Kysymyksiä perukirjaan liittyen

kirjanperuttaja

Kysymys 1:
Yksi vainajan lakimääräisistä perillisistä on ilmoittanut, että hän luopuu perinnöstä.
Luopunut ehdoitta eli perintö menee hänen rintaperillisilleen.
Muut lakimääräiset perijät eivät luovu perinnöstään.
Perukirjassa kohdassa kuolinpesän osakkaat on lueteltu otsikolla Lakimääräiset perilliset myös tämän perinnöstä luopujan nimi ja lisäyksenä on, että "luopunut perinnöstä, sijaantuloperilliset x ja y."
Eikö tämä tarkoitakin sitä, että tuo luopuja on lähtökohtaisesti lakimääräinen perillinen, mutta koska luopuu perinnöstä, ei ole enää kuolinpesän osakas?

Kysymys 2:
Jos vainajaa on hoitanut pari perijöiden joukossa olevaa henkilöä, joilla on oikeus perillisen hyvitykseen (perintökaari 8 luku, 5 §), tulisiko näiden ilmaista vaatimuksensa jo perukirjassa vai ennen perinnönjakoa? Mikä on yleisin tapa?
Jos vasta ennen perinnönjakoa, miten asia käytännössä tulisi hoitaa? Eli tarvitaanko jonkinlainen kirjallinen vaatimus, selvitys tms. pesälle?

Kysymys 3:
Kutsun lähettämisestä:
Voiko kutsun perunkirjoituksesta lähettää osakkaalle tavallisessa postissa vai pitääkö kutsu olla kirjattuna? Entä voiko kutsun lähettää sähköpostissa?
Miten edellämainituissa tapauksissa voi riittävästi todistaa, että kutsu lähetetty?
Kuinka paljon ennen perukirjoitusta olisi kutsu hyvä lähettää?
Onko 14 vrk riittävä aika?

26

368

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • JämptiOnNäin

      1: Kyllä
      2: Kaikki oleellinen olisi hyvä ilmoittaa viimeistään Perunkirjoituksessa, vaikkei ehkä lain mukaan niin olisikaan - kun tällainen mahdollinen tapaus on tiedossa, niin ainakin asiaa voisi vähän tivata ko. tilaisuudessa
      3: Kutsut olisi hyvä lähettää siten, että niistä jää lähettäjälle tosite sekä lähettämisestä että vastaanottamisesta - näistä varmaankin lipsutaaankin, jos osallisia vähän ja/tai sellaisia, että voidaan olettaa, etteivät ala byrokratiakuvioista kitisemään. Kutsussa 14vrk on mielestäni hyvin niukka aika - vähintään kuukausi mun mielestä pitäisi olla!

    • oikaisu

      1. Ei. Perinnöstä luopuja säilyy kuolinpesän osakkaana ns. hallintovaltuuden osalta, eli hän on se henkilö, jolta kysytään, jos kuolinpesässä on tehtävä joitakin yhteishallintotoimenpiteitä, myydään esim. kuolinpesän omaisuutta tms. Perinnöstä luopuminen laukkauttaa vain osakkaan ns. jakoaseman, eli tämä henkilö ei voi saada jäämistö mitään osuutta tai muutakaan etua.

      2. Hyvityksistä päätetään perinnönjaossa. Vaatimus on hyvä tehdä kirjallisesti muille osakkaille.

      3. Perunkirjoitukseen voidaan kutua suullisestikin vaikka puhelimella, mutta jos on aihetta epäillä, että kutsu pitää myöhemmin todistaa, se on tehtävä kirjatulla kirjeellä.

      • älliätälliä

        oikaisu, kohta 1. on väärin! Perinnöstä luopuja ei ole enää pesän osakas eikä hän edes saa tehdä pesässä mitään päätöksiä, jos haluaa luopumisen olevan tehokas.


      • oikaisu
        älliätälliä kirjoitti:

        oikaisu, kohta 1. on väärin! Perinnöstä luopuja ei ole enää pesän osakas eikä hän edes saa tehdä pesässä mitään päätöksiä, jos haluaa luopumisen olevan tehokas.

        Hei, kuule! Kun et selvästikään tiedä, mikä on pesän osakkaan hallintovaltuus ja mikä taas osakkaan jakoasema, olisiko kannattanut pitää suu supussa tässä asiassa. annat vain väärää tietoa ja onhan se noloakin sinulle, kun tietämättömyytesi korostuu toistaessasi virheellistä sanomaasi.


      • älliätälliä
        oikaisu kirjoitti:

        Hei, kuule! Kun et selvästikään tiedä, mikä on pesän osakkaan hallintovaltuus ja mikä taas osakkaan jakoasema, olisiko kannattanut pitää suu supussa tässä asiassa. annat vain väärää tietoa ja onhan se noloakin sinulle, kun tietämättömyytesi korostuu toistaessasi virheellistä sanomaasi.

        Hei kuule oikaisu itse!
        Annat vääriä ohjeita ja kaiken lisäksi sellaisia, että jos niitä noudattaisi, kalliiksi tulisi!!
        Ei siis kannata antaa ohjeita, jos selvästikään ei tiedä, mikä on perinnöstä luopujan oikeus kuolinpesässä.


    • Meedio23

      Perinnöstä luopuja menettää koko osakkuuden hallintovaltuutusta myöten.

      "jolta kysytään, jos kuolinpesässä on tehtävä joitakin yhteishallintotoimenpiteitä, myydään esim. kuolinpesän omaisuutta tms"

      Tuo ylläoleva juttu tulkitaan pesään ryhtymiseksi jos tehdään yhteispäätöksiä pesän suhteen.
      Näin ollen perinnöstä luopuminen ei ole tehokas ja tuplaverot tulee.

      Luopuja ei ole pesän osakas luopumisen jälkeen,sijaantulijat saavat osakkuuden.

      • oikaisu

        "Tuo ylläoleva juttu tulkitaan pesään ryhtymiseksi jos tehdään yhteispäätöksiä pesän suhteen.
        Näin ollen perinnöstä luopuminen ei ole tehokas ja tuplaverot tulee."

        Pitää täysin paikkansa. Kannattaa olla tarkkana!

        Perinnöstä luopuja säilyttää asemansa hallintovaltuuden osalta ja hänen tulee antaa valtakirja sille tai niille henkilöille, jotka yhteishallintotoimiin tarvitsevat ryhtyä.


    • Meedio23

      Hallintovaltuus kuuluu vain pesän osakkaalle,jos luopuu perinnöstä niin osakkuus katoaa,näin ollen hallintovaltuus häviää myöskin.

      Asiassa ratkaisee se että onko henkilö pesän osakas vai ei luopumisen jälkeen,kaikki täällä tietävät sen että osakkuus katoaa luopumisen jälkeen.

      Luopujaperillinen EI voi olla pesän osakas enää kun kerran hänen sijaantulijat saavat pesän osakkuuden.Luopuja menettää kaiken vallan suhteessa pesään luopumisen jälkeen.

      • oikaisu

        "kaikki täällä tietävät sen että osakkuus katoaa luopumisen jälkeen."

        Voi olla täällä noin, mutta oikeuskirjallisuudessa asia on toisin.


    • Meedio23

      Luopuja perillistä käsitellään niinkuin hän olisi kuollut ennen perinnönjättäjää,kuolleella tunnetusti EI ole mitään oikeuksia pesään.

      • oikaisu

        Osakkaan jako-aseman osalta asia on juuri noin. halllintovaltuus pitää luovuttaa erikseen valtakirja laatimalla, jos sen haluaa tehdä.


      • uteliainen1
        oikaisu kirjoitti:

        Osakkaan jako-aseman osalta asia on juuri noin. halllintovaltuus pitää luovuttaa erikseen valtakirja laatimalla, jos sen haluaa tehdä.

        Mitä sä oikein selität ?


    • VakaVanhaVäinämö

      Kuolinpesän osakkaita ovat kuolleen henkilön perilliset sekä yleistestamentin saajat ja ositukseen asti myös leski (avio-oikeuden perusteella). Jos henkilö perii testamentilla vain tietyn omaisuuden, hän ei ole osakas. Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun pesän kaikki varat on jaettu perillisten kesken. Osittainen kuolinpesän jako ei lakkauta kuolinpesää.

      Ainoastaan kuolinpesän osakkaille kuuluu hallintovaltuus.

      PK 18:1.2 mukaan perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen. Riidanalaisen osakkuuden perusteella henkilö on kutsuttava perunkirjoitukseen, ja hän voi vaatia kuolinpesän luovuttamista virallisselvitykseen ja käynnistää toimitusjaon.

      • VakaVanhaWäinämö

        //Ainoastaan kuolinpesän osakkaille kuuluu hallintovaltuus.//

        Hallintovaltuutus tai -valtuus on yleisnimi niille oikeuksille, joita perijällä on. Oikeudet voidaan jakaa kahteen ryhmään eli oikeuteen osallistua pesän hallintoon yhdessä muiden perijöiden kanssa ja oikeuteen tai valtaan luovuttaa pesä virallisselvitykseen.

        Perinnöstä luopumisen jälkeen kuolinpesän osakkaiksi tulevat luopujan perilliset, eli yleensä luopujan lapset. Perinnöstä luopunut henkilö ei ole enää kuolinpesän osakas, eikä hän allekirjoita perinnönjakosopimusta.

        Tähän on kuitenkin olemassa poikkeus: rintaperillinen luopuessa perinnöstä ennakkoon, luopuja ei suoraan menetä asemaansa kuolinpesän osakkaana, vaan on luopumisesta huolimatta oikeutettu vaatimaan lakiosaansa määräajassa. Ratkaisuun KKO 2000:116 perustuen lakiosaansa vaatinut perillinen on kuolinpesän osakas siihen asti, kunnes saa maksunsa.

        Vaikka perinnöstä siis luopuisikin ennakkoon, luopujalle kuuluu oikeus vaatia lakiosaansa, ellei luopuja, luopujan puoliso tai lapsi ole saanut tai tule saamaan lakiosaa vastaavaa omaisuutta (ennakkoperintöön tai testamenttiin perustuen). Luopujan osakkuus säilyy, kunnes lakiosa tai siihen edellä vertautuva on suoritettu. Jos ennakkoon luopuja vaatii lakiosaansa, hän on pesän osakas, ja hänellä on silloin myös mahdollisuus moittia testamenttia. Pesän osakkuus lakkaa, kun lakiosaa tai sitä vastaavasti on suoritettu.

        Vaikka osakkuus olisi riidanalainenkin, riidanalaisen osakkuudenkin perusteella luopuja voi vaatia kuolinpesän luovuttamista virallisselvitykseen. Ek. mukaisesti myös ennakkoon luopuja voi periaatteellisesti - pesän osakkaana - vaatia toimitusjakoa ja moittia testamenttia.


    • Meedio23

      "kaikki täällä tietävät sen että osakkuus katoaa luopumisen jälkeen."

      Voi olla täällä noin, mutta oikeuskirjallisuudessa asia on toisin.

      isäni kuoli,mulla on 2 lasta,luovun kirjallisesti perinnöstä,olenko pesän osakas vai en..?

      Jälkiluopuminen ja ennakkoon luopuminen on 2 eri asiaa,ennakkoon voi luopua myös osittain.

      Se että pesän osakkuus on riidanalainen taas on yksi eri asia eikä liity sinänsä mitenkään siihen että perijä luopuu perinnöstä. Silloin osakkuus ei ole riidanalainen.

      Normitapauksessa kun luovutaan niin osakkuus katoaa,hallintovaltuus kuuluu osakkaalle ja jos luopujan sijaantulijat saavat osakkuuden niin silloin heillä on myös hallintovaltuus pesään.

      Esitä yksi kohta oikeuskirjallisuudessa jossa sanotaan että luopujan osakkuus EI häviä kun hän luopuu perinnöstä.Nimenomaan jälkiluopumistapauksessa.

    • Lakimies93

      "Perinnöstä luopuja säilyttää asemansa hallintovaltuuden osalta ja hänen tulee antaa valtakirja sille tai niille henkilöille, jotka yhteishallintotoimiin tarvitsevat ryhtyä"

      Edelleen asia tulkitaan perintöön ryhtymiseksi ja tunnetusti jos pesään ryhtyy ei voi luopua enää tehokkaasti perinnöstä.Perinnöstä luopuja menettää osakkuuden,mukaanlukien hallintovaltuus.

      Perinnöstä luopuja EI ota mitään kantaa pesään,poislukien normaalit lakisääteiset toimet kuten perukirjan tekeminen ja perukirjotuksiin osallistuminen.

      Kun luopuja ei ota pesään kantaa niin ei hän myöskään kirjottele yhtään mitään valtakirjoja kenellekkään.

    • Lakimies83

      "Tähän on kuitenkin olemassa poikkeus: rintaperillinen luopuessa perinnöstä ennakkoon, luopuja ei suoraan menetä asemaansa kuolinpesän osakkaana, vaan on luopumisesta huolimatta oikeutettu vaatimaan lakiosaansa määräajassa. Ratkaisuun KKO 2000:116 perustuen lakiosaansa vaatinut perillinen on kuolinpesän osakas siihen asti, kunnes saa maksunsa."

      Mikäli lakiosaperillinen ei ole saanut ennakkoluopumisestaan lakiosaa vastaavaa kohtuullista korvausta tai jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta, säilyy
      hän kuolinpesän osakkaana, kunnes lakiosariita on ratkaistu.

      huomaa se seikka että jos luopujan sijaantulija saa lakiosuuden verran täppiä niin luopuja ei säilytä pesän osakkuuta,jos puoliso/jälkeläiset eivät saa lakiosaa vastaavaa omaisuutta niin silloin ennakkoluopuja säilyttää pesän osakkuuden luopumisesta huolimatta.

      Toinen seikka on myös tämä..Saarenpää sanoo näin...

      Lopuksi on vielä todettava, että ennakkoluopuminen on lähtökohtaisesti sitova
      ilman korvaustakin. Kuten Saarenpää aiheellisesti toteaa, on kirjallisuudessa ja
      siinä käytetyistä ilmaisuista johtuen joskus erehdytty luulemaan, että ennakkoluopuminen on mahdollista vain rahakorvausta vastaan. Tällaista pakkoperintöoikeutta laki ei tunne

      perillinen voi perittävän kuoltua vaatia lakiosaansa vastaavaa korvausta, elleihän ole aiemmin saanut sitä

      Saarenpää DL 2004, s. 605

      Yleisemmin, ei siis ainoastaan rintaperillistä koskien, voidaan todeta, että luopujan osuus siirtyy sillejoka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää (PK 15:5, PK 16:3). Luopuminen merkitsee siis vetäytymistä pesästä.

      Kysymys kuuluukin ehkä että kirjoitteleeko luopuja jotain valtakirjoja pesän suhteen muille osakkaille,luopumisen kannalta ei kirjoittele koska jos kirjoitellaan niin silloin ryhdytään perintöön ja jos perintöön ryhtyy niin silloin verotehokas luopuminen ei ole mahdollista.

      Asiassa pitää erotella ennakkoluopuminen suhteessa testamenttiin/ennakkoluopuminen ilman testamenttia ja jälkiluopuminen suhteessa testamenttiin/jälkiluopuminen ilman testamenttia.

      Esim tuolla kko:n päätöksessä ei tee paskaakaan jos luopuja luopuu jälkikäteen ja perinnönjättäjä ei ole jättänyt testamenttia jälkeensä.

      Normitapauksessa kun henkilö luopuu perinnöstä ja perinnönjättäjä ei ole jättänyt testamenttia jälkeensä niin silloin asia ei ole millään tavalla riidanalainen ja luopuja menettää pesän osakkuuden mukaanlukien hallintovaltuuden eikä luopuja näin ollen voi kirjotella mitään valtakirjoja pesän toimiin.Tälläisessä tapauksessa luopuja ei säilytä pesän osakkuutta kunnes lakiosa on maksettu sijaantulijoille.

      • Nolo123

        "Kysymys kuuluukin ehkä että kirjoitteleeko luopuja jotain valtakirjoja pesän suhteen muille osakkaille,luopumisen kannalta ei kirjoittele koska jos kirjoitellaan niin silloin ryhdytään perintöön ja jos perintöön ryhtyy niin silloin verotehokas luopuminen ei ole mahdollista."

        Kun on luovuttu (tehokkaasti), niin on luovuttu. Ei luopujan myöhemmin kirjoittemilla "valtakirjoilla" olemitään merkitystä, kun hänellä ei ole pesässä mitään asemaa, missä voisi valtuuttaa toisen puolestaan toimimaan. Eivät tällaiset paperit täten myöskään merkitse pesään puuttumista. Niillä on paperin arvo.


    • Lakimies93

      Kun lakiosaperillinen saa luopumisestaan kohtuullisen korvauksen, hänelle ei tule osakkuusasemaa vainajan kuolinpesään.(Aarnio & Kangas 1999, 440–441)

      Koskee ennakkoluopumista tuo ylläoleva.
      Nyt voidaan sanoa se että ennakoluopuja ei aina säilytä pesän osakkuutta.

    • Per-kel

      Ei tässä mithään luovuteta niih kauan kuh henki pihisöö !

    • Sanotaan-nyt-näin

      "Luopujaperillistä käsitellään niinkuin hän olisi kuollut ennen perinnönjättäjää, kuolleella tunnetusti EI ole mitään oikeuksia pesään."

      Tähän on olemassa poikkeus.

      Jos luopuja on luopunut perinnöstään ennakkoon, hänellä on oikeus vaatia silti lakiosaansa. Siihen saakka, kunnes luopuja, luopujan puoliso tai lapsi saa vaadittua lakiosaa vastaavan omaisuuden, luopujan täys´määräinen osakkuus pesässä säilyy. Pesän osakkuus lakkaa, kun lakiosa tai sitä vastaavasti on suoritettu.

      Määräaika vaatia lakiosaa on kuusi kuukautta.

      "Osakkaan jako-aseman osalta asia on juuri noin. halllintovaltuus pitää luovuttaa erikseen valtakirja laatimalla, jos sen haluaa tehdä."

      Voisiko joku kertoa suomeksi, mitä kirjoittaja tarkoittaa tuolla tekstillä?

      Hallintovaltuuksin eli kuolinpesän osakkaana perijällä on oikeus osallistua pesän hallintoon, ja hänellä on edelleen valta luovuttaa pesä virallisselvitykseen. Ylimpänä kuvattua poikkeusta lukuun ottamatta perinnöstä luopumisen jälkeen kuolinpesän osakkaiksi tulevat luopujan perilliset, eli yleensä luopujan lapset.

      Jos luopuja haluaa käyttää oikeuksiaan pesässä valtakirjalla tai ilman, luopuminen on tehoton, ja silloin puhutaan luovuttamisesta. Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen. Jos luopujan tarkoitus on ollut luopua perinnöstä, mutta hän luovuttaa perintöosansa, ja luopuja (luovuttaja) katsoo tilanteen riidanalaiseksi, hänen osakkuutensa pesässä säilyy. Luovuttajan osuus perinnöstä joutuu kuitenkin kahdenkertaisen verotuksen kohteeksi. Luopuja ei voi yht'aikaa sekä luopua että määrätä
      pesästä.

    • Lakimies93

      Jos luopuja on luopunut perinnöstään ennakkoon, hänellä on oikeus vaatia silti lakiosaansa. Siihen saakka, kunnes luopuja, luopujan puoliso tai lapsi saa vaadittua lakiosaa vastaavan omaisuuden, luopujan täys´määräinen osakkuus pesässä säilyy. Pesän osakkuus lakkaa, kun lakiosa tai sitä vastaavasti on suoritettu.

      Mikään pakko ei ole vaatia lakiosuutta.,jos on saanut kohtuullisen korvauksen niin osakkuutta pesään ei synny.
      Kun lakiosaperillinen saa luopumisestaan kohtuullisen korvauksen, hänelle ei tule osakkuusasemaa vainajan kuolinpesään.(Aarnio & Kangas 1999, 440–441)

      Lopuksi on vielä todettava, että ennakkoluopuminen on lähtökohtaisesti sitova
      ilman korvaustakin. Kuten Saarenpää aiheellisesti toteaa, on kirjallisuudessa ja
      siinä käytetyistä ilmaisuista johtuen joskus erehdytty luulemaan, että ennakkoluopuminen on mahdollista vain rahakorvausta vastaan. Tällaista pakkoperintöoikeutta laki ei tunne

    • Lakimies90

      <<< Jos luopuja on luopunut perinnöstään ennakkoon, hänellä on oikeus vaatia silti lakiosaansa. Siihen saakka, kunnes luopuja, luopujan puoliso tai lapsi saa vaadittua lakiosaa vastaavan omaisuuden, luopujan täys´määräinen osakkuus pesässä säilyy. Pesän osakkuus lakkaa, kun lakiosa tai sitä vastaavasti on suoritettu. <<<

      Voit luopua ennakkoon perinnöstä, ja ellet sinä, lapsesi tai puolisosi ole saanut ennakkoperintöä tai muutakaan vastaavaa korvausta, sinulla on oikeus esittää lakiosavaade. Sinun tulee esittää lakiosavaateesi todisteellisesti kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta testamentin saajalle. Olet pesän osakas siihen saakka, kunnes kohtuulliseksi katsottu korvaus lakiosasta on maksettu. Koska olet edelleen pesän osakas, sinulle kuuluu kaikki pesän osakkaan oikeudet. Pesän osakkuutesi lakkaa, kun korvaus on maksettu tavalla tai toisella.

      <<< "Osakkaan jako-aseman osalta asia on juuri noin. halllintovaltuus pitää luovuttaa erikseen valtakirja laatimalla, jos sen haluaa tehdä."

      Voisiko joku kertoa suomeksi, mitä kirjoittaja tarkoittaa tuolla tekstillä? <<<

      Tekstin kirjoittaja voinee selvittää itse tarkoituksensa. Luultavasti kirjoittaja ei ole ymmärtänyt asiaa.

      Hallintovaltuuden käyttäminen edellyttää pesän osakkuutta, jota luopujalla ei normaalisti ole. Jos perillinen käyttää valtuuksiaan, hänen katsotaan ryhtyneen pesään, eikä tehokas luopuminen ole mahdollista. Kyseessä on perintöosan luovutus.

    • Korjataan-virheet

      Nimim. oikaisu: "1. Ei. Perinnöstä luopuja säilyy kuolinpesän osakkaana ns. hallintovaltuuden osalta, eli hän on se henkilö, jolta kysytään, jos kuolinpesässä on tehtävä joitakin yhteishallintotoimenpiteitä, myydään esim. kuolinpesän omaisuutta tms. Perinnöstä luopuminen laukkauttaa vain osakkaan ns. jakoaseman, eli tämä henkilö ei voi saada jäämistö mitään osuutta tai muutakaan etua.... Hei, kuule! Kun et selvästikään tiedä, mikä on pesän osakkaan hallintovaltuus ja mikä taas osakkaan jakoasema, olisiko kannattanut pitää suu supussa tässä asiassa. annat vain väärää tietoa ja onhan se noloakin sinulle, kun tietämättömyytesi korostuu toistaessasi virheellistä sanomaasi."

      Väärin.

      Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti. (Perintökaari 17 luku 2 a §) Perunkirjoitukseen osallistuminen ei itsessään merkitse perintöön ryhtymistä.

      Perinnöstä luopuminen tarkoittaa kuolinpesästä vetäytymistä perintöön ryhtymättä. Perintöön ryhtymiseksi katsotaan perinnön vastaanottotahdon ilmaisevat toimet kuolinpesässä. Perinnöstä luopujan tilalle osakkaiksi tulevat hänen mahdolliset sijaantuloperillisensä eli useimmiten hänen jälkeläisensä. Luopujan perintöosuus jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti sijaantulo- tai muiden perillisten kesken niinkuin luopujaa ei elossa olisikaan. (Aarnio-Kangas-Puronen-Räbinä)

      Luopujaperillinen ei siis enää ole pesän osakas, vaan hänen sijaantulijansa saavat pesän osakkuuden. Luopuja menettää kaiken vallan suhteessa pesään luopumisen jälkeen. Jos luopuja pyrkii käyttämään pesässä valtaa, jota hänelle ei tosiasiallisesti enää kuulu, luopuja ryhtyy pesään, eikä luopuminen ole tehokas. Samalla kyseeseen tulee kaksinkertainen verotus sekä mahdollisuus takaisinsaantikanteisiin velkojien puolelta.

      Edelliseen on olemassa poikkeus, johon avauksessa ei anneta vastausta ts. se, että luopuja olisi ilmoittanut luopumisestaan jo ennakkoon. Jos rintaperillinen ei ole saanut ennakkoluopumisestaan kunnollista vastiketta, hän tulee perittävän kuollessa tämän kuolinpesän osakkaaksi. (Aarnio-Kangas) Osakkuus lakkaa, kun vastike katsotaan suoritetuksi.

      Lisäksi perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan pesän osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen. Tähän ei avauksessa annettu viitteitä.

      • Tosentti

        "Väärin."

        Niin on.

        Nimimerkki "oikaisu" on sotkenut keskenään puurot ja vellit eli termit "luopuminen" ja "luovuttaminen".

        "Luovuttaminen" on sama kuin "tehoton luopuminen", josta seuraa kahdenkertainen verotus sekä mahdolliset takaisinsaantikanteet ja velkomiset. Tehottoman luopumisen tilanteissa luopujan katsotaan ryhtyneen perintöön ja ottaneen perinnön vastaan ja sen jälkeen lahjoittaneen sen edelleen.

        Jos oikeus katsotaan riidanalaiseksi, osakkuus säilyy. Jos osakas on luovuttanut perintöosuutensa tai osan siitä, pesäosuuden luovuttaja ei pääsääntöisesti luovuta hallintovaltuuttaan pesään. Jos myös hallintovaltuus luovutetaan, siitä tulee mainita erikseen, sillä normaalisti vain realisoitava varallisuusetuus on luovutuksen kohteena. Tämä on ymmärrettävää: luovuttajan katsotaan ottaneen perinnön vastaan, joten hänellä katsotaan olevan myös oikeus ja valta päättää pesän hallinnollisista asioista.

        Jos perijä luopuu perinnöstä, luopumisen on tapahduttava ehdoitta. Silloin valtaa pesässä käyttävät sijaantulijat.

        Ymmärrätkö nyt asian, nimimerkki "oikaisu"?


      • Nolo123

        "Luopuja menettää kaiken vallan suhteessa pesään luopumisen jälkeen. Jos luopuja pyrkii käyttämään pesässä valtaa, jota hänelle ei tosiasiallisesti enää kuulu, luopuja ryhtyy pesään, eikä luopuminen ole tehokas. Samalla kyseeseen tulee kaksinkertainen verotus sekä mahdollisuus takaisinsaantikanteisiin velkojien puolelta."

        Tätä jo kommentoin, mutta ei näytä menneen perille.

        Kun perinnöstä on tehokkaasti luovuttu, luopujan sen jälkeiset yksipuoliset yritykset "käyttämään pesässä valtaa, jota hänelle ei tosiasiallisesti enää kuulu", ovat tehottomia, ne eivät saa aikaan mitään.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      208
      1665
    2. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      90
      1576
    3. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      96
      1488
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      254
      1394
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1362
    6. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      48
      892
    7. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      880
    8. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      414
      853
    9. Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?

      Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai
      Maailman menoa
      290
      824
    10. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      347
      809
    Aihe