Ydinvoiman joustamattomuus

Amerikkalaisen energiajätinTXU pohjoismaisten toimintojen johtaja Evan Edwards on sitä mieltä, että ydinvoiman suurin ongelma: joustamattomuus
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2002-05-02/Pohjolan-Voiman-amerikkalaisomistaja-epäilee-ydinvoimaa-3287754.html (2002)

Minulla on tiedossa paljon vakavimpiakin ydinvoiman ongelmisa, jotka myös ovat lukijoille tuttuja.

Pieni säätövaara verkon kuormituksen perusteella on ydinreaktoreiden tehoissakin. Sen lisäksi, että se on kallista, se myös tuo ylimääräisen riskin reaktorirakenteiden saaman lisärasituksen vuoksi. Suomessa sitä on tietääkseni tehty viimeksi joskus 2000-vuosiluvun alussa - samoihin aikoihin kuin ylläoleva artikkelikin on kirjoitettu.

Ongelmaa on korjattu pääosin hiilivoimaa lisäämällä.
937768
3Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 93

Vanhimmat

Massapostikopio kun mikään normaali ei riitä

Äänestä
  • Mikähän nyt lienee selitys näihin massapostikopioihin?

    Äänestä

  • Aloittaja

    massaaaah kirjoitti:

    Mikähän nyt lienee selitys näihin massapostikopioihin?

    No se ainakin, että jos valvojat ei poistelisi (Sääntömafian toivomuksesta tai oma-aloitteisesti) sääntöjen mukaisia viestejä, mitään ei tarvitsisi kirjoittaa uudelleen.

    Tiedoksi @Suomi24 @Aller

    2Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    No se ainakin, että jos valvojat ei poistelisi (Sääntömafian toivomuksesta tai oma-aloitteisesti) sääntöjen mukaisia viestejä, mitään ei tarvitsisi kirjoittaa uudelleen.

    Tiedoksi @Suomi24 @Aller

    Vihreää valhetta pukkaa. Mukamas ei voisi ydinvoimalan tehoja säätää. Miksi valehdellaan noin röyhkeästi?

    Äänestä

  • Mahdottomuus kirjoitti:

    Vihreää valhetta pukkaa. Mukamas ei voisi ydinvoimalan tehoja säätää. Miksi valehdellaan noin röyhkeästi?

    Joku teoreettikko luulee että voimala toimii vain täysillä tai pysäytettynä. Ettei muka tuotantoa voi säätää. Huoltoonkin ryhdytään kerralla pysäyttäen!!!!! Vain teoreetikko voi puhua tuollaisia.

    Äänestä

  • Kyllä ydinvoimalan tehoa vidaan säätää. Olihan Loviisankin ydinvoimaloihin rakennettu automaattinen tehonsäätölaitteisto, mutta sitä ei koskaan käytetty ja se purettiin myöhemmin pois. Käsinsäätömahdollisuus on aina, mutta vain karkeampaan säätöön ja se toimii hitaasti ellei ole kyseessä hätätilanne. Hienosäätö tehdään automaattisesti vesivoimaloilla.
    Ydinvoimalan tehonsäätö on aikaavievää ja kallista prosessimuutosten takia. Toinen tekijä on se, että pääosan ydinsähkön hinnasta muodostaa laitoksen kiinteät kulut, minkä takia niitä pyritään ajamaan aina täysteholla. Ne kiinteät kulut kun ovat aina samat riippumatta saadusta sähkötehosta.

    3Äänestä

  • Aloittaja

    Alan.Observer kirjoitti:

    Kyllä ydinvoimalan tehoa vidaan säätää. Olihan Loviisankin ydinvoimaloihin rakennettu automaattinen tehonsäätölaitteisto, mutta sitä ei koskaan käytetty ja se purettiin myöhemmin pois. Käsinsäätömahdollisuus on aina, mutta vain karkeampaan säätöön ja se toimii hitaasti ellei ole kyseessä hätätilanne. Hienosäätö tehdään automaattisesti vesivoimaloilla.
    Ydinvoimalan tehonsäätö on aikaavievää ja kallista prosessimuutosten takia. Toinen tekijä on se, että pääosan ydinsähkön hinnasta muodostaa laitoksen kiinteät kulut, minkä takia niitä pyritään ajamaan aina täysteholla. Ne kiinteät kulut kun ovat aina samat riippumatta saadusta sähkötehosta.

    En minä ainakaan ole sanonut, ettei ydinvoimaölan tahoa voida säåtää. Tuo vihreävalhe.... -mutisija puhuu ihan omiaan, tuollaisista ei kannaataisi välittää mitään. Kaikki ei ymmärrä edes ihan selvää tekstiä aloituksessa:

    "Pieni säätövaara verkon kuormituksen perusteella on ydinreaktoreiden tehoissakin. Sen lisäksi, että se on kallista, se myös tuo ylimääräisen riskin reaktorirakenteiden saaman lisärasituksen vuoksi. Suomessa sitä on tietääkseni tehty viimeksi joskus 2000-vuosiluvun alussa - samoihin aikoihin kuin ylläoleva artikkelikin on kirjoitettu."

    3Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    En minä ainakaan ole sanonut, ettei ydinvoimaölan tahoa voida säåtää. Tuo vihreävalhe.... -mutisija puhuu ihan omiaan, tuollaisista ei kannaataisi välittää mitään. Kaikki ei ymmärrä edes ihan selvää tekstiä aloituksessa:

    "Pieni säätövaara verkon kuormituksen perusteella on ydinreaktoreiden tehoissakin. Sen lisäksi, että se on kallista, se myös tuo ylimääräisen riskin reaktorirakenteiden saaman lisärasituksen vuoksi. Suomessa sitä on tietääkseni tehty viimeksi joskus 2000-vuosiluvun alussa - samoihin aikoihin kuin ylläoleva artikkelikin on kirjoitettu."

    Alat oppia käytännön todelliseen elämään. Tottakai ydinvoiman tehoa voidaan säätää.Eihän ne todellisuudessa toimi päälle / pois toiminnalla, vaan säätövaraa löytyy. Vihdoinkin tuo teoreetikko tajua todellisen käytön ominaisuudet.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Säätäjäkäyttäjä kirjoitti:

    Alat oppia käytännön todelliseen elämään. Tottakai ydinvoiman tehoa voidaan säätää.Eihän ne todellisuudessa toimi päälle / pois toiminnalla, vaan säätövaraa löytyy. Vihdoinkin tuo teoreetikko tajua todellisen käytön ominaisuudet.

    Oma ymmärryksesi on erittäin kyseenalaista. En ole koskaan missään sanonut, että ydinreaktrorin tehoa ei voida säätää. Sitä voidaan säätää jopa verkon kuorman mukaan, rajoitetusti ainakin säädön nopeuden mukaan - niin ainakin viime tietämäni mukaan Suomessa.

    Miksi näin yksinkertainen asia on täällä monelle niin hiton vaikea?????

    1Äänestä

stuxnet, alkaako hiljalleen vi*uttaan ?

Äänestä
Aloittaja

Ydinvoiman joustamattomuus on asia, joka on vasta nyt noussut esille siksi, että koko maailmalla yleisesti ollaan siirtymässä uusiutuviin energioihin, ja sille siirtymiselle ydinvoima on ollut aina jarruna, mutta nyt se jarruttelu on liian näkyvää, kaikkien todettavissa.

Viisaat ihmiset ovat jo vuosikausia kertoneet ydinvoiman haitoista, kalleudesta, ja uusiutuvien energioiden noususta sen kanssa taloudellisessa kannattavuudessa niin paljon samalle tasolle, että ydinvoiman mukanaan tuomille jättiriskeille ei enää löydy perusteluja ydinvoiman lisähankinnalle.

3Äänestä
  • Kylä sen tuotanto joustaa ja tiedät sen itsekin, vaikka yrität vihreää valhetta tyrkyttää.

    Äänestä

  • JäipäKIINNI kirjoitti:

    Kylä sen tuotanto joustaa ja tiedät sen itsekin, vaikka yrität vihreää valhetta tyrkyttää.

    Joo, tuollainen tietämättömyys ydinvoimalan tuotatotehojen säädöista on säälittävää.

    Äänestä

  • Aloittaja

    JäipäKIINNI kirjoitti:

    Kylä sen tuotanto joustaa ja tiedät sen itsekin, vaikka yrität vihreää valhetta tyrkyttää.

    Kerrotko sitten millä tavoin ydinvoiman tuotanto joustaa?

    Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat "vihreä valhe" -mutinallasi?

    2Äänestä

  • Mahdottomuus kirjoitti:

    Joo, tuollainen tietämättömyys ydinvoimalan tuotatotehojen säädöista on säälittävää.

    Jos teoreetikko pääsisi valvomoon seuraamaan tehojen säätöä käytännössä niin loppuisi tuo jankutus, mutta kun ei tule pääsemään. Sinne pääsemiseen tarvitaan positiivinen turvaluokitus ja puhdasta pitää olla kauas taaksepäinkin. Kansalaisille nämä asiat ovat tuntemattomia useimmille ja oikeastaan hyvä niin.

    Äänestä

Aloittaja

Aloitusviestin artikkelista lainaus:

"TXU Nordic Energyn hallituksessa suhtauminen ydinvoimaan ei ole yksimielistä, sillä hallituksessa istuu 20 prosentin omistuksen turvin PVO:n toimitusjohtaja Timo Rajala.

Edwardsin näkemyksiä ydinvoiman kannattavuudesta selittää osin se, että yhtiö omistaa Suomessa hiililauhdelaitososuuksia. Hiililaudevoimaloiden käyttö kannattaa Pohjoismaissa vain silloin, kun vesivoima, ydinvoima tai yhteistuotantolaitokset eivät riitä sähkön kysyntää kattamaan."

Ensimmäisenä tulee mieleen, että talvi on sellaista aikaa, kun hiilivoimaa tarvitaan. Niin, ja tietysti silloin, kun Ruotsissa on yksi tai useampi ydinvoimala tillin tallin, tosin talvella sekin tilanne.

Artikkelin linkki ei toiminut.

2Äänestä
Aloittaja
  • Jättäisit pois vihreät valheet niin ei tarvitsisi selitellä. Ala aikuiseksi.

    Äänestä

Olkiluto kolmosessa on kuulemma mahdollisuus säätää tehoa kuorman mukaan, mutta tiettävästi sitä ei voi käyttää, koska se lisää riskiä polttoainevaurioihin. Asiasta vuosi Arevan ja EDF:n dokumentit julkisuuteen joskus 10 vuotta sitten.

Halventaisiko säädettävyys sitten ydinvoimaa? En usko, että siitä olisi merkittävää etua, koska voimalan tuotto on suoraan suhteessa tehoon ja ainakin Suomessa verkon alaspäinsäätö on edullista. Toinen tilanne on Ranskan kaltaisissa maissa, jossa ydinvoiman osuus on niin suuri, että alaspäin säätöä joudutaan tekemään varmaankin myös ydinvoimalla.

3Äänestä
  • Aloittaja

    Tervehdys!

    Olen kerrran selvittänyt ihan virallisten dokumenttien mukaan sen, miten Suomessa ydinvoimalan tehoa saadaan säätää verkon kuorman mukaan. Kyseessä oli arvot MW/h, mutta en muista niitä. Dokumentit siihen löysin STUKin sivuilta, mutta en löydä enää. Täällä kauan sitten käytyjen keskustelujen mukaan siihen vaaditaan myös ilmoitus Stukille (muistikuva). Nyt toivoisin, että joku pätevä nimeltä mainitsematon nimimerkki uhraisi aikaansa kyseisen dokumentin etsimiseen - myös aiheen luotettavan tuntuisen kuskustelujenkin tiedot kelpaisi.

    Liuta avainsanoja, joilla hakua voi suorittaa:

    stuk ydinreaktorinn tehon säätp verkon kuorman mukaan

    2Äänestä

  • Ydinvoimalassa on normaalikäytössä aina sallitut tehonmuutosnopeudet, minkä rajoissa pitää pysyä. Hätätilanteita lukuunottamatta.
    Nämä tehonmuutosnopeuksien rajat johtuvat pääasiassa reaktoriastian lämpötilanmuutosten rajoituksista, ettei tulisi vuotoja. Toinen on polttoaineen rasitukset tehonmuutoksissa. Ja kolmas sitten pelkkä prosessin ajo siten, että aina toimittaisiin vähiten laitteistoa rasittavalla tavalla. Sekä tehonmuutosten vaatiman prosessin muutoksen vaatima aika. Esimerkiksi reaktoripiirin veden booripitoisuuden muutokset vaativat aikaa ja tilannetta mutkistaa vielä se, että tehonmuutos johtaa polttoaineessa tapahtuvan xenonin ja kryptonin pitoisuuksien muutoksiin usean tunnin viiveellä ja aikana, ja tämä johtaa tehonmuutoksiin, jotka on kompensoitava reaktoripiirin veden booripitoisuutta muuttamalla. Ja tässä booripitoisuuden muuttamisessa menee sitten taas sitä aikaa. Reaktorinohjaajan pitää kaikissa tehonmuutostapauksissa pystyä ennakoimaan näitten asioitten tulevat muutokset ainakin lähimmän kahden tunnin aikana ja toimittava sen mukaan.

    1Äänestä

Tiesittekö, ettät uulivoima säätyy automaattisesti tuulisuuden mukaan.

Äänestä

yksi t-kirjain puuttui viestistä.

Tiesittekö, että tuulivoima säätyy automaattisesti tuulisuuden mukaan.

Äänestä

Jos reaktorin tehoa ei haluta säätää, niin sitten voitaisiin tuottaa vetyä sillä ylimääräisellä sähköllä polttokennoautojen polttoaineeksi.

2Äänestä
  • Sähkö+saadaan+siis+pelkän+polttoainekustannuksen+hinnalla,+joka+jätevarauksineen+on+alle+10+e/MWh.+Elektrolyysin+hyötysuhde+lienee+ainakin+70+%.+Vedyn+energiahinnaksi+tulisi+luokkaa+15+e/MWh.+Sitä+voi+verrata+vaikkapa+tuulisähköllä+tuotetun+vedyn+energiahintaan,+joka+on+120+e/MWh.

    1Äänestä

  • Aloittaja

  • Hassu tilanne. Kun tuulee, niin ydinvoimala tuottaisi vetyä halvalla ja tuuliparoneille maksetaan tukiaisia verovaroista.

    Äänestä

Sähköntuotanto voidaan toteuttaa pelkästään ydinvoimalla. Kahdeksan Olkiluoto3- tehoista ydinreaktoria riittää. kattamaan Suomen sähköntarpeen. Sen jälkeen voitaisiin kaikki kosket vapauttaa vesipadoista, ja purkaa hiili- ja turvevoimalat sekä tuulivoimalat eikä sähkön tuontia enää tarvittaisi.

Äänestä
  • Ei onnistu. Tukiaiset tuulivoimalle on ja pysyy. Usealla päättäjällä on sidonnaisuuksia eri kautta tuulivoimatuotantoon, eikä ahneus anna periksi luopua niistä. Verorahat ministeriön momentilta eivät heille lopu lähivuosina.

    Äänestä

Wilkerson oli nähnyt näyn, jossa Washington, Philadelfia ja New York tuhoutuivat kauhealla tuomion tulella tuossa jäjestyksessä. Sijaitsevat samalla linjalla Mururoalta poispåin.
Venäjällä keväiset lukuisat tulipalot sijoittuivat sektoriin, jonka muodostavat linjat Mururoa- Semipalatski, Nevada-Sempalarstki.
Mitå aiheuttavat nuo såteet, kun kulkevat atomimiilujen lävitse? Luultavasti syntyvyyden vahenemista, tulipaloja mm.

1Äänestä

Mitå aiheuttavat nuo såteet, kun kulkevat atomimiilujen lävitse?

Tshernobyl-lapsissa säteilyn vaikutukst näkyvät siinä, että he avaavat toistuvasti tollotteluviestiketjuja keskustelupalstoilla.

Äänestä
  • Aloittaja

    kaikkein surkeimmat tollottelijat tollottelee nimimerkillään.

    3Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    kaikkein surkeimmat tollottelijat tollottelee nimimerkillään.

    Hyvä että kerrankin tunnustit.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Nimimerkki NoinOn to tollottelun molemmille energiapalstoille, ja on jo saanut peräänsä innokkaita seuraajia.

    Tiedoksi @Suomi24 @Aller

    1Äänestä

Aurinko- ja tuulienergia ovat myös joustamattomia, sitä energiaa tulee tai ei tule, ihan miten sattuu eikä jousta tarpeen mukaan.

Äänestä
  • Tuollainen on sattumaenergialle hyvin yleistä ja siksi varmatoimisempaa tuotantoa tulee aina olla valmiudessa.

    Äänestä

Aloittaja

Ydinvoiman joustamattomuuskohan oli syynä siihen, että vuonna 2003 Ranskan energia-asiantuntijat osoittivat selvän epäluottamuksensa ydinvoimaan:

"Électricité de France aikoo tulevaisuudessa panostaa tuulivoimaan ja tehostaa fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimaloitaan, jotta sähköntuotantokyky varmistuisi ympäri vuoden.."
http://www.hilavitkutin.com/2007/06/23/ilmastonlampeneminen-estaa-ydinvoiman-kayttoa

1Äänestä

" Ydinvoiman joustamattomuuskohan oli syynä siihen, että vuonna 2003 Ranskan energia-asiantuntijat osoittivat selvän epäluottamuksensa ydinvoimaan: "

Vihervalehtelun jatkoksi faktaa:

"Ranskassa ydinvoimalat rutiininomaisesti sekä osallistuvat verkon tasapainottamiseen että laskevat tehojaan verkon kuorman laskiessa esimerkiksi viikonloppuisin."

https://fissioreaktori.wordpress.com/2018/06/27/ydinvoiman-kuormanseuranta/

Äänestä
  • Aloittaja

    Surullisen hellekesän 2003 kuluessa, jolloin Ranskassa kuoli n. 15000 ihmistä helteen vuoksi (koko Euroopassa n. 30000), Ranska joutui alentamaan tehoja sekä ydin- että hiilivoimaloissaan, tai ajamaan niitä alas. Hellekesän opetuksena Ranska päätti, ympärivuotisen sähkönsaannin turvaamiseksi, lisätä tuulivoiman tuotantoa ja tehostaa hiilivoimaloiden tuotantoa.

    Aiheesta oma keskustelunsa: https://keskustelu.suomi24.fi/t/14184301/ydinvoima-hengenvaarallinen-ilmastonmuutoksessa

    Jatka juttua tuolla

    1Äänestä

Nykyaikaisten+ydinvoimaloiden+tuotantoa+voidaan+säätää+joustavasti+ja+nopeasti.Katso+kuva+raportin+sivulta+7.https://www.oecd-nea.org/ndd/reports/2011/load-following-npp.pdfThe+minimum+requirements+for+the+manoeuvrability+capabilities+of+modern+reactors+are+defined+by+the+utilities+requirements+that+are+based+on+the+requirements+of+the+grid+operators.+For+example,+according+to+the+current+version+of+the+European+Utilities+Requirements+(EUR)+the+NPP+must+at+least+be+capable+of+daily+load+cycling+operation+between+50%+and+100+%+of+its+rated+power+Pr,+with+a+rate+of+change+of+electric+output+of+3-5%+of+Pr+per+minute.+konekäännös"Nykyaikaisten+reaktorien+ohjattavuusominaisuuksia+koskevat+vähimmäisvaatimukset+määritellään+verkko-operaattoreiden+vaatimusten+pohjalta+toteutetuista+kunnossapitovaatimuksista.+Esimerkiksi+eurooppalaisten+hyödyllisyysvaatimusten+(EUR)+nykyisen+version+mukaan+ydinvoimalaitoksen+on+vähintään+kyettävä+päivittäiseen+kuormituskiertoon+50-100%+sen+nimellistehosta+Pr,+ja+sähköntuotannon+muutosnopeus+on+3+-5%+Pr:+tä+minuutissa."

1Äänestä
  • Aloittaja

    jaah. millonhan tuo nykyaika on alkanut. 1GW:n miiluulla pitäisi voida säätää tehoa 30-50MW minuutissa. On siinä miilulla kestämistä. Ehkä nimellistehot pienenee.

    Kiitos konekäännöksestä! :) En häpeä yhtään kertoa, että enkun osaamiseni on lähes täysin konekääntäjän varassa. Muitakin sen tarvitsijoita varmaan on, muutteivät ohkene sitä kertoa.

    1Äänestä

" jaah. millonhan tuo nykyaika on alkanut."

On alkanut ennen vuotta 2011, jolloin tuo raportti esimerkki-kuvineen (ks. sivu 7) on julkaistu.

1Äänestä
  • Aloittaja

    jaah. ei vielä kerro miten Suomen ydinvoimalat pystyvät säätämään lähtötehoa.

    Stukn sivuilta löysin kerran, ja kerroin sen täälläkin, tarkat tiedot siitä, miten Suomen ydinreaktoreiden tehoa saa säätää verkon kuorman mukaan. Nyt en ole pitkään aikaan löytänyt kummastakaan sivustolta. eli pyydän apua niiden tietojen löytämisessä :)

    1Äänestä

Tuuli- ja aurinkovoiman suurin ongelma on joustavuus. Nimittäin että niiden tuotanto joustaa säiden mukaan. Ja usein tuo jousto on päinvastaista kuin on toivottavaa. Aurinkosähköllä tuotantoprofiili on päinvastainen vuotuiseen kulutukseen nähden. Tuulivoimalla keskimääräinen tuotanto noudattelee jossain määrin vuotuista kulutusta, sillä kesällä tuulee vähemmän. Tosin tuuli yltyy usein yöksi, kun taas sähkön kulutus laskee.

Ydinvoima on noihin satunnaissähköihin verrattuna ylivoimaisesti laadukkaampaa energia. Eli taaskin tilanne on päinvastainen kuin tomppeli yrittää selittää.

Äänestä

Jokainen valitsee itse nimimerkkinsä, millä kirjoittaa.
Usean nimimerkin käyttö on sallittua. Esim. nimimerkillä stuxnet kirjoittava , on käyttänyt myös muita nimimerkkejä .

Äänestä
  • Eipähän tuulivoima ole ydinvoiman väärti!

    Äänestä

  • Aloittaja

  • Stuxnet taas vääristelee. Eihän Ruotsissa ole sinänsä ongelmana ydinvoimalaitosten sulkeminen, Ringhals 1&2 on on päätetty sulkea 2020. Eikä tuulivoiman rakentaminen, tukien turvin sitä on rakennettu jatkuvasti. Ongelmana on, että tuulivoima on niin huonoa teknologiaa verkon kannalta.

    Äänestä

Pystytään säätämään jos niin halutaan. Loviisan voimalaitoksella kp-turbiinin tulokammio oli alkujaan ns osasyöstöinen joka nimenomaan on suunniteltu säätöä varten. Koska ydinvoimalla Suomessa ajetaan peruskuormaa osasyöstöisyys on loviisan laitoksilla poistettu.

Tehonsäätö on normaalia mm ranskassa ja muissa maissa joissa joudutaan säätämään verkkoa huomattavasti enemmän kuin suomessa.

1Äänestä
  • Aloittaja

    Taas kerran: ei täällä tietääkseni kukaan ole väittänyt, että ydinreaktorin sähköntuitantotehoa ei voisi säätää verkon kuorman mukaan.

    Mutta jatka vaan juttuasi, vaikkapa siitä, milloin Suomessa niin on tehty. Se kiinnostaa minua, koska oma muistikuvani on, että joskus tämän vuosituhannen alkupuolella viimeksi, ja nyt olen jo epävarma siitäkin. Saattoi olla kyseessä normaali tehon pudotus lämpimien jäähdytysvesien vuoksi.

    1Äänestä

  • Juu, ei tehdä usein. koska kannattavampaa ajaa täydellä teholla.

    Toki jos hinta on tarpeeksi alhainen ts muilla tavoin sähkön tuotanto kannattavampaa niin ydinvoiman tuotantoa kannattaa rajoittaa. Toistaiseksi tälläiseen ei ole tarvinnut ryhtyä.

    Muutaman kerran on tainnut käydä niin että laitosta ei ole enään ajettu ylös kun häiriön/vian seurauksena laitos on ajettu alas. Tämä on jollain tavalla verrattavissa ydinvoimalla säätämiseen.

    Muistelen että laitostehon rajoittamista on alhaisen sähkön hinnan aikaan harkittu useammankin kerran.

    Mitä taas tehonsäätöön tulee niin äkkiä tulee mieleen 2 tapaa. Toinen on suora lämpötehon lasku/nosto jota rajoittaa laitoksen ja lähinnä polttoaineen suunnitteluperusteet. Polttoaineen suunnitteluarvoja voidaan muuttaa mutta se vaatii suht kalliit ja laajat selvitykset. Saattaa pahimmillaan vaatia muutoksia myös polttoaineeseen. Turbiinin osasyöstöisyys pitäisi myös palauttaa ja se ei nykyisillä kp-turbiineilla ehkä onnistuisi ihan halvalla.

    Toinen tapa jolla tehoa voisi säätää olisi laitoshyötysuhteen heikentäminen esimerkiksi merivesivirtausta säätämällä joka nostaa/laskee lauhdutinpainetta ja sitä kautta sähkötehoa. Tällöin lämpöteho pysyisi vakiona eikä polttoaine kokisi muutoksia.

    Kolmas tapa olisi ajaa osa lämpötehosta turbiinin ohi vaikka lämpöakkuun jabsiitä edelleen lämmönkuluttajalle. Tämä taas saattaa olla kallis järjästely. Prosessimielessä suht helposti toteutettavissa.

    1Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    Taas kerran: ei täällä tietääkseni kukaan ole väittänyt, että ydinreaktorin sähköntuitantotehoa ei voisi säätää verkon kuorman mukaan.

    Mutta jatka vaan juttuasi, vaikkapa siitä, milloin Suomessa niin on tehty. Se kiinnostaa minua, koska oma muistikuvani on, että joskus tämän vuosituhannen alkupuolella viimeksi, ja nyt olen jo epävarma siitäkin. Saattoi olla kyseessä normaali tehon pudotus lämpimien jäähdytysvesien vuoksi.

    Kylläpä tuossa aloitusviestisdä niin väitetään kuten myös viestissä olevan linkin yksi pääviesteistä on:

    "Ydinvoiman avulla ei voida säädellä tuotantoa sähkön kysynnän ja tarjonnan mukaan."

    1Äänestä

  • Aloittaja

    TurboMiäs kirjoitti:

    Kylläpä tuossa aloitusviestisdä niin väitetään kuten myös viestissä olevan linkin yksi pääviesteistä on:

    "Ydinvoiman avulla ei voida säädellä tuotantoa sähkön kysynnän ja tarjonnan mukaan."

    Se mitä linkin takaa löytyy, ei ole täällä sanottua.

    Kyselin jo, että miten ydinreaktorit ovat muuttuneet artikkelin kirjoittamisen jälkeen (2002)
    https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2002-05-02/Pohjolan-Voiman-amerikkalaisomistaja-epäilee-ydinvoimaa-3287754.html

    Tuo kannattaa lukea:
    https://keskustelu.suomi24.fi/t/15145951/ydinvoiman-joustamattomuus#comment-94342270

    Stukilla on (tai oli) selvät säännöt netissä siitä, miten ydinreaktoreiden tehoa saadaan Suomessa säätää verkon kuorman mukaan. Annan siihen muutaman hakusanan, jolla se ehkä löytyy, viritelkää paremmaksi jos ei löydy:

    ydinreaktorin sähkö tehon säätö verkon kuorma site: stuk.fi

    Toinen keino on käydä läpi Stukin omaa dokumentointia.

    1Äänestä

  • Kun niin kovasti tuot esille että ydinvoimalaitos ei voi osallistus säätöön ja nyt annat ymmärtää että STUKilla on selvät säännöt miten ydinvoimalaitoksella saa säätää niin voitko antaa sen ohjeen/ohjeet meille ,jotka ydinvoimaa ja lainsäädäntöä heikommin tuntee.

    Minulla on käsitys, ettei YVL sitä lähtökohtaisesti kiellä vaan laitoksen ajotapa ,olipa se mikä tahansa pitää tapahtua suunnitteluperusteiden puitteissa.

    Äänestä

  • Aloittaja

    TurboMiäs kirjoitti:

    Kun niin kovasti tuot esille että ydinvoimalaitos ei voi osallistus säätöön ja nyt annat ymmärtää että STUKilla on selvät säännöt miten ydinvoimalaitoksella saa säätää niin voitko antaa sen ohjeen/ohjeet meille ,jotka ydinvoimaa ja lainsäädäntöä heikommin tuntee.

    Minulla on käsitys, ettei YVL sitä lähtökohtaisesti kiellä vaan laitoksen ajotapa ,olipa se mikä tahansa pitää tapahtua suunnitteluperusteiden puitteissa.

    Kaikki väärin.
    Kelaa uusiksi.

    1Äänestä

  • Niin koitappa nyt kertoa missä STUKin ohjeessa kielletään säätö?

    Pahasti näyttää siltä että väittämäsi yksi toisensa jälkeen tehonsäädöstä on väärää. Ja kun ne on osoitettu vääräksi kiellät edes vättäneesi.

    Yrität kiemurrella STUKin yvl ohjeilla , kuitenkaan sieltä ei löydy että säätö olisi kielletty etkä sinäkään anna linkkiä vaikka kerrot sen löytyvän STUKin ohjeista.

    En yhtään ihmettelisi että kun aikaa on kulunut kuukauden päivät heität tämän saman aiheen kehiin uudelleen.

    Kirjpittelusi muistittaa kummasti trollitehtaiden toimintaa. Onneksi olet metkusi näyttänyt ja jokainen trolliyrityksesi vie uskottavuuttasi, jos sitä nyt on edes jäljellä.

    Juttusi eivät edes naurata päin vastoin kuin vanha kunnon styrge , loviisan lahja kaiken vastustamiselle tai kameleontti putki-sähkömies-ydinfyysikko olkiluodin kulmilta.

    Viimeksi taisin käydä täällä kun styrge ja olkiluodon kameöeontti oli täällä vauhdissa... niitä aikoja odotellessa...

    Äänestä

  • Aloittaja

    TurboMiäs kirjoitti:

    Niin koitappa nyt kertoa missä STUKin ohjeessa kielletään säätö?

    Pahasti näyttää siltä että väittämäsi yksi toisensa jälkeen tehonsäädöstä on väärää. Ja kun ne on osoitettu vääräksi kiellät edes vättäneesi.

    Yrität kiemurrella STUKin yvl ohjeilla , kuitenkaan sieltä ei löydy että säätö olisi kielletty etkä sinäkään anna linkkiä vaikka kerrot sen löytyvän STUKin ohjeista.

    En yhtään ihmettelisi että kun aikaa on kulunut kuukauden päivät heität tämän saman aiheen kehiin uudelleen.

    Kirjpittelusi muistittaa kummasti trollitehtaiden toimintaa. Onneksi olet metkusi näyttänyt ja jokainen trolliyrityksesi vie uskottavuuttasi, jos sitä nyt on edes jäljellä.

    Juttusi eivät edes naurata päin vastoin kuin vanha kunnon styrge , loviisan lahja kaiken vastustamiselle tai kameleontti putki-sähkömies-ydinfyysikko olkiluodin kulmilta.

    Viimeksi taisin käydä täällä kun styrge ja olkiluodon kameöeontti oli täällä vauhdissa... niitä aikoja odotellessa...

    Tietääkseni ei missään.

    Miten noin yksinkertaisen asian ymmärtäminen voi olla sinulle noin vaikeaa?

    1Äänestä

  • Sitikka ei ole styrge. Molemmat ovat ainakin asuneet loviisassa.

    Sitikka on käsittääkseni ollut laitoksella töissä.

    Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    Tietääkseni ei missään.

    Miten noin yksinkertaisen asian ymmärtäminen voi olla sinulle noin vaikeaa?

    Varsinainen trollipelle olet muttet sitäkään osaa kunnolla.

    Eduksesi voi sanoa että ymmärsit myöntää muunnellun totuuden levittämisen.

    Hyvä vain jatka samalla tiellä. Vastaavat trollit vievät uskottavuuden jopa siltä ydinvoimakriittisyydeltä joka saattaa olla uskottavalta.

    Äänestä

  • Aloittaja

    TurboMiäs kirjoitti:

    Varsinainen trollipelle olet muttet sitäkään osaa kunnolla.

    Eduksesi voi sanoa että ymmärsit myöntää muunnellun totuuden levittämisen.

    Hyvä vain jatka samalla tiellä. Vastaavat trollit vievät uskottavuuden jopa siltä ydinvoimakriittisyydeltä joka saattaa olla uskottavalta.

    Ihmetelkää ( lauseet ----------->)


    stuxnet
    13.7.2018 20:36


    TurboMiäs kirjoitti:

    -----------> Niin koitappa nyt kertoa missä STUKin ohjeessa kielletään säätö?

    Pahasti näyttää siltä että väittämäsi yksi toisensa jälkeen tehonsäädöstä on väärää. Ja kun ne on osoitettu vääräksi kiellät edes vättäneesi.

    Yrität kiemurrella STUKin yvl ohjeilla , kuitenkaan sieltä ei löydy että säätö olisi kielletty etkä sinäkään anna linkkiä vaikka kerrot sen löytyvän STUKin ohjeista.

    En yhtään ihmettelisi että kun aikaa on kulunut kuukauden päivät heität tämän saman aiheen kehiin uudelleen.

    Kirjpittelusi muistittaa kummasti trollitehtaiden toimintaa. Onneksi olet metkusi näyttänyt ja jokainen trolliyrityksesi vie uskottavuuttasi, jos sitä nyt on edes jäljellä.

    Juttusi eivät edes naurata päin vastoin kuin vanha kunnon styrge , loviisan lahja kaiken vastustamiselle tai kameleontti putki-sähkömies-ydinfyysikko olkiluodin kulmilta.

    Viimeksi taisin käydä täällä kun styrge ja olkiluodon kameöeontti oli täällä vauhdissa... niitä aikoja odotellessa...

    — Näytä lisää

    -----------> Tietääkseni ei missään.

    Miten noin yksinkertaisen asian ymmärtäminen voi olla sinulle noin vaikeaa?


    https://keskustelu.suomi24.fi/t/15145951/ydinvoiman-joustamattomuus#comment-94350729

    1Äänestä

  • Sitikan rehellisiä kommentteja oli mukava lueskella. Tuosta toisesta ei kannattane keskustella, koska minkäs ihminen omalle tilanteelleen yleensä mitään voi. Olkiluodossa työskentelevät muistavat tapauksen loppuvaiheen kyseisessä kohteessa. Terveys on upea asia, mutta sitä ei arvosteta kunnes on myöhäistä.

    Äänestä

Artikkelissa sanotaan eurooppalaiselta näkökannalta katsottuna virheellisesti

"Ydinvoiman avulla ei voida säädellä tuotantoa sähkön kysynnän ja tarjonnan mukaan."

Ranskassa ydinvoimaa köytetään myös säätöön, koska laitokset on suunniteltu tähän. Myös OL3 pystyy säätämään.

Ja kuten aiemminkin sanoin suomessakin se oli ainakin Loviisassa optiona mutta ei ole kuulunut suomalaiseen ajotapaan.

1Äänestä
  • Aloittaja

    Avausviestissä kerrottu artikkeli on vuodelta 2002.

    1Äänestä

  • Loviisan voimalaitos lo1 otettu käyttöön -77 ja lo2 -80. Molemmilla laitoksilla säätö ollut mahdollista alusta asti jos niin olisi haluttu.

    Äänestä

  • Aloittaja

    TurboMiäs kirjoitti:

    Loviisan voimalaitos lo1 otettu käyttöön -77 ja lo2 -80. Molemmilla laitoksilla säätö ollut mahdollista alusta asti jos niin olisi haluttu.

    Juu. Ei reaktorin tehon säätö ulkoisen kuorman mukaa ole kielletty, koettakaa jo uskoa. Säädön nopeus on rajoitettu. Siitä kerroin mm. viestissä https://keskustelu.suomi24.fi/t/15145951/ydinvoiman-joustamattomuus#comment-93558284

    1Äänestä

  • Käytännössä STUK vaatisi selvityksiä ennen kuin se antaisi luvan siirtyä taajuussäädölle. Polttoaineen kestvyysselvityksiä ym. edellytettäisiin. Voimayhtiökään ei hevin ajatukselle lämpenisi. Polttoainevuodot kun ovat kalliita.

    Äänestä

  • Laitoksen säätötoivomukset pulpahtaa aika-ajoin esille. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta syvällisemmin siihen perehtyä.

    Tarvittaessa selvitykset ja mahdolliset suunnittelumuutokset voidaan tehdä muutaman vuoden aikajänteellä.

    Sähkötehoa pystytään halutessaan säätämään nopeasti jonkun verran huonontamalla laitoksen hyötysuhdetta esimerkiksi merivesivirtausta vähentämällä, esilämmitystä ohittamalla, turbiinin ohituksella.

    Helpoin ja turvallisin tapa olisi varmaan merivesivirtauksen säätö. Pitkäaikainen ja isompi säätö voidaan/voitaisiin tehdä lämpötehon kautta.

    Mahdollista siis osallistua joustoon. Toistsiseksi se ei kuitenkaan ole ollut kannattavaa. Useaan otteeseen sitä on kyllä harkittu alhaisen sähkön hinnan aikaan.

    1Äänestä

-+Totta+ydinvoima+räjähtää+fissiopommina+Tshernon+,+SL-1+tyyliin+jo+3%+tehonsäädöstä+2+minuutissa!+-+Venäjä+kertoi+ydinvoimalansa+hinnaksi+ensin+3,5+miljardia,+pian+Pyhäjoki+maksoi+7,5+miljardia.+Ja+muutamaa+vuoitta+myöhemmin+20+miljardia+jo!+Eli+ydinsähkön+hinnat+on+Rosvoatomilla+16.5snt/kWh!+Eli+11+-+kertaa+muuta+kalliimpaa!--+Arto+Lauri+244+Solar+energy+7+2018https://www.youtube.com/watch?v=xWtVYNQFjsk-Arto+Lauri+244+Sotalukko+vs+Herra+Huiskuhttps://www.youtube.com/watch?v=8caBpUYaosc--

Äänestä

Lämpötehon heiluttelu rasittaa polttoainetta, ja on outoa että TVO3n kohdalla puhutaan säätöajosta. Siellä kun aiotaan ajaa suuria? polttoainepalamia, ja tuo yhtälö ei toimi. Polttoaine ei molempia kestä. Aiemmin joku kertoi polttoaineen muuttamisesta paremmin säätöä kestäväksi, mutta se on kukkua. Polttoaine yritetään saada kestämään tasaista ajoa ilman vuotoja. Työlästä sekin on.

Äänestä
  • On kerrottu, että Olkiluoto-3 voisi ominaisuuksien puolesta harjoittaa jonkinlaista kuormanseurantaa. Mutta eri asia on, että taloudellisesti sitä kannttaa ajaa jatkuvasti urku auki.

    Äänestä

  • Jokainen ydinvoimala soveltuu tehonsäätöön, jos halutaan säätää. Eihän Loviisan turpiineihin mitään säädettävyyteen liittyviä muutoksia ole tehty. Taajuussäätö vain lopetettiin.
    Ol 3 on niin suuri laitos, että sen ajotapa jää nähtäväksi.

    1Äänestä

  • Aloittaja

  • Kyllä ydinvoimalalla pitää olla hyvä säädettävyys esim. ulkoisen verkon menetyksessä. Tarkoitus on että voimala jää omakäyttöteholle, vaikka se ei aina onnistukaan. Jokin pinta heilahtaa liikaa tms. ja reaktori menee pikasulkuun.

    1Äänestä

  • Aloittaja

    Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:

    Kyllä ydinvoimalalla pitää olla hyvä säädettävyys esim. ulkoisen verkon menetyksessä. Tarkoitus on että voimala jää omakäyttöteholle, vaikka se ei aina onnistukaan. Jokin pinta heilahtaa liikaa tms. ja reaktori menee pikasulkuun.

    Sähköverkon katoaminen pistää vipinää ydinvoimalaitoksen työntekijöihin.
    Huomattava osa häiriöstä ilmenee huoltokatkon aikana tai sen jälkeen.

    1Äänestä

  • "Aiemmin joku kertoi polttoaineen muuttamisesta paremmin säätöä kestäväksi, mutta se on kukkua. Polttoaine yritetään saada kestämään tasaista ajoa ilman vuotoja. Työlästä sekin on. "

    Ei se mitään kukkua ole. Kukkua on että polttoainevuotojen esto olisi työlästä. Jos katsoo Loviisan ja olkiluodon laitoshistoriaa taaksepäin, niin hyvin vähäisillä polttoainevuodoilla on selvitty. Muutama polttoainevuoto piikki on toki ollut niin olkiluodossa kuin loviisassakin. Olkiluotoa vaivasi polttoainevuodot 2016-2017. Loviisassa taas polttoaineen kanssa oli hankaluuksia joskus -95-96. Loviisan tapauksessa kyse oli jostain muusta kuin polttoaineongelmista. Yleensä polttoaineviat johtuvat joko irtopartikkeleista tai irtokappaleista vedessä tai polttoaineen valmistusviasta.

    ydinvoimalaitoksen säädettävyyden parantaminen on selkeästi huomioon otettava asia. Jos/kun aurinko ja tuulisähkön määrä kasvaa , joudutaan jossain vaiheessa, entistä vakavammin, huomioimaan/harkitsemaan varautumista ydinvoiman säätöön. Olisi tyhmää laittaa pää pensaaseen ja kieltää asia ja reagoida vasta pakon edessä. Toistaiseksi säätöön ei ole hirveästi jouduttu mutta se ei ole mahdotontakaan.

    Tiedän että brasiliassa on oltu kiinnostuneita 300-500 Mw sähkötehon laitoksista joissa on 2 turbiiniakselia, kuten loviisassa. Tähän syynä on laitoksen osallistuminen joustoon/säätöön esim 250 MW portaissa. Venäjällä ydinvoima joutuu säätämään pakon edessä siellä alueelliset verkot eivät välttämättä kestä kulutusta, joudutaan säätämään verkon keston takia.

    Äänestä

Aloittaja
Aloittaja
  • Aloittaja

    Täällä käydyssä keskustelussa eräs ydinvoimalassa työskentelevä kertoi, että kun reaktorin tehoa aiotaan säätää sähkönkysynnän mukaan, siitä pitää ilmoittaa etukäteen Stukille. Tuo siis tämän vuosituhannen alussa.

    1Äänestä

  • STUKlla on paikallistarkastajat laitoksella, ja he ovat koko ajan tietoisia siitä missä mennään. Polttoaineen kestävyyden takia siis ei haluta tehoa muutella.
    Loppusijoituksen kannaltakin vuotava polttoaine on ongelma, yksi ongelma monien joukossa.

    1Äänestä

  • Reaktorin tehoa on alennettu tai reaktori ajettu seisokkiin sähkönkysynnän mukaan korkeintaan jouluna tai juhannuksena. Silloin saatetaan tehdä samalla jokin huoltotyö.

    Äänestä

Teho tapissa halutaan ajaa vuosihuoltojen väli. Sähköä tarvitaan juhlapyhinäkin, eikä henkilökuntaa prosessia pyörittäviä lukuun ottamatta kiinnosta viettää juhlapyhiä laitoksella. Tuotakin puolta pitää ajatella. Ns. venymistä tarvitaan tositilanteissa.

1Äänestä

Stuxnet kirjoitti että ulkoisen verkon menetys aiheuttaa laitoksella vipinää, ja että tuo häiriö liittyy huoltoseisokkeihin. Päämuuntajan takana ne ongelmat ovat, ja siten Fingridin heiniä. Kun se saa linjansa kuntoon, jatketaan. Huoltoseisokkeihin nuo häiriöt eivät liity, ellei Fingrid mokaa kytkinkenttähuollossaan.

Äänestä
  • Aloittaja

  • stuxnet kirjoitti:

    Väärin.

    Sanoin näin:

    "Sähköverkon katoaminen pistää vipinää ydinvoimalaitoksen työntekijöihin.
    Huomattava osa häiriöstä ilmenee huoltokatkon aikana tai sen jälkeen."
    https://keskustelu.suomi24.fi/t/15145951/ydinvoiman-joustamattomuus#comment-94359244

    Noin se kuitenkin on, kuten kerroin. Fingrid omistaa siirtoverkon kytkinkenttä mukaan lukien, joten he hoitelevatkin sen. Häiriöhän voi olla kaukanakin.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Osa-aikaeläkeläinen kirjoitti:

    Noin se kuitenkin on, kuten kerroin. Fingrid omistaa siirtoverkon kytkinkenttä mukaan lukien, joten he hoitelevatkin sen. Häiriöhän voi olla kaukanakin.

    Seuraavan kerran kun sanot minun sanoneen jotain, laita linkki viestiin, josta puhut, mutta mieluiten suora lainaus ja linkki. Ehkä valistuneemmat lukijat ymmärtävät sitten katsoa, olenko sanonut niin.

    Tässä tapauksessa yhdistit omavaltaisesti kaksi eri lausetta, joilla ei ollut mitään tekemistä toistensa kanssa. Verkon katoaminenhan ei laitoksen kannalta katsoen ole mikään häiriö, joka tulee huoltokatkon aikana tai sen jälkeen.

    1Äänestä

"Siellä+kun+aiotaan+ajaa+suuria?+polttoainepalamia,+ja+tuo+yhtälö+ei+toimi.+Polttoaine+ei+molempia+kestä."Tämä+oli+kyllä+luettavissa+EDF/Arevan+vuotaneista+EPR-dokumenteista+jo+vuosia+sitten.+Areva+on+taannut,+että+polttoainevauriot+rajoittuvat+max+1%+polttoaineesta,+mutta+kuormanseuranta-ajossa+voisi+polttoainevaurioit+voisivat+olla+paljon+suuremmat.+Dokumentteja+oli+vähän+hankala+lukea,+kun+kukaan+ei+kääntänyt+niitä+edes+englanniksi,+mutta+siellä+selkeästi+puhuttiin+myös+kerkeän+kriittisyyden+mahdollisuudesta.Aikaisemmin+Stuk+aina+ylisti+suomalaista+ydinturvallisuutta+ja+yhtenä+kriteerinä+oli+vielä+ennen+2000-lukua+juuri+polttoaineen+matala+palama.+Kun+Stuk+listasi+vuonna+2000+Suomeen+sopivia+ydinvoimaloita,+niin+EPR+kohdalla+mainittiin+liian+suuri+palama+polttoaineelle.+Jotakin+muuttui+ja+nopeasti,+koska+muutaman+vuoden+päästä+EPR+olikin+se+paras+vaihtoehto.+Ja+sillä+oli+halvin+hintalappu.Halvalla+hyvä+tulee,+mutta+EPR:n+valintaan+vaikutti+myös+muita+taustatekijöitä,+joita+en+lähde+tässä+luettelemaan,+koska+se+saa+aikaan+aina+itkupotkuraivokohtauksia.

1Äänestä

Kyllä joustavuutta on todellisuudessa. Nytkin voimalat toimivat aivan eri tehoilla kuin tammikuussa. Joustoa riittää vaikka amatööriharrastajat toisin väittävät. Valtioneuvoston kaikki jäsenet hyväksyvät asian yksimielisesti, koska ministeriauton takapenkki suojaa sateelta ja kameralle jaksoivat hymyillä. Näin taas jälleen kerran.

Äänestä
  • Kyllä reaktorit ovat samalla teholla kuin tammikuussakin, mutta lämmin merivesi huonontaa turpiinien lauhduttimien alipainetta, ja sähköä tulee vähemmän.

    1Äänestä

Tsekatkaa hyvä blogi.

https://fissioreaktori.wordpress.com/2018/06/27/ydinvoiman-kuormanseuranta/

Asiantuntijat Jaakko Leppänen ja Ville Tulkki pureutuvat kansanomaisesti ydinvoiman monimutkaisiin asioihin. Myös ydinvoiman kuormanseuranta käsitellään. Arvokas bloki ydinpapistoon vihkiytymättömälle, joka haluaa ymmärtää monimutkaisia alaan liittyviä asioita.

Kuormanseurannasta jäi mieleen EDF/AREVA-dokumentti, joka oli vuotanut ranskalaiselle ydinvoimaa vastustavalle järjestölle. Siinä pohdittiin juuri kuormanseurannan riskejä. Minulle tuo dokumentti oli vähän vaikea, kun kukaan ei suostunut kääntämään sitä englanninkielelle. Sen sain selvää, että kuormanseurantaa voi liittyä EPR-voimalan kanssa isoja polttoainevaurioita ja paikallinen kerkeä kriittisyys voisi olla mahdollista.

Ranskalaiset ovat harrastaneet kuormanseurantaa ja myös EPR:ssä piti olla tämä ominaisuus. Nyt siitä ei kuitenkaan enää puhuta? Miksi?

K.Late

1Äänestä
  • Kyllähän Loviisassakin oli aluksi ns. taajuusvaikutus päällä, eli laitokset osallistuivat valtakunnanverkon tehonsäätöön. Ei tuo juuri polttoainevuotoja lisännyt.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


stuxnet kirjoitti:

Amerikkalaisen energiajätinTXU pohjoismaisten toimintojen johtaja Evan Edwards on sitä mieltä, että ydinvoiman suurin ongelma: joustamattomuus
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2002-05-02/Pohjolan-Voiman-amerikkalaisomistaja-epäilee-ydinvoimaa-3287754.html (2002)

Minulla on tiedossa paljon vakavimpiakin ydinvoiman ongelmisa, jotka myös ovat lukijoille tuttuja.

Pieni säätövaara verkon kuormituksen perusteella on ydinreaktoreiden tehoissakin. Sen lisäksi, että se on kallista, se myös tuo ylimääräisen riskin reaktorirakenteiden saaman lisärasituksen vuoksi. Suomessa sitä on tietääkseni tehty viimeksi joskus 2000-vuosiluvun alussa - samoihin aikoihin kuin ylläoleva artikkelikin on kirjoitettu.

Ongelmaa on korjattu pääosin hiilivoimaa lisäämällä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu