Omaishoitajan ja ammattihoitajan eroja

Kun tällä keskustelupalstalla on sekä hoitoalan ammattilaisia että omaistaan hoitavia, olisi hyvä pohtia heidän ”toimenkuviaan”. Monen ammattihoitajan tehtäviin kuuluu myös kotihoidon tukeminen. Kuinka sitä voi tehdä, jos kotihoito on vierasta?

On paljon yhteistä: tehtävät ovat samanlaisia, siis perushoitoa ym. Usein sama potilas on laitoksessa enemmän hoidettava ja kotona omatoimisempi. Aikaa menee kyllä mahdottoman paljon vaikkapa pukemiseen ja syömiseen, mutta kotonahan ei ole kiirettä. Työaikana sen paremmin ammattilainen kuin omainenkaan ei voi tehdä kaikkea hauskaa eikä edes tarpeellista, mitä vapaa-aikana yleensä tehdään. Ei voi lähteä lenkille, ei elokuviin, ei viettää hilpeää iltaa ystävien seurassa. Vai olisiko joku niin onnellisessa asemassa, että työtoverit olisivat samalla myös hyviä ystäviä? Omaishoitajan ongelma on se, että ei tahdo löytyä vapaa-aikaa edellä mainittuihin. Dementiapotilaat eivät ole kovin suosittua seuraa edes omaistensa keskuudessa. Ehkä perhejuhliin heidät otetaan ikään kuin silmänlumeeksi mukaan, mutta muuten ei käydä edes kylässä.

Kotona omaistaan hoitavan on lisäksi tehtävä hoitotyön ohessa paljon sellaista, jota ammattilainen tekee vapaa-aikanaan: ohjaa lapsensa läksyjen tekoa, opiskelee itsekin, tekee perheyrityksen kirjanpitoa, maksaa laskuja (onneksi se onnistuu netissä), siivoaa, huoltaa vaatteita, hoitaa omaa kuntoaan ja terveyttään, käy saunassa… Siinä onkin miettimistä, miten se kaikki onnistuu. Jotain on pakko jättää tekemättä. Jopa vessassa käynnin aikana hoidettava saattaa hätääntyä, että mihin täältä kaikki ovat menneet, yksinkö minä täällä olen, … ja lähteä kotiinsa. Tai hän päättää ryhtyä tekemään ruokaa, laittaapa ensin tulet ”uuniin” ja niin edelleen.