Hallintolaki

Aivan liian monet virkanilkit ei tiedä hallintolaista mitään ja jotkut jotka tietävät kuvittelevat ettei se koske heitä. Päätökset ovat usein puutteellisesti perusteltuja tai perusteluja ei ole ollenkaaan, selvitykset puuttuvat tai ovat puutteellisia. Minulle tehtiin viimeksi päätös sellaiseen asiaaan jota en hakenut, asiaan jota hain ei tehty. Virkanilkit sanovat harkintavallaksi sellaista mikä on oikeasti harkittua mielivaltaa ja kuvittelevat että harkintavaltaa on joka asiassa vaikka ei sitä ole ellei laki sitä anna, valehtelevat ja vääristelevät asioita mieleisekseen ja asiakkaan vahingoksi.
Näin toimii 100-vuotiaan "oikeus- ja sivitysvaltioin" viranomaiset.

Muistellaan nyt sitäkin että Jari Aarnio oli pitkän aikaa ilmaisukiellossa marraskuusta 2013 lähtien. Miten se vaikutti prosessin etenemiseen ja onko vaikutuksia vieläkin näkyvissä? Tämä kysymys erityisesti nimimerkille Sinde.

Huokaus. Aloittaja on ihan perusasioista aivan kujalla, ja pari idioottia komppaa täysin asian ohitse.

Aloittajan tulee selvittää itselleen mitä eroa on hallintotoiminnalla ja hallintoasian hoitamisella, ja toisaalta virkamiesoikeudellisella ja työnjohdollisella toiminnalla. Eivät ne ole sama asia, eikä niitä säännellä samoin säädöksin. Esimerkiksi hallintolaki on tehty yhtä varten, taasen esimerkiksi valtion virkamieslaki toisia varten. Kyllä jälkimmäistäkin kategoriaa säännellään virkamiesoikeudellisen lainsäädännön avulla ja laajemminkin työoikeudellisella sääntelyllä ja lisäksi kaikki yleisemmät normit, esimerkiksi rikoslaki, tietysti pätevät. Ei sekään mikään villi länsi ole, vaikka sitä ei hallintolain soveltamisalaan olekaan otettu.

Ihan käytännön esimerkki valaisemaan. Miten aloittaja arvelisi vaikkapa puolustusvoimien varuskunnan toimivan, jos jokainen sotilaskäsky pitäisi hallintolain mukaan antaa kirjallisesti, altistaa 30 päivän muutoksenhakuajalle, kirjallisille kuulemisille, mahdollisesti vielä hallintovalituksille ja niin edelleen?
Saattaisi toiminta vähän seistä... voisipa olla vaikkapa kyseisen käskyn vaikutuspiirissä ollut saapumiserä ja pari seuraavaakin kotiutunut, kun jokin rutiininomainen sotilaskäsky olisi käynyt kierroksen korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

"Nämä laithan ovat keskenään täydessä ristiriidassa?!"

Siis mitkä lait? Kirjoitat vain hallintolaista. Mutta jos tarkoitat, että hallintolaki olisi ristiriidassa virkamieslain kanssa, niin ne eivät ole. Hallintolaki käsittelee pääasiassa viranomaisen ja kansalaisen keskinäsitä suhdetta ja virkamieslaki valtion ja virkamiehen suhdetta.

Virkamieslaki 2 §
Lain tavoitteena on turvata valtion tehtävien hoitaminen tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja oikeusturvavaatimukset täyttäen sekä turvata virkamiehelle oikeudenmukainen asema suhteessa työnantajaan.

"Milloin, koska ja mistä syystä virkamiesten pitää, täytyy totella tuota mielivaltaista, perustelematonta, jostain tulevaa käskyttämistä ...."

Virkatehtävää hoidettaessa sitä koskeva säännös on virkamieslain 14 §: "Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä."

Niinpä virkamiehen tulee, samalla tavalla kuin työntekijän työsuhteessa, noudattaa työnjohdon määräyksiä työtehtävien hoitamisessa. Työjohto ei voi toimia mielivaltaisesti vaan esim. virkamieslain 11 § säätää viranomaisen velvollisuuksista: "Viranomaisen on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole virkamiesten tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua."

Virkamiehen irtisanomissuoja suojaa häntä mielievaltaisilta toimepiteiltä. Virkamiehen tulee luonnollisesti kieltäytyä lain vastaisten määräysten noudattamisesta ja siihen hänellä on siten myös täysi oikeus.

Jos virkamies irtisanotaan tehtävien laiminlyönnin perusteella, vaikka tosiasiassa virkamies kieltäytyi noudattamasta lain vastaista määräystä, päätöksestä voi valittaa ja hallinto-oikeus voi päättää virkasuhteen jatkumisesta katkeamatta (ks. VML 55 § 3 mom).

Virkamies voi myös aina kannella esimiehestään ylemmälle esimiehelle.