Pressan uudenvuodenpuhe... Halonenko se siellä

Presidentin perinteinen uudenvuodenpuhe olisi voinut tulla yhtä hyvin Tarja Halosen suusta, sen verran itsestään selvää hyvien asioiden luettelemista ja latteaa huolestumista maailman tilasta se sisälsi. Puheen voi kuunnella kokonaan Ylen uutislinkistä Tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan: Menneisyyden kanssa on hierottava sovintoa. On vaikea perustella, miksi tällaista traditioita pidetään yllä, jonka tarkoitus on ainoastaan kerrata vuoden tapahtumat.

Sauli Niinistön tulkinta juhlavuoden Suomesta oli yksipuolinen, kun tietää kuinka päätapahtumista vastannut Suomi 100 -hanke oli kaikkea muuta kuin suomalaisuutta kunnioittava. Esimerkiksi hankkeen 12-henkiseen hallitukseen kuulunut äärivasemmistolainen "rap-artisti" Karri "Paleface" Miettinen on koko uransa ajan pyrkinyt mitätöimään suomalaisuutta. Tämä näkyi Suomi 100 -hankkeen farssimaisissa projekteissa, joissa tuettiin mm. 30 000 eurolla koodaribussia Afrikassa (!) ja myönnettiin 50 000 euroa projektille, jossa määriteltiin uudelleen suomalaisuus. Niinistön mielestä juhlavuoden tapahtumat olivat pelkästään kehujen arvoisia:
Kehuttuaan itsenäisyyden juhlavuoden presidentti siirtyi puheessaan alkaneeseen vuoteen ja sen tuomiin sisällissodan satavuotismuistoihin. Niinistön mukaan itsenäisyyden alku ei ollutkaan "yhdessä" kuten juhlavuoden teema vaan perin pahoin erillään. Eikä edes pitkä aika ole peittänyt kaikkia arpia.
– Tätä ei voi noin vain pyyhkiä pois. Historian suhteen on uskallettava olla rehellinen, sillä vain rehellisyys luo pohjan luottamukseen. Yhteisö on vahva, jos se kykenee käsittelemään myös kipeitä asioita. Menneisyyden kanssa on hierottava sovintoa.
Puhuessaan itsenäisyyden alkuun sijoittuneesta sisällisodasta hän astui vasemmistolaisen kulttuuri- ja yliopistoväen asettamaan miinaan. Niinistö vaatii asiasta lisää julkista keskustelua, joka on viime vuosina tarkoittanut neuvostobolsevismin torjuneen valkoisen puolen yksipuolisena kritikointina.

Tätä narraatiota korosti Ylen joulunpyhinä lähettämä uusi tv-versio Väinö Linnan romaanista Täällä Pohjantähden alla. Vielä pahempaa mustavalkoista moralismia nähtiin viime kesänä, kun Yle TV1 esitti elokuvan Käsky, jossa valkoiset kuvataan tunnottomina murhaajina, kun taas punaiset esitetään viattomina uhreina ja moraalisesti vahvoina luonteina. Se, että presidentti Niinistö vaatii sisällissodan käsittelyn jatkamista, tarkoittaa käytännössä vain lisää nyyhyelokuvia punaiselta puolelta ja yliopistolta lisätutkimuksia valkoisesta terrorista.

Tällaisen märehdinnän tarkoitus on ainoastaan ylläpitää hyväosaisen kulttuurivasemmiston kaunaa ajasta, jolloin heidän vanhempansa eivät olleet edes syntyneet. Tällainen valikoiva kriittisyys ei synnytä muuta kuin paranoidia revanssihenkeä, joka jakaa kansalaiset entistä tiukemmin vastakkaisiin leireihin. Kuka hyötyy hajanaisesta ja riitaisasta kansasta?

Helpointa Hyvien asioden pisteiden keruuta presidentti harjoitti silloin kun hän otti puheeksi ilmastonmuutoksen. Ja tämä vain vähän ennen kuin Niinistö oli puhunut siitä, kuinka hän on hyvillään, että talous on lähtenyt vihdoin nousuun Suomessa. Huolestuneet puheet ilmastonmuutoksesta ovat helppoja, sillä sanat eivät maksa mitään, vaikka antavatkin mielikuvan, että jotain ollaan muka tekemässä. Tosin Niinistö ei tee edes puheiden tasolla asialle mitään niin kauan kuin hän on sitoutunut monien länsimaalaisten tapaan talouskasvun uskontoon. Mitään yllättävää ei ollut siinäkään, ettei hän maininnut sanallakaan ilmastonmuutoksen taustalla olevasta juurisyystä, väestöräjähdyksestä. Varsinkin Afrikan holtiton ja tuhoisa väestönkasvu näyttää olevan todellinen tabu lännen liberaaleille johtajille.

Kokonaisuutena Niinistön puhe muistutti vaalipuhetta, jossa yritettiin kalastella ääniä vasemmistolta (sisällisosta 1918) ja vihreiltä (ilmastonmuutos). Ensimmäisen presidenttikauden lopulla Niinistön ympäripyöreät kivapuheet ovat alkaneet muistuttaa entistä enemmän Halosen ja Ahtisaaren YK-jorinoilta, joissa toistuvat sanat "huolestunut", "arvot" ja "vastuu". Tällä yritetään luultavasti vedota suurimpaan äänestäjäsegmenttiin, suurten ikäluokkien demarieläkeläisiin.