sädesientä asunnossa

Moi

ostin 5kk sitten v'90 rakennetun rivitaloasunnon, joka on kolmikerroksinen ja sijoittuu osin pieneen rinteeseen. Alakerran makuuhuoneen seinä on maata vasten n.metrin korkeudelta lattian rajasta, yläosa gyprocia. Nyt olen jo pitemmän aikaa huomannut että vaatekaapissa, joka on juuri tätä seinää vasten ja kiinni siinä, haisee mummolan kellarille. Sain taloyhtiöltä luvan tilata paikalle kosteusmittauksen ja eilen kävikin talolääkäri paikalla ja tulee tänään uudestaan poraamaan vaatekaapista sokkelin alta seinään reiän josta mitataan. Pelkkä seinästä mittaus ei näyttänyt mitään, mutta mies sanoi samantien että hajun perusteella kyseessä on sädesieni.

Nyt haluaisin jo hiukan ennakkoon tietää että kuka tämän korvaa, tuleeko tämä mun piikkiin kokonaan? Vaikka mittarit eilen seinästä näyttivät nollaa niin mies sanoi olevansa varma koska ammattilaisena kai tunnistaa tuon hajun aika tarkkaan. Kukaan muu naapureista ei ole asunnostaan moista hajua löytänyt, voiko se olla jotain muuta kuin tämä sieni?

nimim. paniikki
196639
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Taloyhtiölle varmastikin kuuluu.Tuskimpa olet itse saanut sitä kasteltua sieltä kaapin takaa.

Äänestä

Ilmeisesti on mitattu vain kosteuksia. Tällaisissa paikoissa rakenteet voivat vuoronperään kastua ja kuivua. Mikrobikasvustoja voi olla myös rakenteissa, jotka ovat täysin kuivia mittaushetkellä. Silloin pitäisikin ottaa materiaalinäytteitä ja tutkia niistä mikrobit viljelyn lisäksi myös mikroskoopilla.

Sädesienet ovat maaperäbakteereja ja hajut voivat tulla myös vääränlaisesta maa-aineksesta rakennuksen ympärillä ja alla.

Äänestä
  • tuntee sädes.hajun ei siitä voi erehtyä.se haju
    voi tulla lattian ja seinän saumasta jos alle on jätetty esim laudotuslaudan pätkiä talon sisäpuolelle ne kyllä rupee haisemaan varsinkin
    koneellinen ilmanvaihto vetää niitä jos lattian
    raosta jos korvausilma ei ole riittävä.talon ulkopuolelta ne tuskin tulee tai seinän läpi.kyllä se on joku muu kun se harkko/kiviseinä kun haisee.

    Äänestä

Valitettavasti kuullostaa pahalta. Jos siis kyseessä on sädesieni. Se siis varmistuu materiaalinäytteellä.
Sen haju on juuri tuo "kellarin" haju. Todennäköisesti maata vasten olevan seinän vesieristys on puutteellinen ja salaojat eivät kenties toimi. Sekin mahdollista että jos satut asumaan esim. päätykämpässä ja siellä on vesiränni joka puskee vettä seinän viereen. Mitä materiaalia seinä on?
HUOM! seinä ei todellakaan tarvi olla märkä juuri nyt! Älä hyväksy päättömiä selityksiä.
Kun kaupasta on noin vähän aikaa, harkitsisin kaupanpurun yritystä jos korjaus osoittautuu vaikeaksi. Kun asuu yhtiössä saattaa saada päälleen vähättelyä jne.
TSEMPPIÄ!

Sun piikkiin korjausta ei tietenkään tehdä, vaan vastuussa on taloyhtiö ja myyjä

Äänestä
  • Taloyhtiössä on erittäin tyypillistä ongelmien vähättely varsinkin, jos muilla ei ole ongelmia tai niitä ei haluta huomata. Tuo asia kaikkien tietoon mahdollisimman nopeasti. Kyllä niitä järkeviäkin ihmisiä löytyy. Taloyhtiön velvollisuus on tutkia ja korjata tuollaiset asiat viivyttelemättä. Asia voi vaatia sinulta paljon työtä ja painostusta. Koita jaksaa!

    Äänestä

  • Mutta se kaupan purku ei onnistu ihan noin vain. Ei riitä että halutaan purkaa kauppa. Käräjäoikeus voi määrätä hinnan alennusta, mutta kaupan purku asunto-osakeyhtiössä on aika harvinaista. Remontti kuuluu taloyhtiölle, ja myyjä ei ensisijaisesti vastaa taloyhtiölle kuuluvista virheistä. Jos osakasta kohti tulee huomattavia kustannuksia, voi myyjä olla myös korvausvelvollinen. Jos kulut on yli 4% kauppasummasta joutuu myyjä maksamaan noin 30-50% kuluista ostajalle hinnanalennuksena.
    Kaupan purku tulee kyseeseen kiinteistön kohdalla, jos korjauskulut ovat vähintään yli 40% kauppasummasta ja asunto-osakeyhtiössä vielä reilusti enemmän.

    Äänestä

sädesientä rakenteissa. tosin ei tule maakellarin hajua... on siis tutkittu juttu.

mutta erikoista on se että makuuhuoneesta tulee lattialistan alta vahva maakellarin haju. homekoirat kävi eivätkä tuohon reagoineet, en nyt tiedä mitä pitäis ajatella. muualta kyllä löysivät hometta monestakin kohtaa.

asumme vieläpä aika korkealla. voisko tuo maakellarin haju tosiaan tulla muusta kun ei homekoiratkaan reagoineet? on kyllä tosi vahva haju.

Äänestä
  • Sädesieniä eli aktinobakteereja on monia eri lajeja ja hajuissakin lienee eroja. Ne eivät myöskään välttämättä jatkuvasti muodosta näitä haisevia aineenvaihduntatuotteita. Rakenteiden sisällä olevien kasvustojen hajujen havaittavuus riippuu myös ilmanpaineen vaihteluista.

    Vaikea sanoa, miksi koirat eivät ole tunnistaneet hajua. Ehkä yksi syy on yllä mainittu ja ehkä sekin, että koirat koulutetaan haistamaan vain tiettyjä lajeja.

    Äänestä

  • ei välttämättä merkitse, että rakenteet olisi turmeltuneet. Jos talossa on maanvarainen lattia ja täytemaa alla sisältää orgaanisia aineita, saattaa hajuhaittoja tulla listan välistä ilman mukana, huoneessa saattaa olla alipaine, joka tuo ilmaa huoneeseen lattian alta. Varmuuden saa vain avaamalla rakenteita yms.tavalla.

    Äänestä

Ei kannata hötkyillä, ennenkuin asia on hyvin tutkittu. Noita "asiantuntija" mittaajia ja talotohtoreita löytyy joka lähtöön. Meidän taloyhtiön yhteen asuntoon tehtiin asuntokaupan yhteydessä kuntotutkimus, jossa tällainen elektronimikroskooppiasiantuntija sanoi talon valesokkelin olevan niin riskialtis rakenne, että heti koko huoneiston sokkeli korjaukseen. Lisäksi löysi 5:ttä eri homelajia, joista yhtä erittäin runsaasti. Suositus oli, että valesokkelit vähintäänkin uusiksi ja katsotaan vielä maavaraisen alapohjan täytötkin. Ja tietenkin tämä mittausasiantuntijan yhtiö olisi mielellään auttanut korjaussuunnitelman teossa. Pieni taloyhtiö kun olemme, niin emme lähteneet suinpäin korjauksia teettämään. Tilasimme kunnasta mittaajan paikalle, joka totesi, että kaikki rakenteet kuivat ja myöskään viljelynäytteistä ei löytynyt mitään hometta. Lisäksi avasimme kaikki riskialttiit rakenteet ja mitään huolestuttavaa tai haisevaa ei löytynyt. AVATKAA RAKENTEITA JOS MAHDOLLISTA. Esim. Gyproc seinä on helppo avata ja paikata näkymättömäksi.

Äänestä
  • sanot. Ei kannata uskoa tämän palstan asiantuntijoita, ota selvää ensin.

    Äänestä

  • Tietämättä asian yksityiskohtia on vaikea ottaa kantaa asiaan kokonaisuutena. Se on kuitenkin selvää, että jos kuivuneesta kasvustosta otetaan näytteitä ja ne tutkitaan sekä mikroskoopilla että viljelyllä, niin johtopäätökset tulee tehdä mikroskoopilla tehdyn analyysin perusteella. Kuivat kasvustot tulevat joko vain vähäisessä määrin tai ei juuri ollenkaan näkyviin viljelyssä. Viljelyssä on myös sellainen ongelma, että hitaasti kasvavat lajit (kuten esim. Stachybotrys atra) voivat jäädä siinä kokonaan havaitsematta, kun nopeasti kasvavat lajit (esim. Penicillium) valtaavat yksin kasvatusalustan.

    Sekin pitää muistaa, että kasvustot eivät läheskään aina ole paljain silmin havaittavissa.

    Mitä tulee terveystarkastajiin, niin on hyvä tiedostaa, että heillä ei ole kattavia resursseja homevaurioiden selvittämiseen ja omien tutkimustensa perusteella he eivät voi poissulkea ongelman olemassaoloa. Eli terveystarkastaja ei voi kirjoittaa raporttiinsa, että ongelmaa ei ole, vaan ainoastaan jotain sen tapaista, että sitä ei voitu todentaa käytetyin menetelmin tms..

    Terveystarkastajien tehtäväkenttä on laaja ja asunnontarkastukset ovat vain yksi osa siitä. Minkäänlaista rakennusteknistä koulutusta heillä ei pääsääntöisesti ole. Useimmat kunnat käyttävätkin nykyään ulkopuolisia asiantuntijoita ja laboratorioita tässä suhteessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistymässä hanke, jossa osasta terveystarkastajia koulutettaisiin asiantuntevia asunnontarkastajia, jotka sitten toimisivat yli kuntarajojen.

    Mikäli ongelman olemassaolo halutaan selvittää mahdollisimman luotettavasti, kannattaa kääntyä terveydensuojelulain 49 §:n perusteella hyväksyttyjen alan asiantuntijoiden puoleen.

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Tietämättä asian yksityiskohtia on vaikea ottaa kantaa asiaan kokonaisuutena. Se on kuitenkin selvää, että jos kuivuneesta kasvustosta otetaan näytteitä ja ne tutkitaan sekä mikroskoopilla että viljelyllä, niin johtopäätökset tulee tehdä mikroskoopilla tehdyn analyysin perusteella. Kuivat kasvustot tulevat joko vain vähäisessä määrin tai ei juuri ollenkaan näkyviin viljelyssä. Viljelyssä on myös sellainen ongelma, että hitaasti kasvavat lajit (kuten esim. Stachybotrys atra) voivat jäädä siinä kokonaan havaitsematta, kun nopeasti kasvavat lajit (esim. Penicillium) valtaavat yksin kasvatusalustan.

    Sekin pitää muistaa, että kasvustot eivät läheskään aina ole paljain silmin havaittavissa.

    Mitä tulee terveystarkastajiin, niin on hyvä tiedostaa, että heillä ei ole kattavia resursseja homevaurioiden selvittämiseen ja omien tutkimustensa perusteella he eivät voi poissulkea ongelman olemassaoloa. Eli terveystarkastaja ei voi kirjoittaa raporttiinsa, että ongelmaa ei ole, vaan ainoastaan jotain sen tapaista, että sitä ei voitu todentaa käytetyin menetelmin tms..

    Terveystarkastajien tehtäväkenttä on laaja ja asunnontarkastukset ovat vain yksi osa siitä. Minkäänlaista rakennusteknistä koulutusta heillä ei pääsääntöisesti ole. Useimmat kunnat käyttävätkin nykyään ulkopuolisia asiantuntijoita ja laboratorioita tässä suhteessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistymässä hanke, jossa osasta terveystarkastajia koulutettaisiin asiantuntevia asunnontarkastajia, jotka sitten toimisivat yli kuntarajojen.

    Mikäli ongelman olemassaolo halutaan selvittää mahdollisimman luotettavasti, kannattaa kääntyä terveydensuojelulain 49 §:n perusteella hyväksyttyjen alan asiantuntijoiden puoleen.

    PÖKÖ anneli sano mittään,vaikka on niiin viisas??

    Äänestä

  • anneli kirjoitti:

    sanot. Ei kannata uskoa tämän palstan asiantuntijoita, ota selvää ensin.

    sinä ilmeisesti olet tämän palstan asiantuntija!?

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Tietämättä asian yksityiskohtia on vaikea ottaa kantaa asiaan kokonaisuutena. Se on kuitenkin selvää, että jos kuivuneesta kasvustosta otetaan näytteitä ja ne tutkitaan sekä mikroskoopilla että viljelyllä, niin johtopäätökset tulee tehdä mikroskoopilla tehdyn analyysin perusteella. Kuivat kasvustot tulevat joko vain vähäisessä määrin tai ei juuri ollenkaan näkyviin viljelyssä. Viljelyssä on myös sellainen ongelma, että hitaasti kasvavat lajit (kuten esim. Stachybotrys atra) voivat jäädä siinä kokonaan havaitsematta, kun nopeasti kasvavat lajit (esim. Penicillium) valtaavat yksin kasvatusalustan.

    Sekin pitää muistaa, että kasvustot eivät läheskään aina ole paljain silmin havaittavissa.

    Mitä tulee terveystarkastajiin, niin on hyvä tiedostaa, että heillä ei ole kattavia resursseja homevaurioiden selvittämiseen ja omien tutkimustensa perusteella he eivät voi poissulkea ongelman olemassaoloa. Eli terveystarkastaja ei voi kirjoittaa raporttiinsa, että ongelmaa ei ole, vaan ainoastaan jotain sen tapaista, että sitä ei voitu todentaa käytetyin menetelmin tms..

    Terveystarkastajien tehtäväkenttä on laaja ja asunnontarkastukset ovat vain yksi osa siitä. Minkäänlaista rakennusteknistä koulutusta heillä ei pääsääntöisesti ole. Useimmat kunnat käyttävätkin nykyään ulkopuolisia asiantuntijoita ja laboratorioita tässä suhteessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistymässä hanke, jossa osasta terveystarkastajia koulutettaisiin asiantuntevia asunnontarkastajia, jotka sitten toimisivat yli kuntarajojen.

    Mikäli ongelman olemassaolo halutaan selvittää mahdollisimman luotettavasti, kannattaa kääntyä terveydensuojelulain 49 §:n perusteella hyväksyttyjen alan asiantuntijoiden puoleen.

    Alku on asiallinen, mutta järjen valo sammuu tekstin jatkuessa. On varmaan tullut haisteltu ilmiselvästi liikaa penicilliumia. Äkkiä lääkäriin, enenkuin oireet taas pahenevat.

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Tietämättä asian yksityiskohtia on vaikea ottaa kantaa asiaan kokonaisuutena. Se on kuitenkin selvää, että jos kuivuneesta kasvustosta otetaan näytteitä ja ne tutkitaan sekä mikroskoopilla että viljelyllä, niin johtopäätökset tulee tehdä mikroskoopilla tehdyn analyysin perusteella. Kuivat kasvustot tulevat joko vain vähäisessä määrin tai ei juuri ollenkaan näkyviin viljelyssä. Viljelyssä on myös sellainen ongelma, että hitaasti kasvavat lajit (kuten esim. Stachybotrys atra) voivat jäädä siinä kokonaan havaitsematta, kun nopeasti kasvavat lajit (esim. Penicillium) valtaavat yksin kasvatusalustan.

    Sekin pitää muistaa, että kasvustot eivät läheskään aina ole paljain silmin havaittavissa.

    Mitä tulee terveystarkastajiin, niin on hyvä tiedostaa, että heillä ei ole kattavia resursseja homevaurioiden selvittämiseen ja omien tutkimustensa perusteella he eivät voi poissulkea ongelman olemassaoloa. Eli terveystarkastaja ei voi kirjoittaa raporttiinsa, että ongelmaa ei ole, vaan ainoastaan jotain sen tapaista, että sitä ei voitu todentaa käytetyin menetelmin tms..

    Terveystarkastajien tehtäväkenttä on laaja ja asunnontarkastukset ovat vain yksi osa siitä. Minkäänlaista rakennusteknistä koulutusta heillä ei pääsääntöisesti ole. Useimmat kunnat käyttävätkin nykyään ulkopuolisia asiantuntijoita ja laboratorioita tässä suhteessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistymässä hanke, jossa osasta terveystarkastajia koulutettaisiin asiantuntevia asunnontarkastajia, jotka sitten toimisivat yli kuntarajojen.

    Mikäli ongelman olemassaolo halutaan selvittää mahdollisimman luotettavasti, kannattaa kääntyä terveydensuojelulain 49 §:n perusteella hyväksyttyjen alan asiantuntijoiden puoleen.

    miten ku rakenteista otetusta näytteestä ei löytynyt mitään natiivikokeella (onko siis sama ku mikroskooppikoe) mutta viljelyllä löytyikin hurjasti esim sädesientä ja bakteereja? miksi natiivikoe oli puhdas?
    luotatko homekoiriin?
    tuohon yhdyn että home ei useinkaan näy, meillä avattu nyt eripaikoista homeisia rakenteita jotka näyttäneet aivan puhtailta, eli rakennuspahvi ja villat olleet ihan puhtaita.
    mistä maakellarin haju tulee jos maaperää ei lähelläkään? koirat eivät tuota haistaneet, kohta on todella pieni mutta sitäkin vahvempi haju. mitä pitäis tehdä? onko varmasti hometta? on hankala paikka avata, tulee kalliiksi remppa, olis kiva tietää kannataako.

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Tietämättä asian yksityiskohtia on vaikea ottaa kantaa asiaan kokonaisuutena. Se on kuitenkin selvää, että jos kuivuneesta kasvustosta otetaan näytteitä ja ne tutkitaan sekä mikroskoopilla että viljelyllä, niin johtopäätökset tulee tehdä mikroskoopilla tehdyn analyysin perusteella. Kuivat kasvustot tulevat joko vain vähäisessä määrin tai ei juuri ollenkaan näkyviin viljelyssä. Viljelyssä on myös sellainen ongelma, että hitaasti kasvavat lajit (kuten esim. Stachybotrys atra) voivat jäädä siinä kokonaan havaitsematta, kun nopeasti kasvavat lajit (esim. Penicillium) valtaavat yksin kasvatusalustan.

    Sekin pitää muistaa, että kasvustot eivät läheskään aina ole paljain silmin havaittavissa.

    Mitä tulee terveystarkastajiin, niin on hyvä tiedostaa, että heillä ei ole kattavia resursseja homevaurioiden selvittämiseen ja omien tutkimustensa perusteella he eivät voi poissulkea ongelman olemassaoloa. Eli terveystarkastaja ei voi kirjoittaa raporttiinsa, että ongelmaa ei ole, vaan ainoastaan jotain sen tapaista, että sitä ei voitu todentaa käytetyin menetelmin tms..

    Terveystarkastajien tehtäväkenttä on laaja ja asunnontarkastukset ovat vain yksi osa siitä. Minkäänlaista rakennusteknistä koulutusta heillä ei pääsääntöisesti ole. Useimmat kunnat käyttävätkin nykyään ulkopuolisia asiantuntijoita ja laboratorioita tässä suhteessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistymässä hanke, jossa osasta terveystarkastajia koulutettaisiin asiantuntevia asunnontarkastajia, jotka sitten toimisivat yli kuntarajojen.

    Mikäli ongelman olemassaolo halutaan selvittää mahdollisimman luotettavasti, kannattaa kääntyä terveydensuojelulain 49 §:n perusteella hyväksyttyjen alan asiantuntijoiden puoleen.

    Joitain vuosia sitten joku liekö ollut entinen laborantti esiintyi paljon julkisuudessa (ja oikeudessakin) kosteusaisioiden erikoisasiantuntijana. Hän nimenomaan vakuutti löytävänsä ja tunnistavansa lajeja juuri ja vain mikroskoopilla. Silloin joku alan professori hermostui, ja kertoi TV:ssä ettei kukaan voi vain mikroskoopin perusteella näin tehdä. Tämä professori lyttäsi ko. asiantuntijan kokonaan. Tuo asiantuntija oli sellaisessa maineessa, että hän takuuvarmasti löysi ongelmia talosta kuin talosta.

    Äänestä

  • liisa kirjoitti:

    miten ku rakenteista otetusta näytteestä ei löytynyt mitään natiivikokeella (onko siis sama ku mikroskooppikoe) mutta viljelyllä löytyikin hurjasti esim sädesientä ja bakteereja? miksi natiivikoe oli puhdas?
    luotatko homekoiriin?
    tuohon yhdyn että home ei useinkaan näy, meillä avattu nyt eripaikoista homeisia rakenteita jotka näyttäneet aivan puhtailta, eli rakennuspahvi ja villat olleet ihan puhtaita.
    mistä maakellarin haju tulee jos maaperää ei lähelläkään? koirat eivät tuota haistaneet, kohta on todella pieni mutta sitäkin vahvempi haju. mitä pitäis tehdä? onko varmasti hometta? on hankala paikka avata, tulee kalliiksi remppa, olis kiva tietää kannataako.

    Eri tutkimusmenetelmillä on kaikilla hyvät ja huonot puolensa ja siksi usein käytetään samanaikaisesti eri menetelmiä. Mikroskooppitutkimuksen ongelmana on se, että siinä analysoidaan erittäin pientä hiukkasta materiaalista ja joskus voi kohdalle osua murunen, jota mikrobit ovat jostain syystä hylkineet.

    Koirien käytön hyvänä puolena lienee, että ne osaavat paikallistaa kasvustot. Toisaalta ne tunnistavat vain tiettyjä lajeja. Monilla on kuitenkin hyviä kokemuksia niistä.

    Maaperäbakteerit (aktinobakteerit/sädesienet)voivat kasvaa myös rakenteissa eli hajun syntymiseen ei tarvita välttämättä lähellä olevaa maa-ainesta.

    Kannattaisi selvittää, mistä ongelma johtuu ja hoitaa sekin kuntoon, jottei vaurio laajene.

    Äänestä

  • takavuosina kirjoitti:

    Joitain vuosia sitten joku liekö ollut entinen laborantti esiintyi paljon julkisuudessa (ja oikeudessakin) kosteusaisioiden erikoisasiantuntijana. Hän nimenomaan vakuutti löytävänsä ja tunnistavansa lajeja juuri ja vain mikroskoopilla. Silloin joku alan professori hermostui, ja kertoi TV:ssä ettei kukaan voi vain mikroskoopin perusteella näin tehdä. Tämä professori lyttäsi ko. asiantuntijan kokonaan. Tuo asiantuntija oli sellaisessa maineessa, että hän takuuvarmasti löysi ongelmia talosta kuin talosta.

    Meillä taas pelkkä mikroskoopilla tutkiminen ei paljastanut mitään, mutta viljelynäytteesssä (jopa vertailun vuoksi kaksi eri viljelynäytettä ja eri firmat) oli aivan älyttömän paha homeongelma.

    Sädesienessä on se ikävä puoli, että sitä ei usein huomaa ollenkaan paljaalla silmällä, ja voi esiintyä ihan kuivassa rakenteessa, jossa kosteusvaurio on aikaa sitten kuivunut.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ilmeisesti kirjoitti:

Moi

ostin 5kk sitten v'90 rakennetun rivitaloasunnon, joka on kolmikerroksinen ja sijoittuu osin pieneen rinteeseen. Alakerran makuuhuoneen seinä on maata vasten n.metrin korkeudelta lattian rajasta, yläosa gyprocia. Nyt olen jo pitemmän aikaa huomannut että vaatekaapissa, joka on juuri tätä seinää vasten ja kiinni siinä, haisee mummolan kellarille. Sain taloyhtiöltä luvan tilata paikalle kosteusmittauksen ja eilen kävikin talolääkäri paikalla ja tulee tänään uudestaan poraamaan vaatekaapista sokkelin alta seinään reiän josta mitataan. Pelkkä seinästä mittaus ei näyttänyt mitään, mutta mies sanoi samantien että hajun perusteella kyseessä on sädesieni.

Nyt haluaisin jo hiukan ennakkoon tietää että kuka tämän korvaa, tuleeko tämä mun piikkiin kokonaan? Vaikka mittarit eilen seinästä näyttivät nollaa niin mies sanoi olevansa varma koska ammattilaisena kai tunnistaa tuon hajun aika tarkkaan. Kukaan muu naapureista ei ole asunnostaan moista hajua löytänyt, voiko se olla jotain muuta kuin tämä sieni?

nimim. paniikki

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu