Serkkuni kertoi erään tuttunsa lopettaneen terveen, nuoren ja hyväluonteisen koiransa tyttökaverinsa allergian takia! Ei voinu antaa koiraa kellekkään muulle ku se koira oli sille niin rakas, että mieluummin koira piikille.. ei edes ite vieny vaan laitto isänsä asialle. Sairasta ku ei voi antaa koiraa uuteen kotiin oman itsekkyytensä vuoksi! Olihan se varmaan koiralle mukavampi tulla tapetuksi ku päästä uuteen kotiin.. ÄLYTÖNTÄ!!! Täyty olla sen koiran tosi rakas ku anto piikille viedä???
Koiraparka
-RRR-
382125
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kyllähän koira voi hyvinkin olla onnellinen uudessakin kodissa. Itsekin tiedän yhden tapauksen. Mutta jos olisin se muija, niin lähtisin kyllä livohkaan hyvän sään aikana. Tuollaiset tyypit on juuri niitä jotka tappavat myöhemmin vaimonsa tai tyttöystävänsä joutuessaan ahdinkoon tai jätetyksi, koska "rakastavat tätä niin paljon, että eivät voi jättää todistamaan omaa epäonnistumistaan" tai "antaa ex:ää jollekin toiselle".
Eri juttu olisi ollut, jos koira olisi ollut aggressiivinen tai parantumattomasti sairas. Mutta kyllä taitaa ongelmia tulla vielä tuollakin perheessä. Koiran kanssa tai ilman...
Voi että..tuollaista mä en ymmärrä yhtään..mun siskolla oli musta labradorinnoutaja uros (niki nimeltänsä) ja koiran lisäksi oli vielä allerginen mies, jonka kanssa hän nykyään on naimisissa. Jotenka aika pahan allergian takia siskoni sittemmin luopui koirastaan ja antoi sen hyvälle ystävälleen helsingissä ja kun näin sen noin vuotta ehkä myöhemmin ja koira oli erittäin hyvässä kunnossa ja muisti vielä minutkin.mua surettaa kun ihmiset tekevät noin tai rääkkäävät avuttomia eläinraukkoja, kun eläimet eivät pysty ihmistä vahingoittamaan kuin ehkä puremalla tms.
Tuo asia on sivullisena helppo tuomita.
Kukapa meistä tietää,kuinka aikuinen koira kärsii/ei kärsi,
kun se annetaan aivan vieraaseen kotiin,aivan
vieraille ihmisille.
Paljon kuulee puhuttavan kuinka "koira
sopeutui hyvin uuteen kotiin, eikä ikävöinyt laisinkaan..."
MITÄ MUUTA KOIRA VOI TEHDÄ, KUIN SOPEUTUA,
sehän on ihmisen armoilla.(Kukaan ei varmasti tiedä miten paljon se ikävöi omia rakkaita ihmisiään ja omaa treviriänsä.)
huima teoria.Eli itse menisit siis mieluummin piikille kuin muuttaisit toiselle paikkakunnalle.Terve menoa vaan.Kyllä koirasta näkee ikävöikö se vai ei,tottakai se ikävöi muutaman päivän niin mekin teemme,mutta herää silti tähän päivään.
Minä en ikinä hyväksy, että koirasta tehdään kiertolaista!!!!
Sinä näet koirasta mitä HALUAT nähdä,
koiran tunteista ei tiedä kukaan.
Mitenkähän tämä sinun teoriasi toimii, jos
viet koiran vaikka viikoksi hoitolaan,
niin senhän pitäisi olla unohtanut sinut jo parissa päivässä, niinkuin sanoit?Ikävöikö koira taas paripäivää hoitolaa,kun tulee luoksesi kotiin ???
Kuka tässä koirasta on kiertolaista tekemässä,jos sille allergian takia etsitään uusi koti??????
Kyllä koiran tunteita voi hyvinkin lukea esim hännän heilutus tai murina,apaattisuus tai vilkkaus.Menepä esim.kirjastoon ja lainaa Anders Hallgrenin "paras ystäväni" kirja niin luulen,että käsityksesi muuttuu aika paljon.
Itse kasvatan koiria ja kun pennut lähtevät on ikävä molemminpuolinen ja kun pennun omistajat lähtevät esim.matkoille he tuovat koiransa meille hoitoon.Koira tuntee minut heti ja jää ilosena hoitoon,mutta kun sen omistajat tulevat sen hakemaan se lähtee myöskin iloisena matkaan kotiinsa.
Eli niinkuin kaikki voi huomata niin Nimimerkki: Lukija vaan tappaisi koiransa mieluummin kun antaisi sen elää jossain muualla. Miksi lapsille on sitten lasten koteja...miksei vanhemmat vie heitä piikille""..
Ennen kuin omaa koiraa hankit niin korjaa asenteesi!!!!!!!!!!! Koira ei tunne ikävää niinkuin ihminen...jos sillä on uudessa kodissa paljon seuraa ja tekemistä niin sille ei jää aikaa miettiä vanhoja asioita""".....samalla tavoin kun koiraltamme kuoli pari pentua ja se jäi yksin niin veimme sitä lenkille ja muualle niin parinpäivän päästä se leikki ja teki kaikkea sille normaalia!!!
Kuule Jannu,
paljon on LUETTU, ja KOETTU vielä enemmän.
Elämä koirien kanssa opettaa enemmän kuin mitkään kirjat.
Täytyy osata tulkita koiraa muutenkin, kun hännänheilutusta,murinaa,vilkkautta tai apaattisuutta.On paljon muitakin tärkeitä asioita,
mitä tulee nähdä koiran olemuksessa,ymmärtääkseen sitä.
Itse kerroin tuota hoitopaikka asiaa,vieraasta hoitopaikasta,taisit käsittää asian tahallasi väärin,niin ei tarvinnut perustella omaa teoriaasi koiran ikävästä/unohtamisesta.
Jotenkin minulle jäi kuva,että sinä pidät koiria aivan tyhminä.
>>Ennen kuin omaa koiraa hankit niin korjaa asenteesi!!!!!!!!!!! Koira ei tunne ikävää niinkuin ihminen...>>
IKÄVÄ tuottaa sinulle pettymys,
Minulla on KOIRIA,ollut jopa kaksikymmentä vuotta.
Yhtään koiraa EI OLE tapettu eikä laitettu kiertoon !!
Itse kyllä olen pari "allergia perheen" aikuista koiraa kotiini ottanut.
Ja edelleen olen sitä mieltä,
KOIRAT KYLLÄ SOPEUTUU,
uuteen kotiin ja ihmisiin,kun sen on pakko,ei sillä ole muuta mahdollisuutta.
Ja koirakin tuntee ikävää,tämä on siis minun mielipiteeni !!
koiria lainkaan tyhminä.Perustelin tuon hoitopaikka-asian noin,koska kaikki tuntemani koiranomistajat joutuvat joskus koiran elämän aikana viemään koiransa hoitoon niin ei kai sen aina tarvitse olla eri paikka.Koira kun on viikonkin samassa paikassa sen on paljon helpompi sopeutua uudelleen joskus toisella kerralla.
Musta tuntuu,että ymmärrät asiasi tahallaan väärin
tai sitten valehtelet tuossa omat koirani asiassa
Ei aina ole paras vaihtoehto elää, sanovat että se toinen on "parempi paikka". "Antaa elää" voi tarkoitta sitäkin, että koira lahjoitetaan jollekin tuttavan tutun kaverille, joka ottaa sen, kun tuttu tarjosi. Ehkei hänellä ole ollut pitempiaikaista suunnitelmaa hankkia elälintä tai edes valmiutta hoitaa sitä?
Tässäkin on tapauskohtainen kysymys, kuka ikävöi kuka ei?
Yksi hoidossa ollut ulisi ja vinkui, vaikka oli nuori ja leikkisä, mutta ei voinut kaskittyä mihinkään pitkää aikaa, kun aina palasi ovelle vinkumaan. Tätä jatkui koko ajan sen alle viikon ajan, joka koira oli hoidossa. Että siinä teille ikävää.
joskus, jostakin, kauan sitten enkä muista tarkasti yksityiskohtia. Joka tapauksessa joku koiraa tutkiva henkilö esitti, että koiralle on hyväksi, mikäli sillä on, ei nyt ihan kahta isäntää, mutta vakituinen vierailupaikka, kakkoskoti. Harmi etten nyt muista kirjoituksen yksityiskohtia, se ei silloin tuntunut niin tärkeältä. Mutta melkein luulisi, että mikäli koira menee mielellään kakkosperheeseensä, siitä ei olisi suurta askelta täydelliseen muuttoon??
Itse harkitsin, mikä olisi koiralle parasta, kun jouduin muuttamaan talosta kerrostalokoppiin. Koiran ikä, 10 vuotta, oli ratkaiseva, pidin koirani, joskin kannan toisinaan huonoa omaatuntoa, koiran elämänlaatu on romahtanut. Vaihtoehtona ei kuitenkaan olisi missään tapauksessa ollut lopetus, vaan yritys etsiä pientalosta uusi koti.
Mix tulisin vieras ihminen valehtelemaan,
vieraille ihmisille ???
Ei mene oikein jakeluun.
Asiasta sen enempää tietämättä ja tuomitsematta; itselläni on mäyräkoira joka on niin kiintynyt omistajiinsa etten voisi kuvitellakaan antavani sitä kenellekään vieraalle. Koira luultavasti olisi onneton lopun elämäänsä. Mitenkään itseäni en nyt yritä jalustalle nostaa mutta näin se asia vaan omalla kohdallani on. Nuoren koiran kanssa voi tosin olla eri asia, omani on jo yhdeksänvuotias. (sain muuten kyseisen koiran kanssa kerran näyttelyssä tuomarilta arvostelussa terveiset:koira on liian kiintynyt omistajaansa...mitä tuo sitten ikinä tarkoittaakaan)
Meidän koira on kokenut kiertolaisuutta ja nyt sen kanssa
on tehty paljon työtä, että lapsuuden vammat olisivat
pienentyneet. Jos siitä jouduttaisiin luopumaan
niin vaikea paikka olisi. Jos olisi kiire niin piikki,
mutta mutta mutta.... niin kiire ei saisi kuitenkaan
olla.
Jokaisen on tehtävä kuitenkin itse ratkaisunsa ja
vastattava siitä.
No toihan on tosi tavallista. Koiria lopetetaan satoja joka päivä. Nyt koiralla oli ainakin hyvä elämä vaikka vähän lyhyt. Eihän sitä tiedä millaiselle hullulle se olisi joutunut. Lisää piikityksiä vain.
mä on samaa mieltä kun se yks en nyt muista nimee joku lukija mut kuitenkin mulla on koira ja jos mulle kävis jotain tai jos tilanne ois niin hirvee että joutusin koirastani luopuu niin olisi 100% varma siitä että koirani lopettettaisi.... koirani on muhun niin kiintynyt että sen elämä ei olisi minkään arvoista ilman muo... kun olen pois kotoa parikin päivää niin koirani tulee todella masentuneeksi ei syö ei juo ei leiki... puhumattakaan jos olen pois viikon tai kaksi...
tästä syystä koiani on mulla melkein joka paikassa mukana..
te jotka olette eri mieltä niin ette todellakaan tiedä miltä tuntuu kun koira rakastaa ja on kiintynyt sinuun kuin äiti lapseen... helppohan se on vierestä sanoa ja arvostella... mutta mä todella olen tätä mieltä... enkä ikimaailmassa antaisi koiraani kenellekkään en edes oman perheen jäsenelle...
ps... kun minä kuolen niin olen kaikille tehnyt selväksi että myös koirani lopetetaan samaan aikaan... koska me ollaan kuin paita ja peppu ja meitä ei mikään erota....
koirarakas
Edustat jotain muinaishistoriallista näkemystä.Olet varmaan sopinut,että otat kaikki tavarasikin hautaan mukaan.Eipä olis kiva olla koirana tuollaisessa talossa.Kai vastavuoroisesti menet itsekin piikille kun koirasi kuolee?
Jos se on muinaishistoriallista,
että ihmisillä on vielä aitoja tunteita,
niin toivoisipa että näitä "edustajia" olisi enemmän.
Ei eläimiä voi verrata esineisiin.
Jos sinun koira on yhtä tärkeä sinulle kuin joku
huonekalu,jonka voi surutta vaihtaa toiseen,niin
säälittää (minua vaihteeksi), se sinuun uskollisesti luottavan koiran kohtalo.
on siis mielestäsi tunteellista viedä oman itsesi takia koira piikille!!!!Minun mielestäni se on juuri tunteetonta.Oliko Hitler mielestäsi hirveän tunteellinen kun vei juutalaiset "piikille".
Hitleristä en tiedä,eikä paljon kiinnostakkaan?!
Puhun koirista.
Itse rakastan koiriani
"niin itsekkäästi",että minun koirieni ei tarvi
tuntea koskaan pettymystä, miksi olen heidät hylännyt ja miksi ovat joutuneet kiertoon.
>>on siis mielestäsi tunteellista viedä oman itsesi takia koira piikille!!!!>>-Sanot-
-Vastaan- KYLLÄ. Jos en jostain erittäin
vakavasta syystä pysty enään koiriani hoitamaan,
niin koirat lähtee koirien taivaaseen.
(Koirani ovat jo seitsemän - kymmenvuotiaita.)
Oletkohan nyt miettinyt asiaa ihan loppuun? Eli jos sä joutuisit kärsii, niin joutuis sun koirakin. Miksi lopettaa ihanan luontokappaleen elämä jos se muuten on terve.
Luuletko olevasi yli-ihminen, kun luulet ettei koirasi voisi olla onnellinen ilman sinua?
Yhtälailla oma koirani on kiintynyt minuun, mutta en silti lopettaisi sitä syyttä. Astaisin sen vaikka sukulaiselle, koska heistä jokainen on ihastunut minun koiraani.
Oletkohan nyt miettinyt asiaa ihan loppuun? Eli jos sä joutuisit kärsii, niin joutuis sun koirakin.
-MIETTINYT OLEN,(TUOTA LOPPUA EN YMMÄRTÄNYT.)
MUTTA KOIRANI EI JOUDU KÄRSIMÄÄN-
Miksi lopettaa ihanan luontokappaleen elämä jos se muuten on terve.
Luuletko olevasi yli-ihminen, kun luulet ettei koirasi voisi olla onnellinen ilman sinua?
-KYLLÄ
AINAKIN KOIRANI MIELESTÄ-
Yhtälailla oma koirani on kiintynyt minuun, mutta en silti lopettaisi sitä syyttä. Astaisin sen vaikka sukulaiselle, koska heistä jokainen on ihastunut minun koiraani.
-MINUSTA EI RIITÄ ETTÄ SUKULAISET OVAT IHASTUNEET KOIRAANI,IHAILU EI RIITÄ TAKEEKSI ETTÄ OSAISIVAT KOIRANI HOITAA.
JOS HE OLISIVAT KOIRAIHMISIÄ HE HANKKISIVAT KYLLÄ ITSE OMAT KOIRANSA,EIKÄ TARVISI OTTAA SÄÄLISTÄ MINUN KOIRAANI-
Taisit ymmärtää hiukan väärin... Ihastuneella tarkoitin sitä, että he ovat kiintyneet koiraan ja jos minulle sattuisi jotain he ottaisivat koiran omiin hoiviinsa. Parasta siinä on se, että tietäisin koirani saavan hyvän hoidon ja paikan missä olla.
Luulen, että sinunkin koirasi tottuisi olemaan muiden ihmisten kanssa, jos tulisi sellainen tilanne. Mutta jokainen tekee tietysti itse omat päätöksensä myös koiran suhteen. Sen Suomen laki sallii, harmi kylläkin. Kyllähän tässä maassa saa omistaa koiran ja tehdä sille mitä lystää, kenenkään siihen puuttumatta. Vaikka koira ei olisikaan hyvissä käsissä.
Toivotaan, että sinulle ei tapahdu mitään, ennen kuin koirasi joutuu lähtemään luonnollista kautta.
>Luulen, että sinunkin koirasi tottuisi olemaan muiden ihmisten kanssa, jos tulisi sellainen tilanne>
-Minä en edes ajattele sellaista vaihtoehtoa.
koirani ovat jo kahdeksan ja kymmenen vuotiaita,
ikänä eivät ole vieraassa paikassa olleet edes hoidossa.Eikä ikänä tarvi vieraaseen paikkaan muuttaa,se asia on aivan varma.-
>Toivotaan, että sinulle ei tapahdu mitään, ennen kuin koirasi joutuu lähtemään luonnollista kautta.>
-Sitä toivon myös itse.Vaikka samalla toivon koirilleni vielä monta tervettä ja onnellista vuotta kanssamme.-
ihmisillä ei edes saisi olla koiraa
AI EI,kun kannan vastuuni koiristani loppuun saakka,niin en ole sopiva koiran omistaja?????
Oh Ho
samalla tavalla "vastuun" myös puolisostasi,lapsistasi ja muista sukulaisistasi,jotka varmasti myöskin surevat poislähtöäsi.Vastaavasti jos koirasi kuolee ennen sinua,olet varmasti valmis tekemään itsemurhan.Naurettavan itsekeskeinen ajattelutapa toi "koirani ei tarvitse elää ilman minua"
Vastuun kannan kaikista läheisistäni.
Itsemurhaa en aio tehdä,sen olisin jo parikertaa joutunut tekemään tuolla SINUN logikalallasi.
(Ja huom puhun omista VANHOISTA koiristani)
Ja jos tässä on mielestäsi jotain naurettavaa
Niin, siinähän sitte naureskelet,
huvinsa kullakin!
Niin, tälle koiralle olisi ollut heti ainaki yksi uusi koti tiedossa, mutta ku ei niin ei.. Mun mielestä monesti ihminen on kyllä kiintynyt enemmän koiraansa ku koira ihmiseen! On kokemusta koirista 25 vuoden ajalta.. omista ja muiden. Kyllä vanhan ja sairaan koiran lopettaminen on hyväksyttävää, mutta mun mielestä on väärin tuosta vaan viedä (tässä tapauksessa noin 3 vuotias) terve koira tapettavaksi vain sen vuoksi, ettei haluan kenenkään muun saavan sitä koiraa. Eihän ole olemassa mitään lakia siitä milloin saa koiran lopettaa, jokainenhan sen itse päättää (ikävä kyllä kaikilla ei järkeviä perusteita). Pistää vain mietittyttämään millaisia ovat ne ihmiset, jotka tapattavat lemmikkinsä ilman järkevää syytä. Positiivista on todellakin, että koiralla oli hyvä elämä, ja ehkä pahempaa on se, että on koiria, joita pidetään koko elämä huonoissa oloissa ja rääkätään. Nyt vaan päällimmäisenä ajatuksena oli tuo "turhaan tappaminen".
***Mun mielestä monesti ihminen on kyllä kiintynyt enemmän koiraansa ku koira ihmiseen! On kokemusta koirista 25 vuoden ajalta****
Aika outo käsitys,noinkin kauan koirien kanssa
kokemusta omaavalta ihmiseltä !?
Mutta,hyvä niin.
jotka kiintyy varsin kovin,mutta on rotuja,jotka ei kiinny juuri lainkaan
Samaa voisi kai sanoa ihmisistäkin.
Yksi rakastaa koiraansa yli kaiken,
toinen voi antaa koiransa kellevaan.
kaikki ihan kotona,kun et ymmärrä mitä kirjoitetaan tai oletko niin katkeroitunut murhatessasi koirasi,että et pysty asialliseen keskusteluun.
Tämäkö on mielestäsi ASIALLISTA keskustelua ?
Syyllistämällä ihmisiä joilla on asiosta
oma mielipide,minun mielipide ei muutu sanot mitä haluat.
Niinkuin olen sanonut,yhtään koiraani en ole tappanut enkä myöskään kiertoon laittanut.
Me emme voi tietää mikä tälle koiralle oli paras vaihtoehto.
Se että se joutui lopetettavaksi (mikä on hyvin kivuton toimenpiden) vai se että se olisi annettu uuteen kotiin.
Koiran reviin muuttuessa (koira on voimakkaasti reviiri eläin, toisin kuin ihminen) koira kokee aina ahdistusta. Se miten ahdistus ilmeenee tai kuinka voimaakkaana koira sen kokee riippuu ihan koirasta.
Jos koira ahdistuu paljon jo arkielämän muutoksista niin voimme vain kuvitella kuinka paljon tälläinen koira ahdistuu kun sen elämä muuttuu kokonaan...
Turha näitä asioita on vatvoa keskustelupalstoilla että tekikö ihminen oikein tai ei. Kun emme kuitenkaan voi tietää koko totuutta ja koko tilannetta.
Miksi te päivittelijät ette mene keskustelemaan näiden naapureiden ja tuttavienne kanssa näistä asioista jos ne teitä vaivaavat???
Luulin, että nämä keskustelupalstat ovat juuri keskusteluja varten, aiheena koirat. Kyseinen koiranlopettaja ei ole naapurini eikä tuttavani, vaan serkkuni tuttu. Serkkuni tuntee kyseisen henkilön ja tietää homman aika hyvin (kummastelee myös asiaa). Varmaan menisinki keskustelemaan jos tämä kyseinen henkilö ei asuisi satojen kilometrien päässä. Tarkoitukseni oli vain herättää keskustelua siitä milloin on oikein lopettaa koira.. jne. Ja osallistuithan sinäkin keskusteluun :)