En oikein löytäny sopivaa palstaa tälle, mut...Siis mulla on sellanen ongelma, etten mä aina jaksa mun kavereita!! Koulussa ne on ihan okei, niiten kaa on kiva hengailla ja hillua. Vapaa-ajallakin mä tykkään olla kohtuullisesti mun bestiksen kaa (jos sitä nyt voi bestikseks sanoo) mut esimerkiks tänään kun se pyys mua niille yöks nii mä en vaan jaksanu!! Oli rankka kouluviikko takana ja halusin olla kotona, koska mä en voi täysin rentoutua muiden kaa kun oman perheen.
Joo ja sit se suuttui, koska se ei voi ymmärtää mun näkökantaa eli sitä, etten mä jaksa aina olla sen kaa. Siis sehän ei roiku mussa, paremminkin mä siinä (tai roikuin joskus, nyt meidän suhde on terveempi), mut mulla on tavallaan sellanen 'kaverikiintiö' ja se oli tältä viikolta täynnä.
Mä oon mielestäni kohtuullinen ihmistuntija, en nyt rupee kehuskelee, mutta siks mua ihmetyttää, miks mun kaveri ei voi ees yrittää ymmärtää mua!! Mä yritän yleensa aina ymmärtää sitä ja ajatella senkin kannalta.
Oonko mä ihan outo? Mä en vaan oo sitä sosiaalisinta ihmistyyppiä. Mut eihän tää oo kuitenkaan syrjäänvetäytymistä? Kun mä haluun kuitenkin olla välillä sen kaa ja koulussa mulla on paljon tuttuja. Mun siskoissakin on samoja piirteitä, nekin tuntee voivansa olla ihan vapaasti vaan perheen kesken ja toinen sisko poikaystävänsä kaa.
Tää vaivaa mua. Musta tuntuu, ettei se ystävyys oo mun arvonen kun mun kaveri ei ymmärrä mua. Se on vaan kakkosluokan ystävyyttä; vois olla kauniimpaa ja eheämpää ystävyyttä kuin tää. Mä en oo riippuvainen mun ystävistä, mut mä silti tarviin niitä. Enkö mä ite arvosta niitä tarpeeks?
Kiitos jos viititte vastata ja siten auttaa mua mun 'ongelmassa'..:))!!!
Joo ja sit se suuttui, koska se ei voi ymmärtää mun näkökantaa eli sitä, etten mä jaksa aina olla sen kaa. Siis sehän ei roiku mussa, paremminkin mä siinä (tai roikuin joskus, nyt meidän suhde on terveempi), mut mulla on tavallaan sellanen 'kaverikiintiö' ja se oli tältä viikolta täynnä.
Mä oon mielestäni kohtuullinen ihmistuntija, en nyt rupee kehuskelee, mutta siks mua ihmetyttää, miks mun kaveri ei voi ees yrittää ymmärtää mua!! Mä yritän yleensa aina ymmärtää sitä ja ajatella senkin kannalta.
Oonko mä ihan outo? Mä en vaan oo sitä sosiaalisinta ihmistyyppiä. Mut eihän tää oo kuitenkaan syrjäänvetäytymistä? Kun mä haluun kuitenkin olla välillä sen kaa ja koulussa mulla on paljon tuttuja. Mun siskoissakin on samoja piirteitä, nekin tuntee voivansa olla ihan vapaasti vaan perheen kesken ja toinen sisko poikaystävänsä kaa.
Tää vaivaa mua. Musta tuntuu, ettei se ystävyys oo mun arvonen kun mun kaveri ei ymmärrä mua. Se on vaan kakkosluokan ystävyyttä; vois olla kauniimpaa ja eheämpää ystävyyttä kuin tää. Mä en oo riippuvainen mun ystävistä, mut mä silti tarviin niitä. Enkö mä ite arvosta niitä tarpeeks?
Kiitos jos viititte vastata ja siten auttaa mua mun 'ongelmassa'..:))!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tästä ei varmaa oo kamalasti apua, mutta mul on vähä sama ongelma. Mul on yks kaveri, joka ei voi tajuta, jos en kokoaja jaksa olla sen kanssa!!! Eli et oo yksin ongelmas kanssa...
Ei ne ongelmat ratkee kun ei tee mittään. Tälle asialle ei ehkä voikaan tehhä mitään. Koska se mun kaveri ei tosiaan tajuu tai ei jaksa tajuta. Ja siinä saattais mennä koko ystävyys. Eipä tässä kunnassa muitakaan kamuja oo..
aika itsekästä kaveriltasi jos hän olettaa että olet aina valmis hengaamaan hänen kanssaan. tänäänkin minun piti mennä yhden kaverin kanssa kaupungille ostoksia tekemään mutta en jaksanut ollenkaan. olen varma että kaveria vitutti mutta aina vaan ei jaksa.
Sama täälllä! Mä en aina jaksais yhtä mun kamua, ku heti ku se pääsee koulust se lähettää mulle viestin että tuukko sinne ja tänne. J asit se suuttuu jos en voi...