Unettomuus, joka johtuu työpelosta ja jännityksest

Hei, myös minä kärsin työperäisestä unettomuudesta. Sitten luin reishi sienen uutteestä,ja nukun kolmatta päivää kuin tukki. Sillä on paljon muitakin tosi hyödyllisiä vaikutuksia. Myös stressin poistoon. Suosittelen muillekin...

Itse olen ollut monesti töissä oman alani työpaikoilla missä en osannut tehdä juurikaan mitään. En usko että he olettavat kaikkea osaamista juuri alalle valmistuneilta. Ja olen itsekin epäonnistunut moneen otteeseen esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa, koska en ole yhtään hyvä siinä. Kaikki epäonnistuu joskus vaikkei haluaisikaan, se on elämää, ei sitä kannata pelätä.

Heips. Kuulostaa aika tutulta. Olen itse jo 3-kymppinen muutamankin perustutkinnon ja amk tutkinnon suorittanut. Nyt olen ollut 2,5vuotta kokopäivätyössä. Olen valvonut lapsesta asti aina, jos jokin asia painanut mieltä. Nuorena kun piti alkaa etsimään ammattia ja olemaan töissä tuli seinä vastaan. Ensimmäisen tutkinnon lopetin siihen kun piti mennä työharjoitteluun jossa ihan ihan kamalaa. Äiti pakotti heti työkkäriin ja työharjoitteluun jossa oli ihan kamalaa. Kotiin ei saanut jäädä makaamaan, piti jaksaa ja yrittää vaikka ei tiennyt miten kun kaikki oli niin kamalaa. Olin tunnollinen ja ylikiltti lapsi. Ole siinä sitten kapionoija. Opettaja sitten käski lääkäriin kun olin joutumassa oppilashuoltoon (toisessa ammattikoulussa) kun tulin aina 2h myöhässä ja kerroin syyksi etten ole nukkunut. Olin 18v ja sain unilääkkeet, joita nyt syöty yli 12v. Lääkäri sitten hiffasi jossain vaiheessa etten kertonut kaikkea unettomuuden taustalla. Sitten mä hajosin. Siitä lähti terapiakierre, joka jatkuu edelleen. Sain diagnoosin ahdistuneisuushäiriö (estyneen persoonallisuuden ja sosiaalisen fobian piirteitä, ei koskaan tarkemmin määritelty) sekä keskivaikea masennus. Olin myös 2 vuotta Kelan tukemassa psykoterapiassa. Sain sitten jonkin näköisen suunnan elämälleni ja sain suoritettu opinnot ja työharjoittelu tosin opamoxin voimalla. Nykyisen työnikin aloitin opamoxin avulla. "Jouduin" vuoden jälkeen taas mielenterveystoimistoon, koska uusin reseptiä liikaa. Nyt olen saanut vähennettyä ja töihin toistaiseksi päässyt. Tosin en ole saanut vakituista työsuhdetta vaan määräaikaisuuksia. Mulla työssä on kaikkein vaikeinta ollut se että mokaan jotenkin. Ihan vähäpätöinen asia saattaa paisua päässä valtaviin mittasuhteisiin - siis yritys menee nurin, joku kuolee vaikka se ei ole edes mahdollista. Hoitoalalla siis en ole enkä mene. Pikkuhiljaa on alkanut huomaamaan että ei ne virheet ole niin vaarallisia ja enkä ole epäonnistunut. Se on myös auttanut, että huomaa muiden tekevät myös virheitä ja sen että miten tuolla niihin suhtaudutaan. Välillä tosin pyörittelen edelleen jotain asiaa päässäni liikaa ja teen itselleni huonon olon. Ei tästä vaivasta taida koskaan eroon päästä.

Minä olen jo työelämästä eläkkeellä, mutta juuri noin minäkin olen kokenut ennen, ja unettomuus oli aika paha. Itse en edes tajunnut, etten nukkunut kunnolla tai tarpeeksi, lääkäri alkoi kyselemään ja siinä se tuli esille. Nuorena käytin alkoholia aika runsaasti ja se pahensi unettomuutta kun tuli syyllisyydentunteetkin lisäksi, kun jo muutenkin olin aika pelokas ja arka sekä aivan liian ujo. Pelkäsin etten osaa enkä kykene. Näin painajaisunia.
Alkoholi kuitenkin teki sen että nukuin seuraavana yönä pitkään, kun olin juonut edellisenä päivänä.
Nykyään paras unilääke on olla ulkona ja liikkua siellä mahdollisimman paljon, niin jopa tulee uni. Jos en ole tarpeeksi ollut ulkona niin on uneton yö edessä, niinkuin nyt.
Olen kokeillut kaikenlaista luontaislääkettä ja kovasti yrittänyt uskoa niihin, muttei ne tosipaikan tullen tehoa. Työssä ollessa oli pakko käyttää nukahtamislääkettä, mutta onneksi vain ihan pieni annos ja ei joka yö.
Sen olen huomannut että minulla on liian vilkas mielikuvitus, ja mieli ei pääse lepäämään, tai aivot käy liian vauhdilla vielä illalla kun pitäisi rauhoittua.
En tiedä onko tähän muuta lääkettä kuin hyväksyä että olen tällainen ja siedän nämä unettomuus kaudet. Onneksi ei joka yö ole samanlainen.