Jälleenmyyntiarvo?

Faktoja: Betoni ei ole koskaan kiveä, hirsi on itsessään eriste, puurankapaketti tehdään kun rahat ei riitä hirsi- tai kivitaloon

Juukuulenäin kirjoitti:

Faktoja: Betoni ei ole koskaan kiveä, hirsi on itsessään eriste, puurankapaketti tehdään kun rahat ei riitä hirsi- tai kivitaloon

> hirsi on itsessään eriste

On on, mutta harva tyytyy nykyään 5 cm mineraalivillaeristystä vastaavaan eristykseen.

Sijainti.sijainti.sijainti.
Lopulta mikään muu ei vaikuta.
Puurunkoinen talo on yhtä hyvä tai huono kuin hirsitalo tai savitalo kun olet myymässä, mutta valitse sijainti oikein.

Sijaintivain kirjoitti:

Sijainti.sijainti.sijainti.
Lopulta mikään muu ei vaikuta.
Puurunkoinen talo on yhtä hyvä tai huono kuin hirsitalo tai savitalo kun olet myymässä, mutta valitse sijainti oikein.

Näin puurunkoinen on se yleisin valinta, mutta jos nyt puhutaan vaikka että naapurit myyvät samaanaikaan 1000m2 tontilla olevia puutaloja kompakti sisustoilla, mutta erivalmistajan (lähes tulkoon samanlainen talo) voiko jokin tai jonkun valmistajan talosta pyytää/saada enemmän kuin toisen, eli ei olisi verrannollinen alueen neliöhintaa... tai eihän se kerro koskaan mitään tarkkaan..

Tietysti hinta määräytyy siihen mitä ihmiset ostavat eli mielikuviin...?

Älväreiden toteutuneet myyntihinnat ovat alhaisempia kun ns. suomitalojen. Älvärin ja suomitalon ero on materiaalien ja tarvikkeiden laadussa, sekä tietysti toteutustavassa ja laadussa.

Kyllä pääkaupunkiseudulla on paljonkin Älvsbytaloja - myös Espoossa. Niiden hinnat eivät oleellisesti eroa muiden talovalmistajien tuotoksista. Alle 300.000 euron ei Älväriä saa ainakaan tontilla, paitsi ehkä Vantaalta, jostain kauempaa.

Tärkeintä on tietysti kohteen sijainti. Älvsbytaloa ei kannata rakentaa meren rantaan keskelle Westendiä. Arvoalueille ei kannata puutaloa rakentaa, koska ne eivät mene hyvin kaupaksi. Puutalo vain pilaa hyvän tontin. Kivitalojen rakentaminen ei ole rakennuttajan, vaan puhtaasti markkinoiden valinta.

Varakas ei osta puutaloa. PISTE - PUNKT.

Monesta asiasta olen ollut nickin kanssa samaa mieltä paitsi nyt tästä PISTE-PUNKT asiasta.

Persaukisia nousukkaita ja harrasteraksaajia kiinnostaa tämä puu-kivi läppä. Rikas ostaa parhaalta alueelta parhaalta paikalta sopivan itselleen. Ei ne saa stondista jostain lammiharkosta.

Itse asiassa tavistakin kiinnostaa sijainti, mikrosijainti, koulut, kaupat, julkinen liikenne, tiet, melu, naapurit, näkymä, jne paljon ebemmän kuin runkomateriaali saati talotehtaan merkki.

Usein rikas ei osta itse asiassa edes omakotitaloa riesakseen vaan keskittyy ihan muihin juttuihin. Esim Tapiolan ja haukilahden 60-70 luvun puurunkorivareissa asuu puolen miljoonan ansioilla olevia isäntiä. Sanoisin jopa että tosi hyvin menestyneillä ura, harrastukset ja matkailu ovat niin tärkeitä että asuminen saattaa jäädä sivuosaan kunhan on siedettävää ja palvrlu pelaa eli on huoltoyhtiö.

Vahvasti perspiroiva nykyinen Euroopan komission varapuheenjohtaja muuten möi Friislästä ostarin takaa aivan perusälvärin, hintapyynti taisi olla 550k paremmalla puolella. Hyvä diili hänelle varmastikin.

Jos ei pääministeritaso riitä, kuka tietää Salen Espoon talon runkomateriaalin?

Meille välittäjä sanoi että pyynti ja saanti olisi 20k isompi jos olisi suomitalo. Toisaalta edulliselta vaikuttava hinta myy. Kaikki eivät osaa arvottaa sitä mitä ominaisuuksia milläkin hintatasolla saa. Monille alle keskituloisille noin 200k on kova raja jota enempää rahoitusta ei saa. Paljon on niitä ketkä völjäävät sadan tonnin taloja, sipistelevät pinnat kuntoon ja myyvät. Jotkut ajattelevat tekevänsä hyvän diilin kun ostavat vanhan talon vuosimallin perusteella. Ä-mallin saa usein jopa 20 vuotta uudempana samaan rahaan kuin suomitalon samalta alueelta. Käteisen ja Espoon älväreiden pyynnit ja saannit ovat hyvin poikkeuksellisia koko maan tilannetta ajatellen.

Nytensulatatuota kirjoitti:

Monesta asiasta olen ollut nickin kanssa samaa mieltä paitsi nyt tästä PISTE-PUNKT asiasta.

Persaukisia nousukkaita ja harrasteraksaajia kiinnostaa tämä puu-kivi läppä. Rikas ostaa parhaalta alueelta parhaalta paikalta sopivan itselleen. Ei ne saa stondista jostain lammiharkosta.

Itse asiassa tavistakin kiinnostaa sijainti, mikrosijainti, koulut, kaupat, julkinen liikenne, tiet, melu, naapurit, näkymä, jne paljon ebemmän kuin runkomateriaali saati talotehtaan merkki.

Usein rikas ei osta itse asiassa edes omakotitaloa riesakseen vaan keskittyy ihan muihin juttuihin. Esim Tapiolan ja haukilahden 60-70 luvun puurunkorivareissa asuu puolen miljoonan ansioilla olevia isäntiä. Sanoisin jopa että tosi hyvin menestyneillä ura, harrastukset ja matkailu ovat niin tärkeitä että asuminen saattaa jäädä sivuosaan kunhan on siedettävää ja palvrlu pelaa eli on huoltoyhtiö.

Vahvasti perspiroiva nykyinen Euroopan komission varapuheenjohtaja muuten möi Friislästä ostarin takaa aivan perusälvärin, hintapyynti taisi olla 550k paremmalla puolella. Hyvä diili hänelle varmastikin.

Jos ei pääministeritaso riitä, kuka tietää Salen Espoon talon runkomateriaalin?

Herra Katainen on asunut arvonsa mukaisesti. Halpa puutalo on linjassa matematiikan arvosanan kanssa.

Sukulaiseni S. Niinistö asuu tietysti kivitalossa, myös silloin kun ei presindeeraa.

Poliitikot eivät yleensä ole suurituloisia pois lukien kansainvälisissä tehtävissä olevat. Poliittiset tehtävät ovat pätkätöitä ja duuneissa pysyminen edellyttää omien tai kaverien rahojen kuluttamista vaaleissa yms. Lisäksi poliitikon on hoidettava suhteita ns. kavereihin, mikä vie aikaa ja estää hyödylliset harrastukset, kuten rakentamisen. Poikkeuksena jälkimmäiseen on toki remppa-haavisto.

Vanha mustunut Älväri Espoossa ei ole kallis sen vuoksi, että se on älväri, tai sen vuoksi että kaikki haluaisivat älvärin.