Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 2 momentti kuuluu:
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."
Elinaikainen hallintaoikeus - muullekin kuin leskelle annettu - voi perustua myös testamenttiin.
Jäljellä olevaksi eliajaksi tarkoitetun hallintaoikeuden pääomitettu arvo lasketaan kertomalla edusta saatavan (laskelmallisen) vuositulon määrä etuun oikeutetun henkilön iän mukaan määräytyvällä kertoimella. Suurimmillaan kerroin on 12, kun henkilö on alle 44-vuotias, ja pienimmillään 2, kun henkilö on 92-vuotias tai vanhempi. Asunto-osakkeen laskelmallisena vuositulona pidetään 5 prosenttia sen pääoma-arvosta. Näin saatu hallintaoikeuden pääomitettu arvo vähennetään hallintaoikeuden kohteen (asunnon) arvosta, jolloin erotus on kohteen perintöverotettava arvo.
Esimerkki lesken hallintaoikeuden vaikutuksesta kahden alaikäisen lapsen perintöveroon:
Vainajan jäämistö = 1/2 ok-talosta, jäämistön arvo 100.000 euroa.
Kummankin lapsen osuus 1/2 jäämistöstä = 50.000 euroa. Alaikäisyysvähennys 3.400 euroa.
a) Ilman hallintaoikeusvähennystä:
Verotettava perintö 46.600 euroa / lapsi, siitä perintövero 5.293 euroa / lapsi, yhteensä 10.586 euroa.
b) Hallintaoikeusvähennys huomioon ottaen (leski alle 44-vuotias):
Verotettava perintö 16.600 euroa / lapsi, siitä perintövero 1.405 euroa / lapsi, yhteensä 2.810 euroa. Säästö 7.776 euroa (= 73,5 %).
Esimerkkitapauksessa lesken elinaikainen hallintaoikeus siis pienentää lasten perintöveroa jopa 73 prosenttia (luvussa on mukana alaikäisyysvähennys) siitä, mitä vero olisi ilman tätä hallintaoikeutta. Alaikäisyysvähennys yksin laskisi veroa vain 442 eurolla eli sen vaikutus olisi 7,7 %.
Vielä suurempi euromääräinen vaikutus perintöveroon hallintaoikeudella on silloin, kun testamentatun perinnön saajat eivät ole sukua perinnön jättäjälle. Esimerkki:
X testamenttaa (aikuiselle) kummityttärelleen Y:lle (joka ei ole X:lle sukua) 100.000 euron arvoisen asuntonsa. Kummitytär maksaa perintöveroa 41.205 euroa (= 41,2 %). Jos X testamentissaan antaa kummityttären äidille Z:lle (alle 44-vuotias) asuntoon elinikäisen hallintaoikeuden, kummitytär maksaakin perintöveroa vain 13.305 euroa (= 13 %). Säästö on siis 27.900 euroa.
Se, mitä edellä on sanottu perinnöstä tai testamentista, pätee samalla tavoin myös lahjaan. Jos siis lahjakirjassa on pidätetty tai annettu lahjan kohteen elinaikainen hallintaoikeus muulle kuin lahjaan omistusoikeuden saavalle, viimeksimainitun lahjavero alentuu samalla tavoin (ja samoin prosentein) kuin edellä olevissa perintö/testamenttiesimerkeissä.
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."
Elinaikainen hallintaoikeus - muullekin kuin leskelle annettu - voi perustua myös testamenttiin.
Jäljellä olevaksi eliajaksi tarkoitetun hallintaoikeuden pääomitettu arvo lasketaan kertomalla edusta saatavan (laskelmallisen) vuositulon määrä etuun oikeutetun henkilön iän mukaan määräytyvällä kertoimella. Suurimmillaan kerroin on 12, kun henkilö on alle 44-vuotias, ja pienimmillään 2, kun henkilö on 92-vuotias tai vanhempi. Asunto-osakkeen laskelmallisena vuositulona pidetään 5 prosenttia sen pääoma-arvosta. Näin saatu hallintaoikeuden pääomitettu arvo vähennetään hallintaoikeuden kohteen (asunnon) arvosta, jolloin erotus on kohteen perintöverotettava arvo.
Esimerkki lesken hallintaoikeuden vaikutuksesta kahden alaikäisen lapsen perintöveroon:
Vainajan jäämistö = 1/2 ok-talosta, jäämistön arvo 100.000 euroa.
Kummankin lapsen osuus 1/2 jäämistöstä = 50.000 euroa. Alaikäisyysvähennys 3.400 euroa.
a) Ilman hallintaoikeusvähennystä:
Verotettava perintö 46.600 euroa / lapsi, siitä perintövero 5.293 euroa / lapsi, yhteensä 10.586 euroa.
b) Hallintaoikeusvähennys huomioon ottaen (leski alle 44-vuotias):
Verotettava perintö 16.600 euroa / lapsi, siitä perintövero 1.405 euroa / lapsi, yhteensä 2.810 euroa. Säästö 7.776 euroa (= 73,5 %).
Esimerkkitapauksessa lesken elinaikainen hallintaoikeus siis pienentää lasten perintöveroa jopa 73 prosenttia (luvussa on mukana alaikäisyysvähennys) siitä, mitä vero olisi ilman tätä hallintaoikeutta. Alaikäisyysvähennys yksin laskisi veroa vain 442 eurolla eli sen vaikutus olisi 7,7 %.
Vielä suurempi euromääräinen vaikutus perintöveroon hallintaoikeudella on silloin, kun testamentatun perinnön saajat eivät ole sukua perinnön jättäjälle. Esimerkki:
X testamenttaa (aikuiselle) kummityttärelleen Y:lle (joka ei ole X:lle sukua) 100.000 euron arvoisen asuntonsa. Kummitytär maksaa perintöveroa 41.205 euroa (= 41,2 %). Jos X testamentissaan antaa kummityttären äidille Z:lle (alle 44-vuotias) asuntoon elinikäisen hallintaoikeuden, kummitytär maksaakin perintöveroa vain 13.305 euroa (= 13 %). Säästö on siis 27.900 euroa.
Se, mitä edellä on sanottu perinnöstä tai testamentista, pätee samalla tavoin myös lahjaan. Jos siis lahjakirjassa on pidätetty tai annettu lahjan kohteen elinaikainen hallintaoikeus muulle kuin lahjaan omistusoikeuden saavalle, viimeksimainitun lahjavero alentuu samalla tavoin (ja samoin prosentein) kuin edellä olevissa perintö/testamenttiesimerkeissä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olipa havainnollinen esitys tärkeästä asiasta. Kiitos!