Venäläisten sotilaiden määrä Suomessa 1918 alussa

OtinpaSelvää

Venäläisten sotilaiden määrä Suomessa 1918 alussa tuntuu olevan kovin suuri arvoitus. Määrät vaihtelevat 40 000:sta 90 000:een lähteestä riippuen.

Tämä Rusin arvio on ihan yläkantissa, eikä ole tietoa mihin se perustuu.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801142200656788_u0.shtml

<<Maassa oli aseellisen konfliktin syttyessä 30.1. lisäksi lähes 80 000 venäläissotilasta, joista punaisten puolella taisteli myöhemmin noin 10 000 sotilasta. Huhtikuusta alkaen saman verran saksalaisia sotilasta taisteli laillisen hallituksen tukena.<<

-

Putkisen sivuilla on useampia lähteitä ja tarkistin Polvisen kirjasta arviot joukkojen määrästä hänen arvioimanaan. Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 214-215

s. 214

"Upseeristo oli harvoja poikkeuksia lukuunottamatt peruskatsomukseltaan >>valkoista>> alistuen vain pakosta noudattamaan bolsevikkihallituksen määräyksiä. Tätä seikkaa ei voida unohtaa arvioitaessa venäläisten joukkojen osuutta vuoden 1918 tapahtumiin Suomessa."

s. 215

"Tammi-helmikuun vaihteessa 1918 tultaessa kaikki vuotta 1904 vanhemmat kutsuntaikäluokat olivat jo saaneet kotiuttamiskäskyn, jota sotaväsymyksen valtaamat miehet yleensä noudattivat mielellään. Suomeen sijoitettujen joukkojen kokonaisvahvuus oli tällöin supistunut syksyn 1917 100 000:sta noin 40 000 mieheen."

-

Venäläiset joukot Vapaussodan alussa

Täydennetty 1.11.2006, 25.11.2007 Juhani Putkinen

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venalaiset_joukot_Vapaussodan_alussa.htm

"Suurimpana vaarana oli kuitenkin venäläisten joukkojen maassa olo. Näihin kuului XLII armeijakunta, jonka esikunta oli Viipurissa, linnakkeiden miehistöä, rannikkotykistöä, rajavartiojoukkoja ym. erillisiä osastoja. Lisäksi tuli Itämeren-laivaston pääosa, jonka asemapaikkana oli Helsinki. Joukkojen kokonaisvahvuus lienee tammikuussa 1918 ollut n. 40 000 miestä."[i]

"Venäläisen sotaväen määrä Suomessa vuonna 1918 on suomalaisessa tutkimuksessa arvioitu aivan liian pieneksi. Yleensä näkyy unohdetun se, että Itämeren laivaston alaisissa maavoimissa, Viaporin-Tammisaaren-Hangon-Ahvenanmaan välillä oli jalkaväkeä jopa enemmän kuin varsinaisissa maavoimissa, siis Viipuri-Tampere-Turku-alueella majaansa pitäneessä 42. armeijakunnassa. Niinpä Suomessa oli vielä Brest-Litovskin rauhan aikaan yli 30 000 venäläistä sotilasta ja matruusia."[ii]

"Vallankumouksen uhka oli jo vuodenvaihteessa aivan ilmeinen, ja maassa oli sitä paitsi yhä venäläistä sotaväkeä, nykyisten arvioiden mukaan jopa 75 000 miestä, jotka Lenin halusi pitää Suomessa"[iii]

"Tammikuun lopulla 1918 suojeluskuntiin kuului Etelä-Suomea lukuun ottamatta noin 24 500. Punakaartilaisia oli koko Suomessa noin 30 000. Lähinnä maan eteläosiin sijoitettujen venäläissotilaiden ja -matruusien määrä oli noin 70 000."[iv]
”Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomen miehitystehtävissä toimi 42. AK, jonka esikunta sijaitsi Viipurissa. -- 42. AK:n pääosan muodosti 106. D. (eversti Svetsnikov), jonka esikunta sijaitsi Tampereella. Divisioona koostui neljästä rykmentistä: Tsarskoje Selon rykmentti (no. 421) Raumalla, Kolpinon rykmentti (no. 422) Tampereella, Lugan rykmentti (no. 423) Seinäjoella ja lähiympäristössä sekä Tsud-rykmentti (no. 424) Riihimäellä ja Hämeenlinnassa. Lisäksi armeijakunnalle oli alistettu Viaporin ja Viipurin linnoitusten varuskunnat sekä eräitä erillisosastoja kuten 92. nostoväkiprikaati Helsingissä ja Viipurissa, 40. insinöörirykmentti Hämeenlinnassa, 1. suomenmaalainen rajavartiorykmentti, I. Pietarin ratsuvartiopuolirykmentti ja 2. erillinen Itämeren ratsuprikaati. Viimeksimainitut oli keskitetty Pohjois­Pohjanmaalle ja Ruotsinvastaiselle rajalle.”[v]

[i] G. Mannerheim, Muistelmat, I-osa, 1951, sivu 250

[ii] professori Mannisen kirjoituksesta Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 2/1993

[iii] Pentti Virrankoski, Suomen historia, osa 2, 2001, sivu 704

[iv] JEO Screen, Mannerheim, 2001, sivu 151

[v] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 214

9

129

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Totuus-on-noin

      40 000. Siinä on huomattavaa joukkojen hajaannustila. Upseereilla ei ollut käskyvaltaa, vaan se oli
      sotilasneuvostoilla.

      Lisäksi oli tosiaan tuo huomattava meriväki, mutta se pysyi enimmäkseen aluksillaan ja linnakkeilla.

      Monet miehet läksivät omin luvin kotimatkalle. Aseita myytiin, kun vain hinnoista sovittiin.

      Taisteluihin osallistui ehkä noin 2 000 miestä, pääosan aikaa vain noin 1 000.

    • OtinpaSelvää

      40 000 tuntuu olevan yleisin arvio.

      Venäjän maaliskuun vallankumouksesta 1917 alkoi Venäjän sotavoimien rappioituminen. Huolimatta sotilaallisen komentojärjestelmän lamaantumisesta ja kurin luhistumisesta Kerenskin johtama Venäjä päätti liittolaistensa rinnalla jatkaa sotaa, joskin ehkä uusin tunnuksin. Saksan hyökkäystä Suomeen pelättiin kesällä 1917 entistä enemmän ja tänne siirrettiin yhä lisää joukkoja.

      Elokuun lopulla 1917, jolloin 42. Erillinen armeijakunta oli suurimmillaan, siihen kuului noin 52000 miestä. Samanaikaisesti kuin 42. Erillinen armeijakunnan oli linnoitustenkin vahvuudet suurimmillaan, Viipurin arviolta 10000-12000, Viaporin- Helsingin noin 25000 ja Turun - Ahvenanmaan vahvuus 6500 miestä. Kun näihin lukuihin vielä lisätään Viipurin seudulla kenttälinnoitustöissä olleet muodostelmat noin 4000 miestä, nousee maajoukkojen vahvuus elokuulla 1917 noin 100000 mieheen.

      Maassamme olevien sotavoimien vahvuuteen on vielä lisättävä pääasiallisesti Helsinkiin ja Lappohjaan sijoitetun laivaston ja sen komentajalle alistetun Pohjanlahden merivalvonnan henkilöstö, yhteensä noin 25000 miestä.

      Elokuun jälkeen kokonaisvahvuus alkoi kuitenkin nopeasti laskea siirtojen, karkaamisten ja lopulta myös kotiuttamisten takia. Maahamme jääneissä joukoissa oli vuoden 1917 lopulla arviolta 50% niiden vahvuudesta. Tammikuun lopulla, Vapaussodan syttyessä oli rajavartiostossa, kenttäarmeijan yhtymissä ja linnoituksissa jäljellä noin 40000 miestä, joista osan valkoiset internoivat heti sodan alkaessa ja lähettivät aseettomina Venäjälle. Osan venäläiset itse kotiuttivat, viimeiset yksikkönsä vasta Brest-Litovskin rauhan jälkeen maaliskuussa 1918.

      http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/Venalaiset_joukot_Suomessa.htm

    • TiedeAse

      Venäläiset joukot Suomessa maailmansodan 1914-18 aikana; niiden yleisryhmitykset ja toimintasuunnitelmat

      Kirjoittanut yleisesikuntaeverstiluutnantti U. V. Rauanheimo

      Tiede ja ase nro 8

      https://journal.fi/ta/article/view/47306/13181

      Rauanheimon artikkeli on Polvisen kirjan (Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967) toinen lähde venäläisten sotilaiden määrästä.

      Tässä sen keskeisin osa 20 sivuisesta artikkelista:

      Samanaikaisesti kuin 42. Er.AK:n olivat linnoitustenkin vahvu~det suurimmillaan, Viipurin arviolta 10000-12000, ViaporinHelsingin n. 25000 ja Turun-Ahvenanmaan vahvuus 6500 miestä. Kun näihin lukuihin vielä lisätään Viipurin seuduilla kenttälinnoitustöissä olleet muodostelmat n. 4 000, nousee maajoukkojen vahvuus elokuulla 1917 noin 100 000 mieheen (ks. piirros 3). Maassamme olevien sotavoimien vahvuuteen on vielä lisättävä pääasiallisesti Helsinkiin ja Lappohjaan sijoitetun laivaston ja sen komentajalle alistetun Pohjanlahden merivalvonnan henkilöstö, yhteensä n. 25 000 miestä. Elokuun jälkeen kokonaisvahvuus kuitenkin nopeasti alkoi huveta siirtojen - kaksi rv;divisioonaa, 45. D, Viipurin jv.pr., sapööri- ym. erikoismuodostelmia., yhteensä n. 27 000 :ptiestä -, karkaamisten ja lopulta myös kotiuttamisten takia. Maahamme jääneissä joukoissa oli vuoden 1917 lopulla läsnä arviolta 50 % niiden vahvuudesta. Tammikuun lopulla, Vapaussodan syttyessä oli rajavartiostossa, kenttäarmeijan yhtymissä ja linnoituksissa jäljellä noin 40000 miestä.

    • kieroilivat

      Pitivät kuitenkin tahallaan joukkoja itsenäiseksi tunnustamassaan maassa.

      • Bolsuttiukilla

        Eihän bolsut voineet tuoda "valkoisia tsaarin joukkoja" Pietariinkaan, kun muutenkin olivat kusessa vallankumousta vastaan taistelevien kenraalien armeijoiden kanssa. Eihän Suomessa olleet venäläiset sotilaat, varsinkaan upseerit, olleet bolsevikkiarmeijaa, vaikka osa heistä lähtikin mukaan taisteluihin punaisten puolelle.

        Olihan siellä Venäjällä kenraaleita ja armeijoita Leninile ihan haitaksi saakka... ja sitten vielä se Mannerheim siellä luoteisrajalla...

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_sisällissota

        Lavr Kornilov
        Aleksandr Koltšak
        Mihail Aleksejev
        Anton Denikin
        Pjotr Wrangel
        Nikolai Judenitš
        Jevgeni Miller


      • trotskii
        Bolsuttiukilla kirjoitti:

        Eihän bolsut voineet tuoda "valkoisia tsaarin joukkoja" Pietariinkaan, kun muutenkin olivat kusessa vallankumousta vastaan taistelevien kenraalien armeijoiden kanssa. Eihän Suomessa olleet venäläiset sotilaat, varsinkaan upseerit, olleet bolsevikkiarmeijaa, vaikka osa heistä lähtikin mukaan taisteluihin punaisten puolelle.

        Olihan siellä Venäjällä kenraaleita ja armeijoita Leninile ihan haitaksi saakka... ja sitten vielä se Mannerheim siellä luoteisrajalla...

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_sisällissota

        Lavr Kornilov
        Aleksandr Koltšak
        Mihail Aleksejev
        Anton Denikin
        Pjotr Wrangel
        Nikolai Judenitš
        Jevgeni Miller

        Helsinki ja Viipuri olivat juuri kaikista koviten bolsevisoituneita. Venäläisten upseereista iso osa oli helmikuuhun mennessä hylänyt joukkonsa. Ammattiupseerien puute oli yhtä suuri ongelma punaisille kuin Syyrian kapinallisille nykyään. Suomalaiset punikit eivät onneksi voineet ottaa Juho Heiskasen ja muiden keskeisellä tavalla valkoisissa vaikuttaneiden perheitä vangiksi. Suomenn parhaissa upseereissa ei ollut Tuhatsevskia. Tuhatsevski oli harvoja hyvin koulutettuja vapaaehtoisesti vallankumouksen palvelukseen liittyneitä upseereja.


    • heikko.taistelukelpois

      Sotilaiden lukumäärä ei ole merkittävä asia vaan se, kuinka moni oli mukana Suomen sisällissodassa. Arviot vaihtelevat mutta määrä oli pienempi kuin
      Saksan 14 000 sotilasta. Laivaston ja rannikkotykistön joukut eivät juuri osallistuneet sotaan.

    • osahissaa

      Venäläisten mukana tuli sitten ortodoksisuus, mm.Vaasan ort. kirkko rakennettiin 1800-luvulla.Ortodoksien määrä romahti tietenkin länsipuolella.Sotilaita seurasi kauppiaat.

    • NikolaiKopeloisi

      >>Vaasan ort. kirkko rakennettiin 1800-luvulla<<

      Vaasan nimikin muutettiin Nikolainkaupumgiksi! Rantahurrit oli niin rähmällään...

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasa

      Vaasa oli vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      208
      1699
    2. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      103
      1664
    3. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      101
      1576
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      254
      1409
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1368
    6. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      48
      906
    7. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      453
      904
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      890
    9. Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?

      Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai
      Maailman menoa
      293
      845
    10. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      347
      820
    Aihe