Ulkomaille

Kirjoittaja on ilmeisesti nainen ja "puolituttu ystävä" on mies.
Jos kumppani ei ole viinaan menevä eikä tupakoi, pystyy hyvin liikkumaan ja käyttäytyy sovinnaisesti sekä siedät häntä ja hän sinua, niin miksei siinä uskaltaisi. Sitä suuremmalla syyllä, jos hän osaa vieraita kieliä.
Sinähän se puolituttu tulisi ystäväksi.

Tosi suuri riski lähteä puolitutun tai edes tutun kanssa asumaan ulkomaille , ei se onnistu välttämättä ystävänkään kanssa. Miksi sen pitäisi olla vielä eri sukupuolta ? Jos romanssia tai parisuhdetta hakee, paras tehdä se rauhassa kotimaassa, omassa asunnossa asuen ja edetä varovasti. Vanhemmiten on vaikea sopeutua toisen tapoihin. Jo viikon seuramatkalla vieras huonekaveri voi ärsyttää. Menkää vaikka kansalaisopistoon kieltä oppimaan , mutta kyllä pärjää elekiekelläkin. En itse haluaisi kenenkään tulkiksi lähteä, en vaikka mitä maksettaisi.

katso vieraita vanhuksia tarkkaan, mieti, haluaisitko silitellä häntä.

Viikko puolitutun kanssa oli riittävän pitkä aika.
Minulla oli asioita hoidettavana ja kaveri halusi mukaan tutustuakseen paikkaan.
Ajatusmaailma, tavat ja tottumukset olivat meillä hyvin kaukana toistaan.
Varsinaista konfliktia ei syntynyt mutta pitemmällä ajalla se olisi ollut todennäköistä.

Kolmen kuukauden jakso vaimon kanssa on sen vuoksi ikävä, että Suomeen lähtö on pienen ponnistuksen takana.
Tuskin kukaan muu minua tuota aikaa sietäisikään. Tai minä ketään muuta,

"Millaisia kokemuksia teillä palstalaisilla on tällaisen ihmisen kanssa reissaamisesta? Onko ollut mitään sen suurempia ongelmia?"

Koska en tunne "tällaisen ihmistä", niin sanoisin heti, että ei kiinosta, enkä lähtisi, muttaa valintahan on sinun.

Onhan tuolla ounasteltu, että olet nainen, joka haluaa seuraa ja vaikea on kuvitella, että joku mies kyselisi palstalla moisia neuvoja, joten oletan, että olet nainen ja "puoliksi" rakastuntu?

Oma kokemukseni matkoilla ei ole ollut koskaan "puolitutun" kanssa majoitusta, paitsi joskus nuoruudessa, mutta joskus jo viiko on tuonut pettymyksen ja harvoin olen tuohon matkustustapaan sortunut, koska nykyisin on aina oma huone ja se itsenäisyys, maksoi, mitä maksoi ja siitä haluankin maksaa.

En usko, että koskaan "höyrähtäisin" niin paljon, että edes kuvittelisin muuttavani jonkun kanssa puoleksivuodeksi ulkomaille, koska mihin minä kodistani haluasin lähteä nykyisin, sillä tunnen, että minun "maailmanmatkailut" on täyttynet jo silloin nuorena.

Muijan ka riittää pari viikkoa Thaimaassa ja viikko Suomessa sitten rupee jo kaipuu tromejaa , vai miten se Hortto Kaalo lauloi? :)

Jaa---a,...tuotapa soppii miettii. Puolituttu niin ei täysin tuttu ja siis puoliksi tuntematon. Puoli vuotta on melko pitkä aika, jos sitä kitinää ja tappelua sen ajan sitte viittii kuunnella ja katella. Kyllä se matkakaveri pittää olla ihan tuttu entuutestaan. Voihan tuota ihan tuntemattomankin tuolta nettitreffeiltä kaveriksi ottaa,...vaihtaa vaan sitten hotellia tai kaupunkia, mikäli ei ole hyvää seuraa.

kyllä mutta täytyy olla varma kaikessa ja varma siitä jos ei niin takuu omissa.

Nainen jos olet älä matkusta jos mies voi olla ei ilman järkeä.

kyllä mutta täytyy olla varma kaikessa ja varma siitä jos ei niin takuu omissa.

Nainen jos olet älä matkusta jos mies voi olla ei ilman järkeä.