Tinojen valaminen sitten päättyy

Tinakauhassa ajattelin sulattaa muovimukeja ja katsoa mitä ne lupaavat ensi vuodelle.
Esimerkiksi vihreä muki lupaa rahaa.

Not

Joutavaa huuhaata ja näennäistä uskomus"tiedettä" tollanen. Itesiassa hyvin hieno byrograattinen offensiivi, käytännössä joutavasta asiasta. Ehkä juhannustinojen myynti loppuu. Tässä se, juhannustina enimmäkseen lyijyä. Vaan kyllä tinaa voi edelleen ostaa kaupoista. Nimittäin juotostinaa, tinaa tankoina jne. Se, miten se toimii kun sulana kaadetaan kylmään veteen, ei hajuakaan . Ehkä tiivistyy möykyksi, ehkä tulee silmille, kokeilkoon, ken haluaa.

Hassu juttu muuten. Jos ihmiset vuosikymmenet valaneet tinoja, net usein kai aina ostaneet uusia tinoja kaupasta. Miks? Luulisi pitkällä aikaa saaneen varastoihinsa helekutan ison kasan tinaa. Mitä net niille kertakäytetyille tinoille on tehneet? Oletettavasti heittäneet roskiiin, tai lahjoittaneet ilmaiseksi metallinkeräykseen. Hyvin järkevää, kauhat kai säilytetään yleensä, eiks samalla voi säilyttää net tinatkin.

Vaikkakin luonnonsuojelu, myrkkyjen vältteleminen on tietysti tärkee asia, os kerran vuodessa valaa pikkasen tinaa, se ei takuuvarmasti aiheuta ihmiselle, ei millekkään muullekaan yhtään mitään. PAljon suurempi saastuttaja ja meluhaitta on uudenvuoden ilotulitus. se pitäis kyllä kieltää.

=DW=

En ole valanut kuin lapsuuden kodissa vanhemmillani oli sellainen tyhjä leikki. Ihan hyvä että tuollainen loppuu ja ei päädy saastetta luontoon.

Merkitsevä päätös taas kerran Eu;lta. Ja muuten,,olisimmehan todennäköisesti jo kuolleita kaikki,jos niitä "Kieroja" tuorekurkkuja olisimme syöneet??

En ole tainnut myöskään valaa tinaa montaa kertaa elämässäni.
Muutenkaan en ole oikein ollut mukana uudenvuodenjuhlissa, edes nuorempana. Enimmäkseen oltu perheen kanssa kotona, joskus vieraita, pienimuotoista juhlistamista kuplivalla, malja uudelle vuodelle, rakettien ampumista, nyt viime aikoina olemme vain katselleet kun muut polttavat ruutia, me laitetaan vain muutama kuumailmapallo talviselle yötaivaalle ja mennään nukkumaan kun uudenvuodentoivotukset on vaihdettu perheen ja kavereiden) kanssa.
Ei minusta uudenvuodentinat ole sellainen asia johon kannattaisi puuttua. Pieni on se vahinko mikä ympäristölle tapahtuu. Hallitusten ja EU:n pitäisi puuttua enemmän suurten teollisuuslaitosten ja liikenteen aiheuttamaan saastuttamiseen ja vähemmän yksityisten kansalaisten tinanvalantaan. Mutta kun ihmisiä voi vielä jotenkin hallita, suurta rahaa ei.

lapsuudessani valettiin aina uudenvuodenyönä perheen kanssa tinaa, saman perinteen olen lapsilleni jättänyt. tinoja on varastossa, joten kyllä valan tinaa lasteni perheiden kanssa vielä useana vuodenvaihteena.

Hauskaa uuttavuotta pienessä tinassa, uudenvuoden lupauksia voi tehdä jos on tarvetta.

En muista milloin olisin viimeksi tinoja valanut. Ei siis kirpaise tuo päätös mieltäni yhtään.
Ehkäpä teen jotain päätöksiä ensivuodelle ja ennustan itseksein, että tulevatko toteutumaan :)

Kun lapsukaiset olivat pieniä, niin oli yks kiva ohjemlanumero, kun vedettiin tinat ja muut kalut esille ja alettiin valamaan.
Niitä sitten pyöriteltiin eri vinkkeleihin ja tuumittiin yhteisvoimin, että mitähän ne nyt esittävät.

Jos sulaneen tinan nakkas ämpäriin, joka oli täynnänsä lunta, niin tuli mukavempia klöntteja, kuin jos olis veteen nakannut.

Vanhimman pojan perheessä valetaan vimmatusti tinoja monin kappalein per nenä.
Mukavaa, kun he valavat minullekin oman möltin, vaikka en ees oo paikalla. Poika ottaa kuvan mun tinamöltistä ja lähettää sen kännykällä mulle nähtäväksi samalla, kun toivottaa Hyvää Uutta Vuotta.

Aikoinaan sulattelin tankotinaa ( juotostinaa ) koska sitä oli saatavilla. En olisi välittänyt vaikka se olisikin ollut lyijylejeerinkiä. Eipä siihen tuolla käsittelyllä kukaan kuole.
Tyypillinen EU-sekoilu. Suuret asiat menevät päin p:ttä ja sitten näperrellään täysin älyttömien ja merkityksettömien parissa.

Ps. Tankotina ratisee taivutettaessa.

Valutinatouhussa on samaa kuin vähittäiskaupan a-%:ssa. Meuhkataan pitkän aikaa mekityksettömän asian kimpussa ja samalla todella mittavat asiat ovat läpihuutojuttuja.
Ilmeisesti edustajiemme ymmärrys riittää kalja%:n pohtimiseen?

Tampereen sukulaisilta saatiin lapsena ollessani joulupaketissa hevosenkengän malliset tinat meille jokaiselle. Äiti osasi neuvoa meille, miten niillä tehdään. Tarkan valvonnan alla saatiin sulattaa ne saunan pitkävartisessa löylykauhassa ja käsi ojossa kaukana vesiämpäristä pudottaa sihahtamaan.
En minä ainakaan siitä saanut sitten enää mitään tolkkua, mitä se muodoton mötikkä olisi saattanut esittää. Ei vaikka sitä miten päin käänteli ja heijasteli seinään. Silloin hevosenkengän mallisena se sentään esitti vielä jotain minun silmissäni. Pilalle meni nätti tinaesine.
En muista, olisinko juuri sellaisia taikomisyrityksiä sen jälkeen tehnyt.

Aion