Meidän pitää alkaa puhumaan työttömien "köyhyysloukusta" eroon pääsemisestä, sille osalle jolle se on vielä mahdollista (kaikille ei ole), sen sijaan, että puhumme jatkuvasti väärästä ongelmasta, eli "kannustinloukuista", jollaista ei ainuttakaan Suomessa ole olemassa - tukemme eivät ole niin avokätiset, kuin osalle korkeintaan ansiosidonnaisilla oleville. He ovat kuitenkin sen paremman työttömyysturvansa osaltaan ansainneet.
Jatkuvasti puhutaan väitetyistä "kannustinloukuista", jotta suomalaisten työttömien panos saadaan orjamarkkinoille vastikkeellistamisen nimissä polkuhintaan, jopa verrattuna matalapalkka-alojen kuukausiansioihin - vaikka ongelman ydin, ja se, mitä pitäisi miettiä, on se, että miten mahdollisimman moni työtön saadaan nostettua pois "köyhyysloukusta".
"Osallistaminen" ei nosta yhtäkään työtöntä köyhyysloukusta pois, koska kuukausittainen vähäinen tonnin tulotaso ei nouse palkattomalla työllä mihinkään. Köyhyysloukku on se asia, joka luo paitsi psyykkisiä ongelmia, myös taloudellista syrjäytymistä ja epäinhimilliset pidemmän ajan elinolosuhteet.
Koska viimesijaisten etuuksien "vastikkeellistaminen" ja työttömien "osallistaminen" eivät tuo köyhille työttömille lisää kuukausituloja, jotka nostaisivat köyhyysloukusta eroon, täytyy keksiä muita ratkaisuja, joilla työttömistä kynnelle kykenevät pääsevät köyhyysloukusta pois.
Kun työtön pääsee eroon köyhyysloukusta, se käytännössä tarkoittaa sitä, että kuukausitulot nousevat sen verran, että työtön ei enää ole köyhä kuukausitasolla mitattuna. Loogisin vaihtoehto tähän on se että työtön on työllistynyt ja saa palkkaa itsensä elattamiseen, jolloin myöskin köyhyysloukusta poistumisen yhteydessä työtön pääsee samalla työttömyysturva- tai sosiaaliturvaluukun asiakkuudesta eroon.
Vain purkamalla mahdollisimman monen työttömän köyhyysloukut, saamme Suomen talouden nousuun. Ensimmäisinä toimenpiteinä voimme alkaa purkamaan työttömien köyhyysloukkuja, alkaen niiden hallituksen hankkeiden ja uudistusten takaisinvetämisestä, jotka estävät työttömien kuukausittaisen tulotason nousua ja pitävät työttömiä köyhyysloukussa - eli toisinsanoen tukien vastineeksi vaadittavat toimenpiteet joista ei saa palkkaa (nk. orjatyöt), sisältäen mm. kuntouttava työtoiminta, rekrytointikokeilu, työkokeilu, ei-ammattiin valmistavat höpökurssit, ja kaikki tukirahalla teetettävä palkaton orjatyö, sekä myöskin pienimuotoinen silpputyö (jopa palkalla), jos siitä ei työsopimuksessa luvata kuukaudessa niin paljon tunteja, että se nostaisi työttömän kuukausittaista 1000e/kk kokonaisansiota merkittävästi ylemmäs.
Kun olemme kumonneet ja poistaneet työttömätköyhyysloukussa pitävät ja tätä tilannetta tukevat hallituksen sosiaali- ja työttömyysturvan uudistukset (heikennykset), voimme alkaa miettiä konkreettisia keinoja, millä voimme tukea sitä, että köyhyysloukusta todellisuudessa pääsee pois ja elintaso nousee verrattuna yhdistettyihin kuukausittaisiin tukiin viimesijaisista etuuksista.
Työttömien ongelma josta puhutaan ei ole keksitty kannustinloukku, vaan oikea ongelma on nimeltään köyhyysloukku, joka ei purkaudu toimenpiteillä, jotka eivät nosta työttömän tulotasoa. Mistä saamme lisää oikeaa palkkatyötä?
Jatkuvasti puhutaan väitetyistä "kannustinloukuista", jotta suomalaisten työttömien panos saadaan orjamarkkinoille vastikkeellistamisen nimissä polkuhintaan, jopa verrattuna matalapalkka-alojen kuukausiansioihin - vaikka ongelman ydin, ja se, mitä pitäisi miettiä, on se, että miten mahdollisimman moni työtön saadaan nostettua pois "köyhyysloukusta".
"Osallistaminen" ei nosta yhtäkään työtöntä köyhyysloukusta pois, koska kuukausittainen vähäinen tonnin tulotaso ei nouse palkattomalla työllä mihinkään. Köyhyysloukku on se asia, joka luo paitsi psyykkisiä ongelmia, myös taloudellista syrjäytymistä ja epäinhimilliset pidemmän ajan elinolosuhteet.
Koska viimesijaisten etuuksien "vastikkeellistaminen" ja työttömien "osallistaminen" eivät tuo köyhille työttömille lisää kuukausituloja, jotka nostaisivat köyhyysloukusta eroon, täytyy keksiä muita ratkaisuja, joilla työttömistä kynnelle kykenevät pääsevät köyhyysloukusta pois.
Kun työtön pääsee eroon köyhyysloukusta, se käytännössä tarkoittaa sitä, että kuukausitulot nousevat sen verran, että työtön ei enää ole köyhä kuukausitasolla mitattuna. Loogisin vaihtoehto tähän on se että työtön on työllistynyt ja saa palkkaa itsensä elattamiseen, jolloin myöskin köyhyysloukusta poistumisen yhteydessä työtön pääsee samalla työttömyysturva- tai sosiaaliturvaluukun asiakkuudesta eroon.
Vain purkamalla mahdollisimman monen työttömän köyhyysloukut, saamme Suomen talouden nousuun. Ensimmäisinä toimenpiteinä voimme alkaa purkamaan työttömien köyhyysloukkuja, alkaen niiden hallituksen hankkeiden ja uudistusten takaisinvetämisestä, jotka estävät työttömien kuukausittaisen tulotason nousua ja pitävät työttömiä köyhyysloukussa - eli toisinsanoen tukien vastineeksi vaadittavat toimenpiteet joista ei saa palkkaa (nk. orjatyöt), sisältäen mm. kuntouttava työtoiminta, rekrytointikokeilu, työkokeilu, ei-ammattiin valmistavat höpökurssit, ja kaikki tukirahalla teetettävä palkaton orjatyö, sekä myöskin pienimuotoinen silpputyö (jopa palkalla), jos siitä ei työsopimuksessa luvata kuukaudessa niin paljon tunteja, että se nostaisi työttömän kuukausittaista 1000e/kk kokonaisansiota merkittävästi ylemmäs.
Kun olemme kumonneet ja poistaneet työttömätköyhyysloukussa pitävät ja tätä tilannetta tukevat hallituksen sosiaali- ja työttömyysturvan uudistukset (heikennykset), voimme alkaa miettiä konkreettisia keinoja, millä voimme tukea sitä, että köyhyysloukusta todellisuudessa pääsee pois ja elintaso nousee verrattuna yhdistettyihin kuukausittaisiin tukiin viimesijaisista etuuksista.
Työttömien ongelma josta puhutaan ei ole keksitty kannustinloukku, vaan oikea ongelma on nimeltään köyhyysloukku, joka ei purkaudu toimenpiteillä, jotka eivät nosta työttömän tulotasoa. Mistä saamme lisää oikeaa palkkatyötä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.