Risukoista vapautuneen laulu

Vaatteeni kiskaisin kuolleen pensaan piikeistä
ja lähes lensin eteenpäin.
Koin rajatonta riemua, ettei minua pidellyt ahnaat oksat
joiden käppyräisiin kärkiin viittani oli pahasti tarttunut.
Maaperä oli kuivunut, lehdet pudonneet jo kauan sitten
mutta ei tuli, eikä maamiehen sirppi ollut tuhonnut muinaista kummitusoksistoa.
Minä sain jättää sen taakseni, ja lauluni kiisi hetken riemullisena korkeuteen.
3<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Meillä kaadettiin orapihlaja-aita, nuo hirmuiset piikit joihin lapsenlapsen pitkät hiukset tarttui. Itku ja huuto saivat mieheni hakemaan moottorisahan ja tytön rauhoituttua katselimme verannan ikkunasta kun vaari kaatoi juurta myöten etuosan.

Tytön silmissä vaarista tuli sankari, vaikka ensi viikolla joudummekin tosin tilaamaan kaivinkoneen ottamaan aidan juurineen.
Tytön vanhemmat hakivat jo kuopuksensa, tässä vaarin kanssa istumme takkatulen ääressä ja suunnittelemme tuijarivistöä tonttimme etureunalle

1Äänestä

Meillä oli ruusupensaita pensasaidan seassa ja olin katkonut oksasaksilla ruusun kuivia oksia. Naapurin lammaskoira tuli paikalle ja sen villavaan turkkiin tarttui hetkessä kymmeniä oksia. Koetin irrotella, mutta koiraan sattui. Ei auttanut kuin käydä kertomassa naapurille koiran turkin piikkioksista. Saksilla asiasta oli selvitty.

1Äänestä
  • Tuo mieleeni Skottlannin paimenkoirani, jonka turkkiin oli mökillä jossakin jänisjahdissa tarttunut ohdakkeen palloja. Ei millään saanut niitäkään ilman saksia muhkeasta kaulakarvoituksesta, rinnuksista oli koira itse irroitellut kiusankappaleita. Suupielessäkin muutama.
    Yritin säästää turkkia, mutta kiusaantunut koira ulvahti jo tuskissaan kiskomista. Kasvoihan tuo kaulus muutaman kuukauden sisään, mutta 1 näyttely jätettiin kyllä väliin.

    1Äänestä

Kommentoi aloitusta


iloiten.kuin.lapsi kirjoitti:

Vaatteeni kiskaisin kuolleen pensaan piikeistä
ja lähes lensin eteenpäin.
Koin rajatonta riemua, ettei minua pidellyt ahnaat oksat
joiden käppyräisiin kärkiin viittani oli pahasti tarttunut.
Maaperä oli kuivunut, lehdet pudonneet jo kauan sitten
mutta ei tuli, eikä maamiehen sirppi ollut tuhonnut muinaista kummitusoksistoa.
Minä sain jättää sen taakseni, ja lauluni kiisi hetken riemullisena korkeuteen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu