköä kulumaan tai polttoainetta kulumaan verrattuna saatuun vastineeseen.
EU säännösten myötä perusihmiset luulee että uudet pienempitehoiset imurit on leluja verrattuna vanhempaan isompiwattiseen mutta eihän se niin ole vaan kyse nimenomaan ottotehosta.