Sheltti pentu

Oletkin hyvissä ajoin liikkeellä :)

Tulet saamaan kasvattajalta pennun hoito- ja ruokinta ohjeet, joissa kerrotaan millaisilla välineillä juuri shelttiä hoidetaan esim. harjan merkki, kammat, trimmaussakset, shampoon merkit, sopivat pannat ja hihnat, kuljetusvälineet ja niiden koko, ym.

Mutta noin yleisesti koiranpentu tarvitsee vesikupin, ruokakuppeja muutaman, pedin tai huovan , pyyhkeitä kuivaukseen, kynsisakset, tassukarvojen leikkaussakset, kakkapusseja, punkkipihdit, erilaisia lääkkeitä varuiksi esim. ripuliin. Leluja voi tehdä itse esim. vanhoista sukista laittamalla sinne pallon sisälle tai maitotölkeistä. Koti kannattaa valmistaa pentua varten turvalliseksi ja sopia yhteiset säännöt pennulle jo ennen sen tuloa.

Suosittelen lukemaan shelttiyhdstyksen sivuilta rodusta, sekä tutustumaan jalostusohjesääntöön jossa on kattavasti rodun tilanteesta. Tuire Kaimion kirja Pennun kasvatus ym. positiiviseen vahvistamiseen tähtäävät opit sopivat sheltille :)

Onnea pennun odotukseen!

- vesi- ja ruokakippo
- huopa, makuualusta tai peti... mikä itsestäsi tuntuukaan sopivalta
- kynsileikkurit
- yksi pyyhe
- punkkipihdit
- kakkapusseja
- hyvänlaatuinen nahkahihna, joka kestää naskalihampaiden nassutukset
- panta/valjaat
- säilytysasia(t) ruualle, jos nappularuokinta. Riittävästi tilaa pakkasessa, jos muu- tai sekaruokinta.

Harjat ehtii hankkia myöhemminkin, samoin tassukarvasakset. Samoin lista suositelluista lääkkeistä löytyy kasvattajan mukanaan antamasta vihkosesta. En ole koskaan pessyt shetlanninlammaskoiriani kuin vedellä. Oikein ruokitun koiran turkki ei tarvitse vippaskonsteja näyttääkseen tuuhealta ja kiiltävältä! Shelttini ovat tykänneet monenmoisista leluista, mutta köysi- ja pehmolelut ovat olleet suosikkeja. Kuten aiempi kirjoittaja ohjeistaa, niin lelun voi tehdä itsekin - leikittäjä itse on tärkeämpi kuin lelu! :o)

Onnea uudesta perheenjäsenestä c:

Hanki omakotitalo. Shelteissä on runsaasti räkyttäviä hermokimppuja, jotka eivät kestä normaalin elämän ääniä ja tilanteita taajamassa eläessään. Äläkä usko, jos kasvattaja sanoo hänen pentujensa olevan tasapainoisia, varmoja ja hyvähermoisia. Tai jos hän kehuu pentujen vanhempien luonteita aivan loistaviksi. Se kulkee geeneissä, ja se minkä kasvattaja (maalla elävä omakotitalossa) uskoo olevan hiljainen tai rauhallinen koira, saattaa olla kaupunkielämässä täysi hermoheikko ja sekopää. En tiedä oletko kokenut koiraihminen, ja onko sinulla koiranlukutaitoa nähdä itse, mikälainen koiran emo on. Onnea matkaan.

Meillä on tyttö sheltti ollut jo kymmenen vuotta, On tosi kiltti ja tottelevainen ystävä ollut, leikkii vieläkin aivan kuin pikku pentu. Turkki on ollut helppohoitoinen, ei takkuunnu, kuin korvan takaa joskus vähän. Kahdesti vuodessa pahimpaan rapa aikaan olen pessyt shampoolla, muuten pelkällä vedellä, aivan tavarataloista saatavalla shampoolla, en muista minkä nimistä. Sain koiran eläkkeelle jäänti lahjaksi, joten kun nyt on aikaa ollut, niin ruuan olen tehnyt itse yrjöpuuro pohjana, siihen kasvikset ja liha lisättynä, vitamiini aamuruuan yhteydessä ja aivan tavallista ruokaöljyä joka päivä ruokalusikallinen. Koira on ollut terve, eläin lääkäriä ei ole tarvittu muuta, kuin rokotuksia varten. Asumme rivitalossa ja haukkumisesta ei ole ongelmia, silloin kun ovikello soi konsertti vähän aikaa, muuta ei muuten. Pentuna kouluttamis vaiheessa piti haukkumisesta olla tiukkana, muuten hyvin oppivainen. Onnea vaan, hyvän rodun olet valinnut.