Venäläisten sotilaiden määrä Suomessa 1918 alussa tuntuu olevan kovin suuri arvoitus. Määrät vaihtelevat 40 000:sta 90 000:een lähteestä riippuen.
Tämä Rusin arvio on ihan yläkantissa, eikä ole tietoa mihin se perustuu.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801142200656788_u0.shtml
<<Maassa oli aseellisen konfliktin syttyessä 30.1. lisäksi lähes 80 000 venäläissotilasta, joista punaisten puolella taisteli myöhemmin noin 10 000 sotilasta. Huhtikuusta alkaen saman verran saksalaisia sotilasta taisteli laillisen hallituksen tukena.<<
-
Putkisen sivuilla on useampia lähteitä ja tarkistin Polvisen kirjasta arviot joukkojen määrästä hänen arvioimanaan. Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 214-215
s. 214
"Upseeristo oli harvoja poikkeuksia lukuunottamatt peruskatsomukseltaan >>valkoista>> alistuen vain pakosta noudattamaan bolsevikkihallituksen määräyksiä. Tätä seikkaa ei voida unohtaa arvioitaessa venäläisten joukkojen osuutta vuoden 1918 tapahtumiin Suomessa."
s. 215
"Tammi-helmikuun vaihteessa 1918 tultaessa kaikki vuotta 1904 vanhemmat kutsuntaikäluokat olivat jo saaneet kotiuttamiskäskyn, jota sotaväsymyksen valtaamat miehet yleensä noudattivat mielellään. Suomeen sijoitettujen joukkojen kokonaisvahvuus oli tällöin supistunut syksyn 1917 100 000:sta noin 40 000 mieheen."
-
Venäläiset joukot Vapaussodan alussa
Täydennetty 1.11.2006, 25.11.2007 Juhani Putkinen
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venalaiset_joukot_Vapaussodan_alussa.htm
"Suurimpana vaarana oli kuitenkin venäläisten joukkojen maassa olo. Näihin kuului XLII armeijakunta, jonka esikunta oli Viipurissa, linnakkeiden miehistöä, rannikkotykistöä, rajavartiojoukkoja ym. erillisiä osastoja. Lisäksi tuli Itämeren-laivaston pääosa, jonka asemapaikkana oli Helsinki. Joukkojen kokonaisvahvuus lienee tammikuussa 1918 ollut n. 40 000 miestä."[i]
"Venäläisen sotaväen määrä Suomessa vuonna 1918 on suomalaisessa tutkimuksessa arvioitu aivan liian pieneksi. Yleensä näkyy unohdetun se, että Itämeren laivaston alaisissa maavoimissa, Viaporin-Tammisaaren-Hangon-Ahvenanmaan välillä oli jalkaväkeä jopa enemmän kuin varsinaisissa maavoimissa, siis Viipuri-Tampere-Turku-alueella majaansa pitäneessä 42. armeijakunnassa. Niinpä Suomessa oli vielä Brest-Litovskin rauhan aikaan yli 30 000 venäläistä sotilasta ja matruusia."[ii]
"Vallankumouksen uhka oli jo vuodenvaihteessa aivan ilmeinen, ja maassa oli sitä paitsi yhä venäläistä sotaväkeä, nykyisten arvioiden mukaan jopa 75 000 miestä, jotka Lenin halusi pitää Suomessa"[iii]
"Tammikuun lopulla 1918 suojeluskuntiin kuului Etelä-Suomea lukuun ottamatta noin 24 500. Punakaartilaisia oli koko Suomessa noin 30 000. Lähinnä maan eteläosiin sijoitettujen venäläissotilaiden ja -matruusien määrä oli noin 70 000."[iv]
”Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomen miehitystehtävissä toimi 42. AK, jonka esikunta sijaitsi Viipurissa. -- 42. AK:n pääosan muodosti 106. D. (eversti Svetsnikov), jonka esikunta sijaitsi Tampereella. Divisioona koostui neljästä rykmentistä: Tsarskoje Selon rykmentti (no. 421) Raumalla, Kolpinon rykmentti (no. 422) Tampereella, Lugan rykmentti (no. 423) Seinäjoella ja lähiympäristössä sekä Tsud-rykmentti (no. 424) Riihimäellä ja Hämeenlinnassa. Lisäksi armeijakunnalle oli alistettu Viaporin ja Viipurin linnoitusten varuskunnat sekä eräitä erillisosastoja kuten 92. nostoväkiprikaati Helsingissä ja Viipurissa, 40. insinöörirykmentti Hämeenlinnassa, 1. suomenmaalainen rajavartiorykmentti, I. Pietarin ratsuvartiopuolirykmentti ja 2. erillinen Itämeren ratsuprikaati. Viimeksimainitut oli keskitetty PohjoisPohjanmaalle ja Ruotsinvastaiselle rajalle.”[v]
[i] G. Mannerheim, Muistelmat, I-osa, 1951, sivu 250
[ii] professori Mannisen kirjoituksesta Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 2/1993
[iii] Pentti Virrankoski, Suomen historia, osa 2, 2001, sivu 704
[iv] JEO Screen, Mannerheim, 2001, sivu 151
[v] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 214
Venäläisten sotilaiden määrä Suomessa 1918 alussa
9
609
Vastaukset
- Totuus-on-noin
40 000. Siinä on huomattavaa joukkojen hajaannustila. Upseereilla ei ollut käskyvaltaa, vaan se oli
sotilasneuvostoilla.
Lisäksi oli tosiaan tuo huomattava meriväki, mutta se pysyi enimmäkseen aluksillaan ja linnakkeilla.
Monet miehet läksivät omin luvin kotimatkalle. Aseita myytiin, kun vain hinnoista sovittiin.
Taisteluihin osallistui ehkä noin 2 000 miestä, pääosan aikaa vain noin 1 000. - OtinpaSelvää
40 000 tuntuu olevan yleisin arvio.
Venäjän maaliskuun vallankumouksesta 1917 alkoi Venäjän sotavoimien rappioituminen. Huolimatta sotilaallisen komentojärjestelmän lamaantumisesta ja kurin luhistumisesta Kerenskin johtama Venäjä päätti liittolaistensa rinnalla jatkaa sotaa, joskin ehkä uusin tunnuksin. Saksan hyökkäystä Suomeen pelättiin kesällä 1917 entistä enemmän ja tänne siirrettiin yhä lisää joukkoja.
Elokuun lopulla 1917, jolloin 42. Erillinen armeijakunta oli suurimmillaan, siihen kuului noin 52000 miestä. Samanaikaisesti kuin 42. Erillinen armeijakunnan oli linnoitustenkin vahvuudet suurimmillaan, Viipurin arviolta 10000-12000, Viaporin- Helsingin noin 25000 ja Turun - Ahvenanmaan vahvuus 6500 miestä. Kun näihin lukuihin vielä lisätään Viipurin seudulla kenttälinnoitustöissä olleet muodostelmat noin 4000 miestä, nousee maajoukkojen vahvuus elokuulla 1917 noin 100000 mieheen.
Maassamme olevien sotavoimien vahvuuteen on vielä lisättävä pääasiallisesti Helsinkiin ja Lappohjaan sijoitetun laivaston ja sen komentajalle alistetun Pohjanlahden merivalvonnan henkilöstö, yhteensä noin 25000 miestä.
Elokuun jälkeen kokonaisvahvuus alkoi kuitenkin nopeasti laskea siirtojen, karkaamisten ja lopulta myös kotiuttamisten takia. Maahamme jääneissä joukoissa oli vuoden 1917 lopulla arviolta 50% niiden vahvuudesta. Tammikuun lopulla, Vapaussodan syttyessä oli rajavartiostossa, kenttäarmeijan yhtymissä ja linnoituksissa jäljellä noin 40000 miestä, joista osan valkoiset internoivat heti sodan alkaessa ja lähettivät aseettomina Venäjälle. Osan venäläiset itse kotiuttivat, viimeiset yksikkönsä vasta Brest-Litovskin rauhan jälkeen maaliskuussa 1918.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/perinnejoukot/Venalaiset_joukot_Suomessa.htm - TiedeAse
Venäläiset joukot Suomessa maailmansodan 1914-18 aikana; niiden yleisryhmitykset ja toimintasuunnitelmat
Kirjoittanut yleisesikuntaeverstiluutnantti U. V. Rauanheimo
Tiede ja ase nro 8
https://journal.fi/ta/article/view/47306/13181
Rauanheimon artikkeli on Polvisen kirjan (Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967) toinen lähde venäläisten sotilaiden määrästä.
Tässä sen keskeisin osa 20 sivuisesta artikkelista:
Samanaikaisesti kuin 42. Er.AK:n olivat linnoitustenkin vahvu~det suurimmillaan, Viipurin arviolta 10000-12000, ViaporinHelsingin n. 25000 ja Turun-Ahvenanmaan vahvuus 6500 miestä. Kun näihin lukuihin vielä lisätään Viipurin seuduilla kenttälinnoitustöissä olleet muodostelmat n. 4 000, nousee maajoukkojen vahvuus elokuulla 1917 noin 100 000 mieheen (ks. piirros 3). Maassamme olevien sotavoimien vahvuuteen on vielä lisättävä pääasiallisesti Helsinkiin ja Lappohjaan sijoitetun laivaston ja sen komentajalle alistetun Pohjanlahden merivalvonnan henkilöstö, yhteensä n. 25 000 miestä. Elokuun jälkeen kokonaisvahvuus kuitenkin nopeasti alkoi huveta siirtojen - kaksi rv;divisioonaa, 45. D, Viipurin jv.pr., sapööri- ym. erikoismuodostelmia., yhteensä n. 27 000 :ptiestä -, karkaamisten ja lopulta myös kotiuttamisten takia. Maahamme jääneissä joukoissa oli vuoden 1917 lopulla läsnä arviolta 50 % niiden vahvuudesta. Tammikuun lopulla, Vapaussodan syttyessä oli rajavartiostossa, kenttäarmeijan yhtymissä ja linnoituksissa jäljellä noin 40000 miestä. - kieroilivat
Pitivät kuitenkin tahallaan joukkoja itsenäiseksi tunnustamassaan maassa.
- Bolsuttiukilla
Eihän bolsut voineet tuoda "valkoisia tsaarin joukkoja" Pietariinkaan, kun muutenkin olivat kusessa vallankumousta vastaan taistelevien kenraalien armeijoiden kanssa. Eihän Suomessa olleet venäläiset sotilaat, varsinkaan upseerit, olleet bolsevikkiarmeijaa, vaikka osa heistä lähtikin mukaan taisteluihin punaisten puolelle.
Olihan siellä Venäjällä kenraaleita ja armeijoita Leninile ihan haitaksi saakka... ja sitten vielä se Mannerheim siellä luoteisrajalla...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_sisällissota
Lavr Kornilov
Aleksandr Koltšak
Mihail Aleksejev
Anton Denikin
Pjotr Wrangel
Nikolai Judenitš
Jevgeni Miller - trotskii
Bolsuttiukilla kirjoitti:
Eihän bolsut voineet tuoda "valkoisia tsaarin joukkoja" Pietariinkaan, kun muutenkin olivat kusessa vallankumousta vastaan taistelevien kenraalien armeijoiden kanssa. Eihän Suomessa olleet venäläiset sotilaat, varsinkaan upseerit, olleet bolsevikkiarmeijaa, vaikka osa heistä lähtikin mukaan taisteluihin punaisten puolelle.
Olihan siellä Venäjällä kenraaleita ja armeijoita Leninile ihan haitaksi saakka... ja sitten vielä se Mannerheim siellä luoteisrajalla...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_sisällissota
Lavr Kornilov
Aleksandr Koltšak
Mihail Aleksejev
Anton Denikin
Pjotr Wrangel
Nikolai Judenitš
Jevgeni MillerHelsinki ja Viipuri olivat juuri kaikista koviten bolsevisoituneita. Venäläisten upseereista iso osa oli helmikuuhun mennessä hylänyt joukkonsa. Ammattiupseerien puute oli yhtä suuri ongelma punaisille kuin Syyrian kapinallisille nykyään. Suomalaiset punikit eivät onneksi voineet ottaa Juho Heiskasen ja muiden keskeisellä tavalla valkoisissa vaikuttaneiden perheitä vangiksi. Suomenn parhaissa upseereissa ei ollut Tuhatsevskia. Tuhatsevski oli harvoja hyvin koulutettuja vapaaehtoisesti vallankumouksen palvelukseen liittyneitä upseereja.
- heikko.taistelukelpois
Sotilaiden lukumäärä ei ole merkittävä asia vaan se, kuinka moni oli mukana Suomen sisällissodassa. Arviot vaihtelevat mutta määrä oli pienempi kuin
Saksan 14 000 sotilasta. Laivaston ja rannikkotykistön joukut eivät juuri osallistuneet sotaan. - osahissaa
Venäläisten mukana tuli sitten ortodoksisuus, mm.Vaasan ort. kirkko rakennettiin 1800-luvulla.Ortodoksien määrä romahti tietenkin länsipuolella.Sotilaita seurasi kauppiaat.
- NikolaiKopeloisi
>>Vaasan ort. kirkko rakennettiin 1800-luvulla<<
Vaasan nimikin muutettiin Nikolainkaupumgiksi! Rantahurrit oli niin rähmällään...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasa
Vaasa oli vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial11566Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras921475Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221041Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva196935- 123842
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt2787Kuka omistaa keltaisen vanhan aravan?
Pitäs saada rakennuksen omistajaan yhteys, rappukäytävät on siivottomassa kunnossa. Hiekkaa ja roskia rappusissa, lisäks29750Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks42741- 7714
- 60693