kihlat mietityttää...

kihloihin kun olet noin epävarma. Olet liian nuorikin ja olette seurustelleet liian vähän aikaa.

Onpas miekkoseltasi lapsellisesti ajateltu, ettei voi luottaa ennenkuin ollaan kihloissa... Mitä se sormus siinä auttaa? Herranen aika, ihmiset on kymmeniä vuosia yhdessä ja tekevät lapsia yms. ihan ilman sormuksiakin! Kihlaus on lupaus avioliitosta, ei uskollisuudesta. Vaikka toki parisuhteessa uskollinen tulee olla.

Nimim. monta vuotta yhdessä, asuntolainan, ei sormuksen yhdistämä =)

Moni mies varmaan ajattelee, että kun mennään kihloihin, on nainen näin ollen "rengastettu" .. Ei, ei ja ei. En ymmärrä tota logiikkaa. Kihlat on lupaus avioliitosta, ei sitä tehdä noin lyhyen suhteen jälkeen. Mulla on ehdotus: Ehdota poikaystävälles jos ostaisitte esim. jonkinlaiset kaulakorut, jos ois toisenne nimet? Se olis epävirallisempi tapa ilmaista "toisen omistamista" (huono määritelmä) Onnea suhteelle:)

Älä vain mene kihloihin poikakaverisi kanssa. Perusteluksi riittää tämä:

"se sanoi mulle että se ei pysty luottaa muhun ennenkuin mennemme kihloihin"

Jos hän ei pysty luottamaan ilman kihlasormusta, hän on kypsymätön poika vielä. Hän ei pysty päättämään niin isosta asiasta kuin avioliitosta. Kihlaus puolestaan on avioliittolupaus, joten suosittelen ettet anna sellaista lupausta pojalle, joka on noin kypsymätön.

Älä missään nimessä sitoudu noin omistushaluiseen mieheen!KOko nykyinen kihlat/komeat häät-hössötys tuntuu aikuisen naisen näkökulmasta typerältä ja lapselliselta. Nämä asiat tuntuvat nykyään merkitsevän enemmän kuin se toinen ihminen, jota ei muuten voi kihloilla tai millään muullakaan pitää väkisin. Itse en ole koskaan ollut kihloissa, mutta silti liitto on kestänyt jo yli 20 vuotta.

niin kauan kun mietit niin älä mene... sitten kun tuntuu "mä todella haluan tämän ihmisen kanssa elää loppuelämäni" niin sitten mene

Mun mielestä sun ei pitäis suostua hänen kanssaan kihloihin, eli lupautumaan joskus hänen kanssaan avioliittoon. Turha sitä vähän on täällä kysyä, mutta mielestäni teidän pitäis keskustella siitä miten te ymmärrätte kihlauksen ja millainen merkitys sillä teille on. Lisäksi tuosta että miksei hän vois luottaa suhun ilman että ootte kihloissa.

Teillä on 7 vuoden ikäerokin, mikä vielä tuossa iässä on paljon. Sä kasvat ja aikuistut vielä, ja te kumpikin (varsinkin poikaystäväsi) voitte huomata ettette sovikaan yhtä hyvin yhteen kuin luulitte muutama vuosi sitten.

Olette myös olleet aika vähän aikaa yhdessä.. Ei puolen vuoden seurustelun jälkeen toista vielä tunne tarpeeksi hyvin jotta voisi tietää haluaako tämän kanssa kulkea elämän ylä-ja alamäet.

Tee niin kuin itsestäs tuntuu. Jos sulla ei ole kiire kihloihin, niin sitten älä suostu. Ei kannata suostua toisen painostuksen alla vain siksi että se toinen haluaa. Puhukaa!

No jo on kumma poikaystävä, jos ei muka voi luottaa sinuun ennen kuin olette kihloissa! itse en todellakaan haluaisi elää loppuelämääni ihmisen kanssa, joka ei voi luottaa minuun edes tuon vertaa. Sitä paitsi olette seurustelleet vasta puoli vuotta - ettehän te edes tunne toisianne kunnolla. Mistä voisitte tietää, haluatteko olla loppuelämänne yhdessä? Sillä sitä se kihloihin meno tarkoittaa!

Sano poikaystävällesi, että mielestäsi on liian aikaista mennä kihloihin ja että jos hän ei muka voi luottaa sinuun ilman jotain typerää sormusta, on vika hänessä itsessään eikä sinussa.

On hyva etta poikaystavasi haluaa sitoutua eika kammoksu sita niinkuin moni muu mies, mutta ei sen kihlauksen pitaisi tuoda luottamusta. Se luottamus pitaa olla sita ennen. Miksi edes menna kihloihin jonkun kanssa johon ei luota?! Ja muista ettet menisi kihloihin toista miellyttaaksesi, vaan siksi etta itse sita haluat (jos han sinua siihen kovin painostaa). Teilla on viela paljon aikaa menna kihloihin myohemminkin, olette tosiaan viela nuoria, varsinkin sina, etteka ole edes seurustelleet niin kauaa.

miettiä täällä mitä vastaa, niin ehkä ei kannata suostua. Ja sitä paitsi, kyllä poitsusi pitäisi pystyä luottamaan jo ennen kihloja. Sen takia älä kihloihin mene. Sitten jos joskus todella tunnet ja tiedät, että haluat koko loppuelämäsi sen tyypin kanssa viettää.. -> kihloihin!

Ihmiset katsovat päältä päin nuorta joka menee kihloihin "liian aikaisin" ja voivottelee miten sekin meni pilaa elämänsä. Asia ei vain ole niin kaikkien kohdalla että 25v:nä mennään naimisiin kun on molemmilla ammatit ja 30v:nä tulee lapset....jne....Itse menin kihloihin 16v! Ja sain kuulla siitä! Naimisiin menin 18v! Eikä ihmist lopettanut nalkuttamista! Olemme yhä onnellisesti naimisissa. Perhettä emme vielä aio perustaa vuosiin, mutta voi sitä siltikin mennä naimsiin! Se on jokaisen henkilökohtainen asia. Tietysti jos itse tunnet ettet ole valmis, niin silloin kannattaa varmaan harkita vielä, mutta muiden änkytystä ei kannata kuunnella. Oma mutsi meni naimsiin 17v (silloin se oli vielä laillista) ja on yhä, lähes 30 vuotta jälkeenpäin. Eikä erojen määrä ole määrättävissä siiä kuinka nuorena meni naimisiin, vaan ihan henkilökohtasista ongelmista mitä ei ole pystytty sovittamaan (tietysti monet erot eivät ole estettävissä). Tällä kaikella yritän sanoa että älä kuuntele muiden kieltoja, älä myöskään käskyjä. Se on kaikki kiinni omasta itsestäsi ja miten koet asian. Itseäni pelotti paljon aluksi kun kuuli ihmisiltä kaikkea, mutta nyt nauran heille päin naamaa. Omapahan on elämäni. Samoin sun!