Miten tällaisessa tapauksessa perinnön jako menee? Emme ole naimisissa vaan elämme avoliitossa ja meillä yhteinen lapsi. Miehellä edellisestä liitosta yksi lapsi.
Kuvitellaan, että mieheni ja yhteinen lapsemme kuolee (vaikka onnettomuudessa), niin kenelle perintö menee? Tai toisinpäin eli minä ja yhteinen lapsemme kuolemme, kenelle omaisuutemme menee?
Kuvitellaan, että mieheni ja yhteinen lapsemme kuolee (vaikka onnettomuudessa), niin kenelle perintö menee? Tai toisinpäin eli minä ja yhteinen lapsemme kuolemme, kenelle omaisuutemme menee?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Onnettomuudessa on (tietääkseni) merkitystä sillä, missä järjestyksessä kuolee. Jos mies kuolee ensin -> lapsi perii hänet -> sinä perit sitten lapsen.
Jos lapsi kuolee ensin -> sinä perit lapsen omaisuuden (jos omaisuutta on) -> miehen omaisuus menee miehen sukulaisille (kun lasta ei ole/lapsi kuollut).
Jos teillä on miehen kanssa keskinäinen testamentti, niin perit miehen omaisuuden (lakiosuus lapselle). Perintövero teidän tapauksessa on kova, kun ette ole lähisukulaisia miehenne kanssa (=ette ole naimisissa).
Sopimuspaperin teko harkintaan (=Naimisiin)?
Perintövero on sama kuin aviopuolisoilla, kun AVOpuolisoilla on yhteinen lapsi.
...
Jos sekä aviomiehesi että hänen lapsensa kuolevat täsmälleen yhtäaikaa, katsotaan molempien kuolleen ennen toistansa!
Kuulostaa erikoiselta, mutta perintökaaren mukaan se perillisistä, jonka ei voida todistaa eläneen perittävän jälkeen, katsotaan kuolleen ensin ko. perittävän kuolinpesää jaettaessa.
Siten siis heidän yhtäaikaisesti kuollessa, sinä perit puolisosi kokonaan, koska lapsen katsotaan kuolleen ennen isäänsä (ei siis peri tätä).
Lapsen perintö menee yhtäaikaisessa kuolintapauksessa hänen toiselle vanhemmalleen (lapsen äidille), jollei muita sisaruksia ole. Näin koska isän katsotaan kuolleen ennen lasta lapsen kuolinpesää jaettaessa.
No niin enpä lukenut tarkasti, että olitkin avoliitossa.
Edellinen soveltuu avioliittoon.
Et peri mitään keneltäkään, sorry!
Siis lukutaito täysin hukassa.
Perit yhteisen lapsenne omaisuuden kuitenkin ainakin puoliksi, jos tämä kuolisi yhtäaikaa avokkisi kanssa. Sisarpuoli perii toisen puolen.
Otetaan vielä kerran, kun aiemmista jutuistani ei saa erkkikään selvää.
>mieheni ja yhteinen lapsemme kuolee (vaikka onnettomuudessa), niin kenelle perintö menee?<
Sisarpuoli (isänsä rintaperillinen) perii isänsä kokonaan ja puolet yhteisen lapsenne omaisuudesta (2. parenteelin sijaantuloperillinen).
Sinä saat yhteisen lapsenne omaisuudesta puolet.
>minä ja yhteinen lapsemme kuolemme, kenelle omaisuutemme menee?<
Yhteisen lapsenne omaisuus menee lapsen isälle (avokkisi) ja sinun omaisuutesi menee jollekin perillisasemassa olevalle sukulaiselle (vanhemmillesi?).
Mikä olisi testamentin vaikutus tuossa. Sisarpuoli ei perisi mitään?
Perintöveron suuruus?
Tässäkin keskustelussa ilmenee se, että perintökaari on niin monimutkainen, ettei ole ihme jos normaali ihminen ei osaa perintöasioita suunnitella etukäteen millään tavalla.
Tapauksessa oli osapuolina mies X, vaimo Y, edellisten yhteinen lapsi YL ja miehen lapsi XL.
Jos X ja Y tekisivät keskinäisen testamentin, olisi XL:llä edelleen lakiosaoikeus isänsä X jälkeen tulevaan perintöön. Lakiosahan on puolet lakimääräisestä osuudesta.
X:n ja YL:n kuollessa yhtäaikaa, vaimo saisi puolet YL:n omaisuudesta (normaalisti lain mukaan) ja sitten puolet X:n omaisuudesta testamentin nojalla. XL saisi vieläkin puolet YL:n omaisuudesta sijaantuloperillisenä mutta vain puolet isänsä X:n omaisuudesta (tehdessään lakiosavaatimuksen).
Toisessa tapauksessa (Y:n ja YL:n kuollessa) ei lakiosaongelmaa olisikaan, koska Y:lle ei jää lakiosaan oikeutettua perillistä. Koko Y:n pesä menisi miehelle X testamentin nojalla. Lisäksi X perisi lapsensa YL.
LISÄKSI
Mutta tämä kaikki menee näin vain jos ei voida todistaa kuolinjärjestystä. Tilanne muuttuu, jos vaikkapa X onkin kuollut ensiksi.
Tällöin YL ja X kuolintapauksessa YL perii ensin puolet isänsä X omaisuudesta, josta sitten menee YL:n kuoleman seurauksena puolet Y:lle (ja puolet XL:lle). Y saa tavallaan 1/4 mieheltään X:ltä. Ero on huomattava, kun yhtäaikaisessa kuolintapauksessa, X:n koko omaisuus menee XL:lle eikä Y saa mitään tästä (Y saa vain lapsensa omaisuudesta puolet).
Keskinäisellä testamentilla voidaan turvata se, että kaikissa tapauksissa avopuoliso saa (ainakin) puolet puolison omaisuudesta. Perintöverotukseen tämä ei vaikuta tässä tilanteessa.
Kuolinjärjestys saattaa kuitenkin vaikuttaa huomattavasti lopputulokseen.
Kyllä se on itse asia, joka tässä on monimutkainen. Perintökaari on yksinkertainen, jokin kirjoitettu niin ylimalkaisesti, että lain tulkinta voi olla maallikolle vaikeata.
Todellisuudessa §§§:n käsittelemä perintöesimerkki ei ole niin monimutkainen kuin se miltä luettaessa vaikuttaa. Kun piirrät henkilöt ja murtoluvut paperille, asia jäsentyy huomattavasti helpommin.
Ei asian ymmärtäminen (juridisen perustiedon lisäksi) vaadi muuta kuin loogista ajattelukykyä.
Tämä ei varmaan ole niin monimutkainen, mutta jotenkin en nyt ihan ymmärrä eli joudun kysymään vielä.
Ymmärsinkö oikein, että yhtäaikaisessa kuolemassa molempien katsotaan kuolleen ensimmäiseksi..?
Eli jos miehen omaisuus on 50 ja minun 50. Mieheni ja yhteinen lapsemme kuolevat samaan aikaan, niin meneekö koko 50 edellisestä liitosta olevalla lapselle, koska lapsemme katsotaan kuolleen ennen miestäni?
Vai tarkoittaako, että siinä tapauksessa mieheni 50 menee puoliksi yhteiselle ja miehen ekalle lapselle, eli 25 ja 25 kummallekin ja minulle jää oma 50?
Näin on. Perintökaari on ainakin minun mielestäni laki siitä selkeämmästä päästä. Mone muut lait ovat paljon monimutkaisempia. (varsinkin kaikkia veroja ja sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö) Ainoa vaikeuttava tekijä on se että laki on laaja ja siellä on paljon sellaisia säännöksia joita ei normaali ihminen perintöasioissaan kovin usein tarvitse. Oikean pykälän haku ei siten aina ole helppoa.
Toisaalta maallikolle lienee helpointa tehdä tuttavuutta lähimmän kirjaston kanssa josta varmasti löytyy perintöoikeuden perusasioihin liittyvä helpottava kirja.
Sinänsä vaikka nopeasti ajatellen kuullostaa siltä että ompas erikoinen juttu jos lain edessä yhtäaikaa kuolleita käsitellään kuin kumpikin olisi kuollut ennen toista niin tuo tulkinta aiheuttaa mitä loogisimman perinnönjakomenettelyn. Jos kaksi henkilöä on kuollut yhtäaikaa on mitä luonnollisista että kumpikaan ei voi periä toisiaan.
Eli lopputulos on, että yhtäaikaa kuollessa toimitaan, kuten yhteistä lasta ei olisi koskaan ollutkaan?!
Jos näin on, niin silloin se selkeyttää ajattelutapaa. Ehkä näin maallikon on juuri vaikea yksinkertaistaa asioita :)
koska miehesi osuus menee hänen lapsilleen ja jos toinen lapsista kuolee samassa onnettomuudessa perii eloon jäännyt miehesi omaisuuden