Perinnöstä luopumisen peruminen

Hapanta-Kaalia

Tiedossa on, että pelkkä testamentin hyväksyminen tarkoittaa vain moiteoikeudesta luopumista. Testamentin kokonaishyväksyntä tarkoittaa kuitenkin sekä moiteoikeudesta että lakiosavaadeoikeudesta luopumista. Testamentin tiedoksianto ja testamentin suppeamuotoinen hyväksyminen eivät estä vaatimasta lakiosaa määräajassa, ja lakiosasta tulee selvyyssyistä luopua erikseen.

Edelleen lienee niin, että lakiosasta luopuminen jälkikäteen on antajaansa aina sitova oikeustoimi. Kerran luovuttu - pysyvästi luovuttu. Kuoleman jälkeen annettu luopuminen tai kuuden kuukauden passiivisuus sitoo tehokkaasti myös luopujan rintaperillisiä. Lakiosasta ei kuitenkaan voi luopua tehokkaasti ennakolta, ellei ko. luopumisesta saa tai ole saanut kohtuulliseksi katsottavaa korvausta.

Jos ensisijainen perillinen kuolee tai luopuu perinnöstä, oikeudet siirtyvät sijaantulijalle ja siten tyypillisesti rintaperilliselle sellaisina kuin luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Myös oikeus vaatia lakiosaa siirtyy kullekin sijaantulijalle erikseen.

Edellisiin kohtiin liittyy paljon yksityiskohtia. Lakiosaa voi vaatia (vero)tehokkaasti myös vain osittain, jolloin lakiosaan oikeutettu ei vaadikaan testamenttisaajalta kaikkea sitä mihin olisi oikeutettu.

Jos ensisijainen perillinen luopuu kirjallisesti ennakkoon perinnöstä, käytännössä luopuminen tapahtuu hyväksymällä perittävän eläessä tämän tekemä testamentti joko kokonaan tai tarvittavilta osiltaan osittaisena ennakkoluopumisena. Vaikka testamenttia ei olisikaan, myös perinnöstä voi luopua ennakkoon. Ek. ei kuitenkaan koske lakiosaa, ellei kohtuullista korvausta ole maksettu tai makseta. Tapahtuupa luopuminen ennakkoon tai jälkikäteen, luopujan sijaantulivat tulevat luopujan paikalle, jos heillä olisi oikeus periä myös perittävä.

Perinnöstä luopumisilmoitus voidaan tallentaa perittävän kuoleman jälkeen maistraattiin. Vaikka luopuminen on muodoltaan vapaa, tällainen luopuminen on sitova. Luopumisilmoituksen tallettamisesta pitää ilmoittaa pesän osakkaille ja hallinnolle.

Perintökaaren mukaan perinnöstä voidaan luopua niin kauan kuin siihen ei ole ryhdytty. Luopuminen peruuntuu, kun perittävä ryhtyy omaisuuteen vaikkapa ottamalla se hallintaan.

Nyt itse asiaan.

Olen luopunut perinnöstäni ennakkoon ja antanut tiedon kirjallisesti elossa olevalle vanhemmalleni. Kadun sitä, että omat lapseni tulisivat sijaani, ja haluan peruuttaa luopumiseni ja ottaa itse perintöosani vastaan.

Mitkä kohdista ovat oikein ja mikä on väärin tai laitonta?

- Jos vanhempani suostuu, voimme yhdessä repiä tuon paperin, jota ei tietenkään voi ennen kuolemaa tallettaa maistraattiin. Toimimme kuin paperia ei olisi koskaan ollutkaan.

- Jos vanhempani ei suostu paperin repimiseen, voin hänen kuolemansa jälkeen vaatia edelleen lakiosaani, jos sellaiseen olen oikeutettu.

- Jos vanhempani ei suostu paperin repimiseen, voin silti ryhtyä perintöön vaatimalla ja ottamalla haltuuni jotakin omaisuutta pesästä. Luopumiseni peruuntuu.

- Jos luopumispaperi on olemassa ja se esitetään muulle kuolinpesälle, mutta ryhdyn silti pesään kuin paperia ei olisikaan, onko minun luopumiseni vaiko ryhtymiseni sitova?

- Jos luopumispaperi on olemassa ja omat lapseni vaativat sen mukaista sijaantulo-oikeuttaan, mutta minä ryhdyn silti pesään kuin paperia ei olisikaan, onko lasteni oikeus vahvempi kuin minun ryhtymiseni?

- Voinko etsiä ja repiä paperin itse? Miten saan lain mukaan luopumiseni peruutetuksi, ellei vanhempani ja rintaperilliseni suostu? Jos otan lopulta pesästä jotakin arvotonta, katsotaanko myös se pesään ryhtymiseksi? Jos otan jotakin arvokasta, peruuntuuko luopuminen automaattisesti?

30

3743

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Käräjätuomarijuomari

      9.2 Ennakkoluopumisen peruuttaminen

      Kun kirjallinen luopumisilmoitus on annettu perittävän tietoon, luopuminen ei ole sen jälkeen yksipuolisesti peruutettavissa. Perittävän ei tarvitse myöntyä luopumisen peruuttamiseen. Perittävä voi hyväksyä luopumisen peruuntumisen, tehdä testamentin luopujan hyväksi tai muuttaa tekemäänsä testamenttia. Muutoin ennakkoluopumisen pätemättömyys ratkaistaan vasta perittävän kuoleman jälkeen.

      Vaikka perilliselle olisi maksettu lakiosaa vastaava korvaus, joka palautettaisiin perittävälle, saadun korvauksen lahjaverotus ei mitätöidy. Palautuksessa on verotuksellisesti kyse uudesta oikeustoimesta eli lahjasta perilliseltä perittävälle

      Alaikäisen osalta myös luopuminen on peruttavissa,maistraatin luvalla.


      Voitte repiä paperin jos vanhemmat suostuu siihen.

    • Käräjätuomarijuomari

      9 Luopumisen peruuttaminen
      9.1 Yleistä

      Perinnöstä luopuminen on yksipuolinen oikeustoimi, johon voidaan soveltaa lakia varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929). Lähtökohtaisesti yksipuolisenkaan oikeustoimen peruuttaminen ei ole mahdollista, kun oikeustoimi on tehty. Oikeustoimen peruuttamista on tarkasteltava pätemättömyysperusteisen tai sopimuksesta johtuvan oikeusvaikutusten mitätöinnin kannalta.

      Luopumisen peruuttamisen tehokkuuden kannalta on merkitystä sillä, millainen pätemättömyysperuste on kyseessä, vaikuttaako luopujan oma toiminta perusteeseen ja millainen sijaantulijan asema on eri tilanteissa. Tämän vuoksi näissä tilanteissa on ratkaisu tehtävä yksittäistapauksittain. Velvollisuus perusteen selvittämiseen on sillä, joka vetoaa pätemättömyysperusteeseen.

      Koska perinnöstä ja testamentista luopuminen on tehtävä kirjallisesti, on vastaavasti luopumisen peruuttaminen tehtävä kirjallisesti.
      9.2 Ennakkoluopumisen peruuttaminen

      Kun kirjallinen luopumisilmoitus on annettu perittävän tietoon, luopuminen ei ole sen jälkeen yksipuolisesti peruutettavissa. Perittävän ei tarvitse myöntyä luopumisen peruuttamiseen. Perittävä voi hyväksyä luopumisen peruuntumisen, tehdä testamentin luopujan hyväksi tai muuttaa tekemäänsä testamenttia. Muutoin ennakkoluopumisen pätemättömyys ratkaistaan vasta perittävän kuoleman jälkeen.

      Vaikka perilliselle olisi maksettu lakiosaa vastaava korvaus, joka palautettaisiin perittävälle, saadun korvauksen lahjaverotus ei mitätöidy. Palautuksessa on verotuksellisesti kyse uudesta oikeustoimesta eli lahjasta perilliseltä perittävälle.
      9.3 Jälkiluopumisen peruuttaminen

      Tehokkaan jälkiluopumisen jälkeen perintö siirtyy suoraan sijaantulijan määrättäväksi. Sijaan tullut perillinen voi esimerkiksi itsenäisesti päättää, ottaako hän perinnön vastaan vai ei. Luopuja ei voi sijaantulijaa sitovasti yksipuolisesti peruuttaa luopumistaan. Jotta peruutus olisi mahdollista, luopujalla tulee olla olemassa tehokas pätemättömyysperuste, kuten esimerkiksi pakottaminen, johon hän voisi vedota.

      Jos pätemättömyysperuste on olemassa, voidaan luopumisen peruuttaminen hyväksyä verotuksessa. Luopuminen peruuntuu ja verotusta muutetaan sen mukaisesti. Tällöin luopuja palaa perillisasemaan, jossa oli ennen luopumista ja verotusratkaisut muutetaan palautuneen tilanteen mukaisiksi. Lähtökohtaisesti perusteen olemassaolo tulee todeta pesänjakajan toimesta tai kanneteitse tuomioistuimessa. Lainvoimaisen päätöksen jälkeen toimitettua verotusta voidaan muuttaa.

      Jos luopuja ja sijaantulija sopivat, että luopuja palaa perilliseksi eikä peruuntumiselle ole pätemättömyysperusteita, kyseessä on heidän keskinäinen uusi oikeustoimi. Jos peruutus tapahtuu vastikkeetta, on tällöin kyse luopujan sijaantulijalta saamasta lahjasta. Jos sijaantulija saa korvauksen luopujalta, on kyse vastikkeellisesta luopumisesta perinnöstä.


      johtava veroasiantuntija Tero Määttä

      veroasiantuntija Sanna Juusola

      • Hapanta-Kaalia

        Kiitoksia vastauksesta.

        Löytyi kaksi erityistä kohtaa eli

        - Muutoin ennakkoluopumisen pätemättömyys ratkaistaan vasta perittävän kuoleman jälkeen.

        - Jos luopuja ja sijaantulija sopivat, että luopuja palaa perilliseksi eikä peruuntumiselle ole pätemättömyysperusteita, kyseessä on heidän keskinäinen uusi oikeustoimi. Jos peruutus tapahtuu vastikkeetta, on tällöin kyse luopujan sijaantulijalta saamasta lahjasta.

        Olisi oma etuni, että paperi lakkaisi olemasta. Mitä seuraa, jos löytäessäni revin tuon paperin vanhempani kannasta huolimatta?

        Normaalissa tapauksessa pitäisi olla pätemättömyysperuste, ja ellei pätemättömyysperustetta ole, vaan olen tullut vain katumapäälle, luopuminen on pätevä.

        Jos luopuminen on ainakin näennäisesti pätevä ja perittävän kuoleman jälkeen lapseni vaativat luopumiseeni perustuvaa oikeutta, voinko silti ryhtyä pesään? Normaalitapauksessa pesään ryhtyminen estäisi tehokkaan luopumisen.

        Käykö asiassa siten, että jos luopumiseni on pätevä ja minä ryhdyn pesään, asiassa seuraa kaksinkertainen verotus (= luovuttaminen) vaiko se, että minua syytetään jonkin sortin anastamisesta?

        Riittääkö ryhtymisen merkiksi minkä tahansa esineen ottaminen pesästä ja tarvitaanko siitä näyttöä? Jos verottaja saa luopumispaperin perukirjan mukana, vero lankeaa vain lapsilleni.


      • oikaisu
        Hapanta-Kaalia kirjoitti:

        Kiitoksia vastauksesta.

        Löytyi kaksi erityistä kohtaa eli

        - Muutoin ennakkoluopumisen pätemättömyys ratkaistaan vasta perittävän kuoleman jälkeen.

        - Jos luopuja ja sijaantulija sopivat, että luopuja palaa perilliseksi eikä peruuntumiselle ole pätemättömyysperusteita, kyseessä on heidän keskinäinen uusi oikeustoimi. Jos peruutus tapahtuu vastikkeetta, on tällöin kyse luopujan sijaantulijalta saamasta lahjasta.

        Olisi oma etuni, että paperi lakkaisi olemasta. Mitä seuraa, jos löytäessäni revin tuon paperin vanhempani kannasta huolimatta?

        Normaalissa tapauksessa pitäisi olla pätemättömyysperuste, ja ellei pätemättömyysperustetta ole, vaan olen tullut vain katumapäälle, luopuminen on pätevä.

        Jos luopuminen on ainakin näennäisesti pätevä ja perittävän kuoleman jälkeen lapseni vaativat luopumiseeni perustuvaa oikeutta, voinko silti ryhtyä pesään? Normaalitapauksessa pesään ryhtyminen estäisi tehokkaan luopumisen.

        Käykö asiassa siten, että jos luopumiseni on pätevä ja minä ryhdyn pesään, asiassa seuraa kaksinkertainen verotus (= luovuttaminen) vaiko se, että minua syytetään jonkin sortin anastamisesta?

        Riittääkö ryhtymisen merkiksi minkä tahansa esineen ottaminen pesästä ja tarvitaanko siitä näyttöä? Jos verottaja saa luopumispaperin perukirjan mukana, vero lankeaa vain lapsilleni.

        Vieläkään kirjoituksesta ei selviä minkälainen "paperi" on kysymyksessä?

        >>Jos luopuminen on ainakin näennäisesti pätevä ja perittävän kuoleman jälkeen lapseni vaativat luopumiseeni perustuvaa oikeutta, voinko silti ryhtyä pesään? Normaalitapauksessa pesään ryhtyminen estäisi tehokkaan luopumisen.
        Käykö asiassa siten, että jos luopumiseni on pätevä ja minä ryhdyn pesään, asiassa seuraa kaksinkertainen verotus (= luovuttaminen) vaiko se, että minua syytetään jonkin sortin anastamisesta?<<

        Ennakkoluopumisen ollessa pätevä, et voi millään keinolla "ryhtyä" pesään. Tällainen on yksinkertaisesti täysin mahdotonta, koska et tule enää kuolinpesän osakkaaksi.

        Varas voit toki olla ja siitä seuraa asianmukaiset syytteet ja rangaistukset.


      • KarppiKuikkanen
        Hapanta-Kaalia kirjoitti:

        Kiitoksia vastauksesta.

        Löytyi kaksi erityistä kohtaa eli

        - Muutoin ennakkoluopumisen pätemättömyys ratkaistaan vasta perittävän kuoleman jälkeen.

        - Jos luopuja ja sijaantulija sopivat, että luopuja palaa perilliseksi eikä peruuntumiselle ole pätemättömyysperusteita, kyseessä on heidän keskinäinen uusi oikeustoimi. Jos peruutus tapahtuu vastikkeetta, on tällöin kyse luopujan sijaantulijalta saamasta lahjasta.

        Olisi oma etuni, että paperi lakkaisi olemasta. Mitä seuraa, jos löytäessäni revin tuon paperin vanhempani kannasta huolimatta?

        Normaalissa tapauksessa pitäisi olla pätemättömyysperuste, ja ellei pätemättömyysperustetta ole, vaan olen tullut vain katumapäälle, luopuminen on pätevä.

        Jos luopuminen on ainakin näennäisesti pätevä ja perittävän kuoleman jälkeen lapseni vaativat luopumiseeni perustuvaa oikeutta, voinko silti ryhtyä pesään? Normaalitapauksessa pesään ryhtyminen estäisi tehokkaan luopumisen.

        Käykö asiassa siten, että jos luopumiseni on pätevä ja minä ryhdyn pesään, asiassa seuraa kaksinkertainen verotus (= luovuttaminen) vaiko se, että minua syytetään jonkin sortin anastamisesta?

        Riittääkö ryhtymisen merkiksi minkä tahansa esineen ottaminen pesästä ja tarvitaanko siitä näyttöä? Jos verottaja saa luopumispaperin perukirjan mukana, vero lankeaa vain lapsilleni.

        "Riittääkö ryhtymisen merkiksi minkä tahansa esineen ottaminen pesästä ja tarvitaanko siitä näyttöä? Jos verottaja saa luopumispaperin perukirjan mukana, vero lankeaa vain lapsilleni."

        Laissa määritellään siten, että perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua perinnöstä perittävän kuoltua, mikäli he eivät ole ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Täällä on väitelty jopa siitä, onko kukkamaljakon ottaminen ryhtymistä. Kukaan ei tiedä sen näyttöarvosta verottajaan päin.

        Verottaja kuitenkin toimii perukirjan ja sen liitteiden pohjalta. Jos perukirjan liitteenä on luopumisilmoituksesi, mahdollinen perintövero tulee sijaantulijoillesi.

        Jos tehty perukirja ei puolla ehdotonta luopumistasi eli olet ryhtynyt perintöön, huonoimmassa tapauksessa sinulle ja lapsillesi tulee tuplaverotus sekä perinnöstä että lahjasta.


      • oikaisu
        KarppiKuikkanen kirjoitti:

        "Riittääkö ryhtymisen merkiksi minkä tahansa esineen ottaminen pesästä ja tarvitaanko siitä näyttöä? Jos verottaja saa luopumispaperin perukirjan mukana, vero lankeaa vain lapsilleni."

        Laissa määritellään siten, että perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua perinnöstä perittävän kuoltua, mikäli he eivät ole ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Täällä on väitelty jopa siitä, onko kukkamaljakon ottaminen ryhtymistä. Kukaan ei tiedä sen näyttöarvosta verottajaan päin.

        Verottaja kuitenkin toimii perukirjan ja sen liitteiden pohjalta. Jos perukirjan liitteenä on luopumisilmoituksesi, mahdollinen perintövero tulee sijaantulijoillesi.

        Jos tehty perukirja ei puolla ehdotonta luopumistasi eli olet ryhtynyt perintöön, huonoimmassa tapauksessa sinulle ja lapsillesi tulee tuplaverotus sekä perinnöstä että lahjasta.

        >>Laissa määritellään siten, että perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua perinnöstä perittävän kuoltua, mikäli he eivät ole ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan.<<

        Tämä vastaus on täysin virheellinen tässä alkuperäisen kirjoittajan tapauksessa, koska kysymys ei ole perittävän kuoltua tapahtuneesta perinnöstä luopumisesta. karppiKuikasen kirjoitus vain sotkee asiaa.


    • Meedio23

      "Tiedossa on, että pelkkä testamentin hyväksyminen tarkoittaa vain moiteoikeudesta luopumista."

      Ratkaisun KKO 1973 II 21 mukaan perillisillä, jotka olivat testamentin tekijän eläessä hyväksyneet testamentin, oli oikeus vedota sittemmin tapahtuneeseen testamentin peruuttamiseen. Ratkaisun KKO 1994:11 mukaan perillisellä, joka oli ilmoittanut hyväksyvänsä testamentin, jonka oli väitetty joutuneen kateisiin, oli tästä huolimatta oikeus vaatia vahvistettavaksi, ettei testamenttia ollut tehty. Näidenkään ratkaisujen perusteella ei ole aihetta katsoa, että testamentin hyväksymisen oikeusvaikutuksena olisi vain moiteoikeuden menettäminen.

      JA

      Testamentin hyväksymistä on lähtökohtaisesti perusteltua tulkita siten, että hyväksyjä antaa suostumuksensa siihen, että testamentti pannaan kaikilta osin täytäntöön sisältönsä mukaisesti. Hyväksymällä testamentin hänen on pääsääntöisesti katsottava luopuvan vetoamasta paitsi perintökaaren 13 luvussa säädettyihin moiteperusteisiin myös muihin seikkoihin, jotka voisivat estää testamentin täytäntöönpanon.

      JA

      Ratkaisuissa KKO 1957 II 78 ja KKO 1958 II 49 testamentin hyväksymisen on katsottu sisältäneen myös sen, että perillinen luopui vaatimasta hänelle kuuluvaa lakiosaa.

      • oikaisu

        Meedio23 on jälleen kuutamolla!!

        Perittävän eläessä tehtävässä ennakkoluopumisessa ei ole mitään epäselvää siinä, koskeeko luopuminen lakiosaakin vai ei. Perittävä laatimalla testamentin, jossa sulkee lakiosaperillisen pois perinnönsaajista, joko maksaa ko. perilliselle kohtuullisen korvauksen luopumisesta tai määrää nimenomaan siitä, kukan lakiosaa vastaavan omaisuuden tulee saamaan testamentinsaajana on tällöin oltava ko. perillisen puoliso tai jälkeläiset). Tällaisen testamentin hyväksyjä luopuu tietenkin myös lakiosastaan.


    • oikaisu

      >> Tapahtuupa luopuminen ennakkoon tai jälkikäteen, luopujan sijaantulivat tulevat luopujan paikalle, jos heillä olisi oikeus periä myös perittävä.<<

      Tässä on tullut aloittajalle väärinkäsitys.

      Jos ennakkoluopuminen on tehty niin, että perittävä on laatinut testamentin, jossa ko. luopuja ei ole saamassa mitään osuutta jäämistöstä, ei kukaan muu tule luopujan sijaan kuin ne, jotka testamentissa on määrätty testamentinsaajiksi. Näinhän ennakkoluopuminen yleensä myös tehdään, koska mitä hyötyä perittävälle on maksaa lakiosaa perilliselle, jollei myös tämän luopujan sukuhaara jää kokonaan ilman perintöä. Perittävä pyrkii yleensä saamaan testamenttikompetenssinsa laajenemaan jäämistövaroihin nähden, kun hän osallistuu perillisen kanssa ennakkoluopumista koskevaan järjestelyyn.

      >>Kadun sitä, että omat lapseni tulisivat sijaani, ja haluan peruuttaa luopumiseni ja ottaa itse perintöosani vastaan.<<

      Niin, miten ennakkoluopuminen on tapahtunut? Hieman vaikeata uskoa, että olisitte toimineet niin, että perittävän oikeus määrätä jäämistöstään ei olisi laajentunut hänen laatimassaan testamentissa, jonka olet ennakolta hyväksynyt. Tällöin lapsesi eivät ole sijaantulijoita, ellei heitä ole testamentissa määrärätty testamentinsaajiksi.

      >>- Jos vanhempani ei suostu paperin repimiseen, voin silti ryhtyä perintöön vaatimalla ja ottamalla haltuuni jotakin omaisuutta pesästä. Luopumiseni peruuntuu.<<

      Vanhempasi voi siinä tapauksessa, että ennakkoluopuminen on tehty hyväksymällä hänen laatimansa testamentti, peruuttaa luopumisen laatimalla uuden testamentin, jossa sinä(kin) olet yksi testamentisaaja.

      Millään "perintöön ryhtymisellä" et voi saada ennakkoluopumista mitätöityä, koska et ole sitovan luopumisen jälkeen millään tavalla tulevan kuolinpesän osakas.

      Ennakkoluopuminen on tehoton siltä osin, jollet ole saanut perittävältä kohtuullista vastiketta luopumisesta, tai puolisosi saa testamentin taikka jälkeläisesi saa testamentin tai lain nojalla lakiosaa vastaavaa omaisuutta.

      • muutamakorjausliike

        "Jos ennakkoluopuminen on tehty niin, että perittävä on laatinut testamentin, jossa ko. luopuja ei ole saamassa mitään osuutta jäämistöstä, ei kukaan muu tule luopujan sijaan kuin ne, jotka testamentissa on määrätty testamentinsaajiksi."

        Tarkennus 1. Perinnöstä voi luopua ennakkoon, vaikka testamenttia ei olisikaan. Luopuminen ei ole tehokas siltä osin, kun oikeutta rintaperillisen lakiosaan loukataan.
        Tarkennus 2. Luopujan tarkoitus lienee ollut alunperin luopua perinnöstä ehdoitta. Koska luopuminen lakiosan osalta, olettaen että lakiosasta ei ole saatu korvausta, ei voi olla ennakkoon tehokas, sijaantulijoilla on oikeus vaatia mainittua lakiosaa annetun määräajan kuluessa.

        "Tällöin lapsesi eivät ole sijaantulijoita, ellei heitä ole testamentissa määrärätty testamentinsaajiksi."

        Tarkennus: Me emme tiedä testamentin sisältöä tai onko sellaista edes olemassa. Testamentilla on saatettu päättää vain osasta jäämistöä. Lapset ovat sijaantulijoita siltä osin kuin testamentti ei koske kaikkea jäämistöä, samoin lapset ovat sijaantulijoita lakiosan osalta.

        "Millään "perintöön ryhtymisellä" et voi saada ennakkoluopumista mitätöityä, koska et ole sitovan luopumisen jälkeen millään tavalla tulevan kuolinpesän osakas."

        Tarkennus 1: Jos rintaperillinen ei ole saanut ennakkoluopumisestaan kunnollista vastiketta, hän tulee perittävän kuollessa tämän kuolinpesän osakkaaksi. Osakkuus lakkaa, kun vastike katsotaan suoritetuksi. Samalla tavoin, jos oikeus katsotaan riidanalaiseksi, osakkuus kuolinpesässä säilyy.
        Tarkennus 2: Jos perillinen luopuu perinnöstä, luopumisen on tapahduttava ehdoitta. Silloin valtaa pesässä käyttävät sijaantulijat.

        Jos AP ja vanhempi ja lapset ovat riidoissa, tilanne on kinkkinen. Parasta olisi saada luopuminen yhdessä mitatöityä, koska luopumisen ei edes tarvitse olla määrämuotoinen. Ellei dokumentissa ole mukana todistajia, kuten ei tarvitse olla, AP voi kiistää koskaan laatineensa tuollaista ilmoitusta.


      • oikaisu
        muutamakorjausliike kirjoitti:

        "Jos ennakkoluopuminen on tehty niin, että perittävä on laatinut testamentin, jossa ko. luopuja ei ole saamassa mitään osuutta jäämistöstä, ei kukaan muu tule luopujan sijaan kuin ne, jotka testamentissa on määrätty testamentinsaajiksi."

        Tarkennus 1. Perinnöstä voi luopua ennakkoon, vaikka testamenttia ei olisikaan. Luopuminen ei ole tehokas siltä osin, kun oikeutta rintaperillisen lakiosaan loukataan.
        Tarkennus 2. Luopujan tarkoitus lienee ollut alunperin luopua perinnöstä ehdoitta. Koska luopuminen lakiosan osalta, olettaen että lakiosasta ei ole saatu korvausta, ei voi olla ennakkoon tehokas, sijaantulijoilla on oikeus vaatia mainittua lakiosaa annetun määräajan kuluessa.

        "Tällöin lapsesi eivät ole sijaantulijoita, ellei heitä ole testamentissa määrärätty testamentinsaajiksi."

        Tarkennus: Me emme tiedä testamentin sisältöä tai onko sellaista edes olemassa. Testamentilla on saatettu päättää vain osasta jäämistöä. Lapset ovat sijaantulijoita siltä osin kuin testamentti ei koske kaikkea jäämistöä, samoin lapset ovat sijaantulijoita lakiosan osalta.

        "Millään "perintöön ryhtymisellä" et voi saada ennakkoluopumista mitätöityä, koska et ole sitovan luopumisen jälkeen millään tavalla tulevan kuolinpesän osakas."

        Tarkennus 1: Jos rintaperillinen ei ole saanut ennakkoluopumisestaan kunnollista vastiketta, hän tulee perittävän kuollessa tämän kuolinpesän osakkaaksi. Osakkuus lakkaa, kun vastike katsotaan suoritetuksi. Samalla tavoin, jos oikeus katsotaan riidanalaiseksi, osakkuus kuolinpesässä säilyy.
        Tarkennus 2: Jos perillinen luopuu perinnöstä, luopumisen on tapahduttava ehdoitta. Silloin valtaa pesässä käyttävät sijaantulijat.

        Jos AP ja vanhempi ja lapset ovat riidoissa, tilanne on kinkkinen. Parasta olisi saada luopuminen yhdessä mitatöityä, koska luopumisen ei edes tarvitse olla määrämuotoinen. Ellei dokumentissa ole mukana todistajia, kuten ei tarvitse olla, AP voi kiistää koskaan laatineensa tuollaista ilmoitusta.

        Tarkennusten oikaisuja muutamakorjauliikkeelle:

        "Tarkennus 1. Perinnöstä voi luopua ennakkoon, vaikka testamenttia ei olisikaan. Luopuminen ei ole tehokas siltä osin, kun oikeutta rintaperillisen lakiosaan loukataan."

        Puhuin, JOS ennakkoluopuminen on tehty testamentti hyväksymällä. Alkuperäisen kirjoittajan tekstistä ei käy ilmi, onko näin. Toisekseen ennakkoluopuminen ON TEHOKAS siltä osin kuin se koskee lakiosaa ylittävää osuutta, vaikka korvaus luopumisesta ei olisikaan riittävä lakiosaan nähden. Ts. tehottomassa luovutuksessa luopuja saa tällöin sen, mitä lakiosasta on jäänyt puuttumaan.

        "Tarkennus 2. Luopujan tarkoitus lienee ollut alunperin luopua perinnöstä ehdoitta. Koska luopuminen lakiosan osalta, olettaen että lakiosasta ei ole saatu korvausta, ei voi olla ennakkoon tehokas, sijaantulijoilla on oikeus vaatia mainittua lakiosaa annetun määräajan kuluessa."

        Luopuminen lakiosan osalta on tehokas ilman kohtuullista korvaustakin, jos perittävä on testamentissaan määrännyt omaisuutta ko. luopujan puolisolle tai jälkeläisille.

        "Lapset ovat sijaantulijoita siltä osin kuin testamentti ei koske kaikkea jäämistöä, samoin lapset ovat sijaantulijoita lakiosan osalta."

        Puhut sekävia. Mitä tarkoittaa, että testamentti ei koskisi tällaisessa tilanteessa koko jäämistöä. Jos perittävä olisi tehnyt vain jotakin tiettyä omaisuutta koskevan testamentin (legaatti) esim. kiinteistöstä, niin eihän tällaisen testamentin hyväksyminen johda lainkaan perinnöstä luopumiseenkaan. Perinnöstä ennakkoluopuminen edellyttää tietenkin perittävän laatiman YLEISTESTAMENTIN HYVÄKSYMISTÄ.

        "Tarkennus 1: Jos rintaperillinen ei ole saanut ennakkoluopumisestaan kunnollista vastiketta, hän tulee perittävän kuollessa tämän kuolinpesän osakkaaksi."

        Puhuin SITOVASTA luopumisesta. Ehkä parempi ilmaisu olisi TEHOKAS luopuminen. silloin luopujasta ei tule millään tavalla kuolinpesän osakas. Ainoastaan, jos lakiosaa vastaavaa kohtuullista korvausta ei makseta luopujalle tai testamnetin nojalla tule hänen puolisolleen tai jälkeläisilleen testamentin tai lain nojalla, voi luopuja olla osakas.


      • muutamakorjausliike
        oikaisu kirjoitti:

        Tarkennusten oikaisuja muutamakorjauliikkeelle:

        "Tarkennus 1. Perinnöstä voi luopua ennakkoon, vaikka testamenttia ei olisikaan. Luopuminen ei ole tehokas siltä osin, kun oikeutta rintaperillisen lakiosaan loukataan."

        Puhuin, JOS ennakkoluopuminen on tehty testamentti hyväksymällä. Alkuperäisen kirjoittajan tekstistä ei käy ilmi, onko näin. Toisekseen ennakkoluopuminen ON TEHOKAS siltä osin kuin se koskee lakiosaa ylittävää osuutta, vaikka korvaus luopumisesta ei olisikaan riittävä lakiosaan nähden. Ts. tehottomassa luovutuksessa luopuja saa tällöin sen, mitä lakiosasta on jäänyt puuttumaan.

        "Tarkennus 2. Luopujan tarkoitus lienee ollut alunperin luopua perinnöstä ehdoitta. Koska luopuminen lakiosan osalta, olettaen että lakiosasta ei ole saatu korvausta, ei voi olla ennakkoon tehokas, sijaantulijoilla on oikeus vaatia mainittua lakiosaa annetun määräajan kuluessa."

        Luopuminen lakiosan osalta on tehokas ilman kohtuullista korvaustakin, jos perittävä on testamentissaan määrännyt omaisuutta ko. luopujan puolisolle tai jälkeläisille.

        "Lapset ovat sijaantulijoita siltä osin kuin testamentti ei koske kaikkea jäämistöä, samoin lapset ovat sijaantulijoita lakiosan osalta."

        Puhut sekävia. Mitä tarkoittaa, että testamentti ei koskisi tällaisessa tilanteessa koko jäämistöä. Jos perittävä olisi tehnyt vain jotakin tiettyä omaisuutta koskevan testamentin (legaatti) esim. kiinteistöstä, niin eihän tällaisen testamentin hyväksyminen johda lainkaan perinnöstä luopumiseenkaan. Perinnöstä ennakkoluopuminen edellyttää tietenkin perittävän laatiman YLEISTESTAMENTIN HYVÄKSYMISTÄ.

        "Tarkennus 1: Jos rintaperillinen ei ole saanut ennakkoluopumisestaan kunnollista vastiketta, hän tulee perittävän kuollessa tämän kuolinpesän osakkaaksi."

        Puhuin SITOVASTA luopumisesta. Ehkä parempi ilmaisu olisi TEHOKAS luopuminen. silloin luopujasta ei tule millään tavalla kuolinpesän osakas. Ainoastaan, jos lakiosaa vastaavaa kohtuullista korvausta ei makseta luopujalle tai testamnetin nojalla tule hänen puolisolleen tai jälkeläisilleen testamentin tai lain nojalla, voi luopuja olla osakas.

        "Toisekseen ennakkoluopuminen ON TEHOKAS siltä osin kuin se koskee lakiosaa ylittävää osuutta, vaikka korvaus luopumisesta ei olisikaan riittävä lakiosaan nähden. Ts. tehottomassa luovutuksessa luopuja saa tällöin sen, mitä lakiosasta on jäänyt puuttumaan."

        Oleellista onkin se osuus, joka loukkaa joko luopujan tai hänen sijaantulijoidensa lakiosaa.

        "Mitä tarkoittaa"

        Kyseessä voi olla yleisjälkisäädös, testamentti, jossa perittävä määrää joko koko omaisuudestaan tai omaisuuden murto-osasta. Lakiosan osalta asiasta tulee kiinnostava silloin, kun kyseessä ei ole legaatti, mutta testamentin murto-osuus loukkaa rintaperillisen mahdollista lakiosaa. Yleisjälkisäädöksellä voidaan siis murto-osin määräten loukata lakiosaa.

        "Ainoastaan, jos lakiosaa vastaavaa kohtuullista korvausta ei makseta luopujalle tai testamnetin nojalla tule hänen puolisolleen tai jälkeläisilleen testamentin tai lain nojalla, voi luopuja olla osakas."

        Kyllä. Myös luopuja voi siis olla kuolinpesän osakas. Jos kyseessä on puhtaasti perinnöstä ennalta luopuminen, sijaantulivat perivät ja käyttävät puhevaltaa. Jos asiaan liittyy yleisjälkisäädös koko omaisuudesta tai murto-osasta, sekä luopuja että sijaantulijat voivat käyttää puhevaltaa siltä osin kuin testamentti loukkaa mahdollista lakiosaa.


      • oikaisu
        muutamakorjausliike kirjoitti:

        "Toisekseen ennakkoluopuminen ON TEHOKAS siltä osin kuin se koskee lakiosaa ylittävää osuutta, vaikka korvaus luopumisesta ei olisikaan riittävä lakiosaan nähden. Ts. tehottomassa luovutuksessa luopuja saa tällöin sen, mitä lakiosasta on jäänyt puuttumaan."

        Oleellista onkin se osuus, joka loukkaa joko luopujan tai hänen sijaantulijoidensa lakiosaa.

        "Mitä tarkoittaa"

        Kyseessä voi olla yleisjälkisäädös, testamentti, jossa perittävä määrää joko koko omaisuudestaan tai omaisuuden murto-osasta. Lakiosan osalta asiasta tulee kiinnostava silloin, kun kyseessä ei ole legaatti, mutta testamentin murto-osuus loukkaa rintaperillisen mahdollista lakiosaa. Yleisjälkisäädöksellä voidaan siis murto-osin määräten loukata lakiosaa.

        "Ainoastaan, jos lakiosaa vastaavaa kohtuullista korvausta ei makseta luopujalle tai testamnetin nojalla tule hänen puolisolleen tai jälkeläisilleen testamentin tai lain nojalla, voi luopuja olla osakas."

        Kyllä. Myös luopuja voi siis olla kuolinpesän osakas. Jos kyseessä on puhtaasti perinnöstä ennalta luopuminen, sijaantulivat perivät ja käyttävät puhevaltaa. Jos asiaan liittyy yleisjälkisäädös koko omaisuudesta tai murto-osasta, sekä luopuja että sijaantulijat voivat käyttää puhevaltaa siltä osin kuin testamentti loukkaa mahdollista lakiosaa.

        Tarvitaan esimerkki.

        Jos perittävä on tehnyt testamnetin jäämistön murto-osasta, esim. neljäsosa (1/4) omaisuudestani menee henkilölle X ja tällaisen testamentin on hyväksynyt hänen rintaperillisensä Y ennakkoon, mitä tarkoittaisi perinnöstä luopuminen?

        Ei mitään. Y ei ole testamentin ennakkoon hyväksymisellä luopunut perinnöstään, vaan on ainoastaan hyväksynyt testamentin, jossa 1/4 osaan jäämistölle tulee yksi testamentinsaaja (X). Y on kuolinpesän osakas ja saa lakimääräisenä perillisenä perintöosuutensa, joka on 1/4 osaa pienmpi kuin ilman testamenttia.

        "Lakiosan osalta asiasta tulee kiinnostava silloin, kun kyseessä ei ole legaatti, mutta testamentin murto-osuus loukkaa rintaperillisen mahdollista lakiosaa. Yleisjälkisäädöksellä voidaan siis murto-osin määräten loukata lakiosaa."

        Esim. testamentissa on määrätty X:lle 3/4 osaa. Tällainen testamentti loukkaisi Y:n lakiosaa. Testamentin ennakkoon hyväksyminen ei nytkään olisi perinnöstä luopuminen. Y olisi osakas ja hän voisi vaatia lakiosaansa testamentista huolimatta.

        " Myös luopuja voi siis olla kuolinpesän osakas. Jos kyseessä on puhtaasti perinnöstä ennalta luopuminen, sijaantulivat perivät ja käyttävät puhevaltaa."

        Tehokkaasti tapahtuneen ennakkoluopumisen tehnyt ei ole pesän osakas koskaan.

        Jos kysymyksessä on muutoin kuin testamentti hyväksymällä tehty ennakkoluopuminen, perillisen sijaantulijat ovat osakkaita.

        "Jos asiaan liittyy yleisjälkisäädös koko omaisuudesta tai murto-osasta, sekä luopuja että sijaantulijat voivat käyttää puhevaltaa siltä osin kuin testamentti loukkaa mahdollista lakiosaa."

        No, ei mene noin!

        Murto-osaisen testamentin tai legaatin hyväksynyt perillinen pysyy perillisasemassa ja on osakas kuolinpesässä. Testamentti hyväksymällä tehty ennakkoluopuminen edellyttää yleistestamenttia, joka poistaa ko. perillisen kokonaan perillisasemasta eli testamentin on koskettava koko jäämistöä.

        Ennakkoluopuja voi käyttää puhevaltaa vain lakiosaansa koskien, jollei ole saanut kohtuullista vastiketta luopumisesta, tai jollei hänen puolisolleen tule testamentin tai jälkeläiseilleen tule testamentin tai lain nojalla lakiosaa vastaavaa omaisuutta.

        Sijaantulijat käyttävät normaaleja osakkaan oikeuksia. Heillä ei ole oikeuksia lakiosaan, jos kohtuullinen korvaus siitä on jo maksettu luopujalle. Muutoin kyllä.


    • puronenpertti

      "Tarkennus 1: Jos rintaperillinen ei ole saanut ennakkoluopumisestaan kunnollista vastiketta, hän tulee perittävän kuollessa tämän kuolinpesän osakkaaksi."

      EI aina,ennakkoluopumisessa ei nimittäin ole pakko saada kohtuullista korvausta tahi lakiosaa.
      Ennakkoluopuja voi myös päättää että hän ei ota vastaan mitään ja luopuu koko sukuhaaran osalta.
      Silloin hänestä ei tule pesän osakasta eikä asiassa ole sijaantulijoita/leskeä jolla ois oikeus vaatia lakiosuutta tai kohtuullista korvausta.

      • lkjdgh1

        >> Ennakkoluopuja voi myös päättää että hän ei ota vastaan mitään ja luopuu koko sukuhaaran osalta.

        Kerro lisää tästä. Lähtökohtana on se, että lakiosastaan ei voi luopua ennakolta.

        Lisäksi, jos ao. haluaa luopua koko sukuhaaran osalta, kyseessä ei ole luopuminen vaan luovuttaminen.

        Jos perillisen katsotaan puuttuneen laista johtuvaan sijaantulomääräykseen, on perinnöstä luopuminen siinä tapauksessa perintöosuuden luovuttamista. Luovuttaminen tarkoittaa sitä, että perintöverotuksessa perillisen tulkitaan ottaneen perintöosuutensa vastaan ja lahjoittaneen sen niille henkilöille, joiden hyväksi luopuminen on tehty. Verotus lasketaan myös sen mukaisesti,


    • lepäärauhassa

      "Voinko etsiä ja repiä paperin itse?"

      Et. Jos tuhoat asiakirjan ja vaadit perintöäsi perittävän kuoltua siitä huolimatta, syyllistyt petokseen.

      "Miten saan lain mukaan luopumiseni peruutetuksi, ellei vanhempani ja rintaperilliseni suostu?"

      Et mitenkään, koska luopumisesi on sitova. Jos lakiosasta ei ole annettu kohtuullista korvausta tai testamentissa puolisollesi tai jälkeläisille tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta, voit vaatia lakiosasi, mutta siloinkin luopuminen on muutoin sitova.

      "Jos otan lopulta pesästä jotakin arvotonta, katsotaanko myös se pesään ryhtymiseksi?"

      Se ei ole mahdollista, koska ennakkoluopumisesi on sitova. Mitään pesään ryhtymistä ei voi tapahtua.

      "Jos otan jotakin arvokasta, peruuntuuko luopuminen automaattisesti?"

      Miksi peruuntuisi? Luopuminen ennakkoon on sitova ja syyllistyt varkauteen ottaessasi pesästä jotakin.

    • puronenpertti

      "Kerro lisää tästä. Lähtökohtana on se, että lakiosastaan ei voi luopua ennakolta."

      Lopuksi on vielä todettava, että ennakkoluopuminen on lähtökohtaisesti sitova ilman korvaustakin. Kuten Saarenpää aiheellisesti toteaa, on kirjallisuudessa ja siinä käytetyistä ilmaisuista johtuen joskus erehdytty luulemaan, että ennakkoluopuminen on mahdollista vain rahakorvausta vastaan. Tällaista pakkoperintöoikeutta laki ei tunne

      Ennakkoluopujan vallassa on se että haluaako hän korvauksen/lakiosuuden ja hän voi myös luopua ennakkoon sillätavalla että koko sukuhaara ei saa mitään(sijaatulijat/leski)

      • oikaisu

        Hehehee!!

        Ilmeisesti tarkoitukselle vain sotket asiaa. Tämä on hauskaa tietenkin.

        Ennakkoluopuminen ei ole tehokas ilman kohtuullista vastiketta tai sitä, että perittävä on testamentissa määrännyt luopujan puolisolle tai jälkeläisille lakiosaa vastaavaa omaisuutta (=tehokkuusehto). Sitova se on silloinkin lakiosaa ylittävältä osin.

        Tämä sanottu ei tietenkään tarkoita, että ennakkoluopujan olisi pakko perittävän kuoltua vaatia lakiosaansa. Saahan sitä luopua toistamiseen lakiosastaan toki, kun perittävä on kuollut.

        "Ennakkoluopujan vallassa on se että haluaako hän korvauksen/lakiosuuden ja hän voi myös luopua ennakkoon sillätavalla että koko sukuhaara ei saa mitään(sijaatulijat/leski)"

        Tässä on eriteltävä eri tapauksia:

        1. Jos perittävä on laatinut testamentin, jolla koko jäämistö menee muulle kuin lakiosaperilliselle, joka on luopunut ennakkoon perinnöstä hyväksymällä testamentti, niin luopuja ei saa mitään, eikä myöskään hänen jälkeläisensä saa mitään (sukuhaara). Luopuja voi vaatia lakiosaansa perittävän kuoltua, jos yllä mainittu ehto ennakkoluopumisen tehokkuudesta ei täyty.

        2. Jos perillinen on muutoin kuin testamentti hyväksymällä luopunut ennakkoon perinnöstään, hänen jälkeläiset tulevat sijaantulijoina perillisasemaan.

        3. Jos perillinen on muutoin kuin testamentti hyväksymällä luovuttanut ennakkoon PERINTÖOSUUTENSA, hänen jälkeläisensä eivät tule sijaantulijoiksi, mutta verotus muodostuu kaksinkertaiseksi, koska perintöosuuden ennakkoon luovuttaminen on lahja ja sen saaja joutuu maksamaan lahjaveron. Perintöosuuden luovuttaja maksaa lisäksi perintöveron.


    • Meedio23

      "Et mitenkään, koska luopumisesi on sitova. Jos lakiosasta ei ole annettu kohtuullista korvausta tai testamentissa puolisollesi tai jälkeläisille tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta, voit vaatia lakiosasi, mutta siloinkin luopuminen on muutoin sitova."

      Kyllähän se luopumisen peruuttaminen onnistuu jos on tarpeeksi hyvä pätemättömyys peruste olemassa.
      Näin sanoo verottaja.

      • oikaisu

        No, tietenkin kaikki oikeutoimen pätemättömyysperusteet ovat keino vapautua sitoumuksesta. Mutta mikään "katuminen" ei ole hyväskyttävä syy.


    • Meedio23

      Juurikin niin.

    • viilataanpilkkua

      -------Samalla tavoin, jos oikeus katsotaan riidanalaiseksi, osakkuus kuolinpesässä säilyy. ------

      Aina ei osakkuutta saa vaikka oikeus katsotaan riidanalaiseksi.

      Pääsäännöstä on aihetta poiketa, jos on selvää, ettei hakijalla ole väittämäänsä oikeutta tai jos hakija toimii ilmeisessä oikeuden väärinkäyttötarkoituksessa (KKO 2007:99, kohta 5).

      Sanottu johtopäätös on sillä tavoin selvä, ettei Martti H:ta ja hänen myötäpuoliaan voida pitää Eeva P:n kuolinpesän osakkaina silläkään perusteella, että heidän oikeutensa olisi perintökaaren 18 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla riidanalainen.

    • muutamakorjausliike

      "Jos perittävä on tehnyt testamnetin jäämistön murto-osasta, esim. neljäsosa (1/4) omaisuudestani menee henkilölle X ja tällaisen testamentin on hyväksynyt hänen rintaperillisensä Y ennakkoon, mitä tarkoittaisi perinnöstä luopuminen?"

      Y on hyväksynyt määräosaisen testamentin ennakolta, ja siten hän luopuu moiteoikeudestaan. Lakiosaoikeudestaan ei voi luopua ennakolta, ellei siitä ole maksettu korvausta. Nyt määräosa 1/4 ei loukkaa lakiosaa.

      Y voi edellisen lisäksi luopua myös perintöosastaan, jolloin puhevaltaa pesässä käyttävät hänen mahdolliset sijaantulijansa. Koska Y on luopunut perinnöstä, Y ei ole kuolinpesänm osakas.

      "Esim. testamentissa on määrätty X:lle 3/4 osaa. Tällainen testamentti loukkaisi Y:n lakiosaa. Testamentin ennakkoon hyväksyminen ei nytkään olisi perinnöstä luopuminen. Y olisi osakas ja hän voisi vaatia lakiosaansa testamentista huolimatta."

      Tapahtuu kuten edellä eli Y voi hyväksyä testamentin ennakolta, jonka lisäksi hän voi luopua perinnöstään, perintöosastaan. Y pysyy pesän osakkaana siihen saakka, kunnes lakiosan kohtalo on selvitetty. Lähtökohtaisesti perinnöstä luopuminen on Y:tä sitova toimenpide, jolloin puhevaltaa pesässä käyttävät sijaantulijat.

      "Tehokkaasti tapahtuneen ennakkoluopumisen tehnyt ei ole pesän osakas koskaan."

      Jos kyseessä on testamentti, joka loukkaa mahdollista lakiosaa, ja sen hyväksyminen, luopuja on pesän osakas siihen saakka, kunnes lakiosan kohtalo on selvä. Lakiosastaan ei voi luopua ennakolta. Jos luopuja on lisäksi luopunut myös perinnöstään ehdoitta, hänen sijaantulijansa käyttävät puhevaltaa.

      Jos asiaan liittyy yleisjälkisäädös koko omaisuudesta tai murto-osasta, sekä luopuja että sijaantulijat voivat käyttää puhevaltaa siltä osin kuin testamentti loukkaa mahdollista lakiosaa.

      "No, ei mene noin!"

      Menee. Katso alla tarkennus.

      "Testamentti hyväksymällä tehty ennakkoluopuminen edellyttää yleistestamenttia, joka poistaa ko. perillisen kokonaan perillisasemasta eli testamentin on koskettava koko jäämistöä."

      Yleisjälkisäädöksen ei ole koskettava koko jäämistöä, vaan riittää, että testamentti on tehty lakiosaa loukkaavasti murto-osissa. Ennakkoluopuja käyttää pesässä puhevaltaa lakiosaansa koskien, jollei ole saanut kohtuullista vastiketta luopumisesta, tai jollei hänen puolisolleen tule testamentin tai jälkeläiseilleen tule testamentin tai lain nojalla lakiosaa vastaavaa omaisuutta. Jos luopuja on sekä hyväksynyt testamentin että luopunut perinnöstä, puhevalta siirtyy sijaantulijoille.

      "Sijaantulijat käyttävät normaaleja osakkaan oikeuksia. Heillä ei ole oikeuksia lakiosaan, jos kohtuullinen korvaus siitä on jo maksettu luopujalle. Muutoin kyllä."

      Kyllä. Sijaantulijoilla siis tapauskohtaisesti joko on tai ei ole oikeuksia lakiosaan.

      • oikaisu

        No, niin. esimerkki oli valaiseva, koska se osoitti, että puhumme eri asioista.

        Olen itse kirjoittanut koko ajan siitä, että JOS ennakkoluopuminen on tehty testamentti hyväksymällä. Tällöin pelkästään testamneitn hyväksymällä ei ennakkoluopuminen ole mahdollista tehdä kuin yleistestamentilla ja koko jäämistöä koskien.

        Millään muulla testamentilla kuin laatimalla perillisen perillisaseman kokonaan lakkauttava testamentti ei ennakkoluopumista lainkaan tapahdu. Jos sitten kuitenkin laaditaan jonkin muunlainen (esim. murto-osaa koskeva) testamentti, ei ennakkoluopumista ollenkaan tapahdu vielä testamentti hyväksymällä. Tällöin tarvitaan se oikeustoimi, jolla ennakkoluopuminen toteutetaan. Viimeksi mainittu oikeustoimi on tietenkin testamentin hyväksymisestä kokonaan erillinen ennakkoluopumista koskeva asiakirja, joka annetaan perittävälle. Vasta tämä oikeustoimi itse asiassa toteuttaa "ennakkoluopumisen". Murto-osaisen testamentin hyväksyminen ei riitä.

        "Y voi edellisen lisäksi luopua myös perintöosastaan, jolloin puhevaltaa pesässä käyttävät hänen mahdolliset sijaantulijansa."

        Juuri näin voi tehdä, mutta silloin Y ei ole testamentin hyväksymällä luopunut perinnöstään, vaan edellytetään toista oikeustoimea lisäksi. Termi on luopua perinnöstä, ei perintöosasta, mikä voisi viitata perintöosuuden luovuttamiseen, millä olisi ihan eri tarkoitus.

        "Jos kyseessä on testamentti, joka loukkaa mahdollista lakiosaa, ja sen hyväksyminen, luopuja on pesän osakas siihen saakka, kunnes lakiosan kohtalo on selvä."

        Tämä olisi hyvin teoreettista, jos luopuja on saanut kohtuullisen vastikkeen aikanaan perinnöstä luopuessaan. Vastikkeen kohtuullisuus arvioidaan ennakkoluopumisen hetkellä vallinneiden varallisuusolosuhteiden mukaan eikä kuolinhetkellä tai perinnönjaossa. Luopujasta ei tule tällöin osakasta (näin myös Aarnio&Kangas Jäämistöoikeus 1 s715). Toisin voi tilanne olla arvioitavissa, jos kyse ei olisi vastikkeen maksamisesta luopujalle vaan lakiosan korvaamisesta luopujan puolisolle tai jälkeläisille testamentissa. Silloinhan jäämistön (ja lakiosan) arvo selviää vasta pesänselvityksessä.

        "Jos asiaan liittyy yleisjälkisäädös koko omaisuudesta tai murto-osasta, sekä luopuja että sijaantulijat voivat käyttää puhevaltaa siltä osin kuin testamentti loukkaa mahdollista lakiosaa."

        Tarkennus: Jos asiaan liittyy yleisjälkisäädös koko omaisuudesta ja perittävä on maksanut kohtuullisen vastikkeen luopujalle, hänestä ei koskaan tule kuolinpesän osakasta.

        Jos testamentti ei ole koko jäämistöä kattava yleisjälkisäädös sekä luopuja että sijaantulijat voivat käyttää joissakin tilanteissa puhevaltaa siltä osin kuin testamentti loukkaisi mahdollista lakiosaa. Huomattava on, että tällöinkin luopujan oma oikeus on ENSISIJAINEN eikä sijaantulijat voi saman aikaisesti käyttää puhevaltaa kuolinpesässä. Vasta kun selviää, käyttääkö luopuja ensisijaista oikeuttaan vaatia lakiosaansa täysimääräisenä vai ei, voivat sijaantulijat käyttää omaa puhevaltaansa lakiosaansa nähden (Ks. Aarnio&Kangas jäämistöoikeus 1 s. 723).


    • luovuin_minäkin

      En tiedä tästä, miten menee, jos perinnöstä & lakiosasta luopumisen voisi ajatella perustuvan virheeseen perukirjassa...

      Toisen vanhemmista kuoltua lapset allekirjoittivat paperin, etteivät he ota vastaan lakiosuuttaan vaan että perintö menee lastenlapsille kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Sen sijaan he saisivat hallinta- ja käyttöoikeuden vanhalle maa- ja metsätilalle. Nyt kun jälkimmäinenkin vanhemmista kuoli, selvisi, että oli paljon rahaa, jota ei oltu mainittu ensimmäisen perukirjassa.

      Voisi ajatella, että lakiosuudesta luopuminen perustui siihen, ettei rahaa olisi perukirjan mukaan vain muutama kymppitonni, jota olisi hyvä ollut jättää lastenlapsillekin Ja että maa- ja metsätilalla on myytävää puuta. Mutta rahaa on kolminkertaisesta, niin onko hyväksyttyä, sallittua ja mahdollista perua ensimmäisen vanhemman kuoltua allekirjoitettu lakiosasta luopuminen, joka perustui väärään tietoon?

      Itse ajattelin, että mitä niitä vähiä rahoja jakamaan ja allekirjoitin... mutta niitä on reilusti enemmän. Ne rahat vanhemmat ovat saaneet myymällä puut maa- ja metsätilaltaan, jolle meidän lasten piti saada hallinta- ja käyttöoikeus ja lastenlasten omistusoikeus. Nythän lastenlapset saavat rahana sen perinnön, joka piti olla lasten käytössä.

      • Se_on_harmillista

        Koska perukirjassa oli (ilmeinen) virhe, perukirja olisi pitänyt joko korjata tai sitä olisi tullut täydentää: siis joko oikaisu- tai täydennysverokirja.

        Jos perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen havaitaan perukirjasta puuttuvan omaisuutta, on kuukauden sisällä havainnosta laadittava oikaisuperukirja. Perukirjan täydennys tai oikaisu on laissa säädetty velvollisuus eli myös laiminlyönnin seuraukset ovat samanlaiset. Oikaisukirjan laatimisen laiminlyönnin seuraamuksina voivat olla kuolinpesän osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu kuolinpesän veloista ja perintöveron korotus.

        Jos perunkirjoituksessa on annettu väärää tietoa tahallaan tai salattu omaisuutta, kyse on rikoksesta. Ellei edellä kuvatulla tavalla ole tehty, sekä pesänhoitaja että uskotut miehet ovat syyllistyneet leväperäisyyteen, ehkäpä myös rikokseen.

        Lakiosan osalta luopuminen jälkikäteen on luopujaa sitova.

        Jos epäilet rikosta, käynnistä kanne. Kullakin rikoksella on oma vanhentumisaikansa.


      • luovuin_minäkin
        Se_on_harmillista kirjoitti:

        Koska perukirjassa oli (ilmeinen) virhe, perukirja olisi pitänyt joko korjata tai sitä olisi tullut täydentää: siis joko oikaisu- tai täydennysverokirja.

        Jos perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen havaitaan perukirjasta puuttuvan omaisuutta, on kuukauden sisällä havainnosta laadittava oikaisuperukirja. Perukirjan täydennys tai oikaisu on laissa säädetty velvollisuus eli myös laiminlyönnin seuraukset ovat samanlaiset. Oikaisukirjan laatimisen laiminlyönnin seuraamuksina voivat olla kuolinpesän osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu kuolinpesän veloista ja perintöveron korotus.

        Jos perunkirjoituksessa on annettu väärää tietoa tahallaan tai salattu omaisuutta, kyse on rikoksesta. Ellei edellä kuvatulla tavalla ole tehty, sekä pesänhoitaja että uskotut miehet ovat syyllistyneet leväperäisyyteen, ehkäpä myös rikokseen.

        Lakiosan osalta luopuminen jälkikäteen on luopujaa sitova.

        Jos epäilet rikosta, käynnistä kanne. Kullakin rikoksella on oma vanhentumisaikansa.

        > Koska perukirjassa oli (ilmeinen) virhe, perukirja olisi pitänyt joko korjata tai sitä olisi tullut täydentää: siis joko oikaisu- tai täydennysverokirja.

        Kiitos nopeasta vastauksesta! Ainakin tuo pitää nyt selvittää eli lain mukaan pitää tuo toimittaa verottajalle. Ei minulle ollut tuo tullut mieleen. Lähetin heti viestin kuolinpesän asioita hoitavalle.


    • MaanViIjelijä

      "Voinko etsiä ja repiä paperin itse?"

      "Et. Jos tuhoat asiakirjan ja vaadit perintöäsi perittävän kuoltua siitä huolimatta, syyllistyt petokseen."

      Rikoslain mukaan, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

      Petoksen tunnusmerkit tuskin täyttyvät. Oikeustoimen peruuttamista on tarkasteltava pätemättömyysperusteisen tai sopimuksesta johtuvan oikeusvaikutusten mitätöinnin kannalta.

      Jos perittävä on vielä elossa, luopumisen peruuttaminen on mahdollista alla kuvatulla tavalla.

      "Miten saan lain mukaan luopumiseni peruutetuksi, ellei vanhempani ja rintaperilliseni suostu?"

      "Et mitenkään, koska luopumisesi on sitova. Jos lakiosasta ei ole annettu kohtuullista korvausta tai testamentissa puolisollesi tai jälkeläisille tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta, voit vaatia lakiosasi, mutta siloinkin luopuminen on muutoin sitova."

      Oikein ja väärin. Mikäli perittävä on vielä elossa, luopumisen voi peruttaa samanlaisella vapaamuotoisella ilmoituksella kuin luopuminen tehtiinkin. Perittävän ei tarvitse kuitenkaan myöntyä luopumisen peruuttamiseen. Riitatapauksessa ennakkoluopumisen pätemättömyys ratkaistaan vasta perittävän kuoleman jälkeen, joten asianomaisten tulee aktivoida juttu, sillä mahdollinen riita ei ratkea itsestään.

      Toiseksi, määrittele sitova. Lähtökohtaisesti yksipuolisenkaan oikeustoimen peruuttaminen ei ole mahdollista, kun oikeustoimi on tehty. Jos perittävä on kuollut, mutta perinnöstä luopujan tilalle ei ole vielä tullut sijaisperijää ja jos luopuja on vielä pesän osakas, luopumisen voi perua yksinkertaisesti ryhtymällä pesään eli käyttämään perillisen oikeuksia. Jos sijaantulijat ovat jo käyttäneet heille kuuluvia oikeuksia, peruuttaminen ei ole enää mahdollista tehokkaasti.

      "Jos otan lopulta pesästä jotakin arvotonta, katsotaanko myös se pesään ryhtymiseksi?"

      "Se ei ole mahdollista, koska ennakkoluopumisesi on sitova. Mitään pesään ryhtymistä ei voi tapahtua."

      Katso edelliset kohdat.

      https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60797/luopumiset-perintö--ja-lahjaverotuksessa/

      • lepäärauhassa

        "Jos perittävä on kuollut, mutta perinnöstä luopujan tilalle ei ole vielä tullut sijaisperijää ja jos luopuja on vielä pesän osakas, luopumisen voi perua yksinkertaisesti ryhtymällä pesään"

        Ennakkoluopumista perinnöstä ei voi mitätöidä sillä, että "ryhtyisi pesään". Tämä on täysin höpönhöpöä. Mitä muka tarkoittaisi, että luopujan tilalle ei ole tullut sijaisperijää??

        Kun perillinen on luopunut ennakkoon perinnöstä perittävän eläessä, sijaantuloperillinen tulee heti kuolinhetkestä pesään perillisasemaan ja osakkaaksi. Ei siinä ole mitään "väliaikaa", jossa luopuja voisi tehdä joitakin oikeustoimia, jolla "ryhtyisi pesään". Huoh!


    • muutakorjausliike

      "Huomattava on, että tällöinkin luopujan oma oikeus on ENSISIJAINEN eikä sijaantulijat voi saman aikaisesti käyttää puhevaltaa kuolinpesässä. Vasta kun selviää, käyttääkö luopuja ensisijaista oikeuttaan vaatia lakiosaansa täysimääräisenä vai ei, voivat sijaantulijat käyttää omaa puhevaltaansa lakiosaansa nähden (Ks. Aarnio&Kangas jäämistöoikeus 1 s. 723)."

      Oletetaan tilanne, jossa testamentti on murto-osainen yleisjälkisäädös kuitenkin siten, että se mahdollisesti loukkaa rintaperillisen lakiosaa. Ensisijainen perillinen on yhtäältä hyväksynyt testamentin, jonka lisäksi hän on luopunut perinnöstä.

      Edellisestä seurannee se, että luovutun perinnön osalta puhevaltaa käyttävät heti luopujan sijaantulijat. Sen sijaan lakiosan osalta puhevaltaa kuolinpesässä käyttää vielä ensisijainen perillinen, ellei hän tai hänen lähipiirinsä ole saanut lakiosaansa vastaavaa korvausta. Kun ensisijainen perillinen joko vaatii ja saa lakiosansa, luopuu lakiosasta tai siirtää perinnöstä tehokkaasti luopumalla lakiosaoikeutensa sijaantulijoille, ensisijaisen perillisen osakkuus pesässä lakkaa.

      Edellisen kuvauksen perusteella sekä ennakkoon-luopuja että sijaantulijat voivat olla yhtä aikaa pesän osakkaita ja käyttää puhevaltaa.

      "Lähtökohtaisesti yksipuolisenkaan oikeustoimen peruuttaminen ei ole mahdollista, kun oikeustoimi on tehty. Jos perittävä on kuollut, mutta perinnöstä luopujan tilalle ei ole vielä tullut sijaisperijää ja jos luopuja on vielä pesän osakas, luopumisen voi perua yksinkertaisesti ryhtymällä pesään eli käyttämään perillisen oikeuksia. Jos sijaantulijat ovat jo käyttäneet heille kuuluvia oikeuksia, peruuttaminen ei ole enää mahdollista tehokkaasti."

      Jos ensisijainen perillinen on luopunut perinnöstä ennakkoon, luopuja ei voi käyttää perillisen oikeuksia, vaan ko. oikeuksia käyttävät sijaantulijat. Luopujalla ei ole ryhtymiseen tarvittavia oikeuksia. Ainoat oikeudet, mitä ennakkoon-luopujalla on jäljellä, liittyvät mahdolliseen lakiosaan, josta ei voi ennalta luopua ilman täälläkin kuvattua korvausta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      188
      1351
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      122
      1158
    3. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      48
      874
    4. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      70
      870
    5. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      790
    6. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      49
      753
    7. Hakeudu hoitoon.

      En oo kiinnostunut susta.
      Ikävä
      53
      722
    8. Kuinka hyvin tunnet mut?

      Kerro musta mies jotain.
      Ikävä
      33
      692
    9. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      60
      689
    10. Nainen, mitä ajattelet minusta?

      Mitä tuntemuksia saan aikaan sinussa? :/
      Ikävä
      47
      670
    Aihe