Voiko laki sallia sellaisen asian kun eräs sukulainen vaatii kuolinpesästä osuutta tehdyistä töistä joskus aikanaan työt pääsääntöisesti olleet kauppa apua koska edesmennyt asunut viimeiset vuodet palveluasunnossa ja tehostetussa asumisessa ollut melkein ikänsä holhouksen alla joten hänellä ollut sisaren mies edunvalvojana joka myös kuolleena useita vuosia mutta vaimo elää joka kuolleen sisar. Kuitteja ei ilmeisesti ole ja pelkän suullisen tiedon varassa asia on.
Nyt vaatii itselleen tiettyä summaa johon haluaa muilta sisarilta suullisen/kirjallisen suostumuksen. Onko laillista? ja ylipäätä kun työt on tehnyt hänen miehensä joka jo ollut kuolleena useita vuosia aika kummallista näin maallikkona ihmetyttää asia. Osaako joku sanoa voiko näin toimia? Kiitos vastauksesta etukäteen!
Nyt vaatii itselleen tiettyä summaa johon haluaa muilta sisarilta suullisen/kirjallisen suostumuksen. Onko laillista? ja ylipäätä kun työt on tehnyt hänen miehensä joka jo ollut kuolleena useita vuosia aika kummallista näin maallikkona ihmetyttää asia. Osaako joku sanoa voiko näin toimia? Kiitos vastauksesta etukäteen!
Vastaukset 12
Vanhimmat
No ainahan vaatimuksen voi esittää :)
Luulisi, että vainajan muut sisarukset perheineen olisivat jollain lailla tietoisia, että onko mainittua avustusta ja missä määrin vuosien saatossa tapahtunut. Jos tosiaan on, niin ei se nyt paha olis muiden hyväksyä kohtuullista asioidenhoitopalkkiota. Kun ilmeisesti tositteina on vain sana sanaa vastaan, niin tuostahan helposti syntyy känä - mihin toivottavasti pesän osakkaiden keskuudessa löytyy sopuratkaisu kaffepöydässä, ettei tarvi lakitoimistoja alkaa kutsumaan mukaan...
Kiitos vastauksesta mutta ongelma onkin kun tämä työn tehnyt on ollut kuolleena jo vuosia ja tämän leskivaimo näitä nyt perään kuuluttaa ei nyt ihan tavallisen tallaajan oikeuskäsitys tässä asiassa ole samaa mieltä. No viehän ne vaikka tuhkatkin pesästä sanoo sanonta eihän ahneudella ole mitään rajaa kun kysymyksessä on riihikuivat setelit.
Täytyy todeta vielä että jos asia on näin että kun sukulaista auttaa normi asioissa esim.kaupassa käynti tai hyvää hyvyyttään käyttää asioilla voi siis laskun esittää kun tämä heittää veivinsä. Kannattaa siis autella kovasti sukulaisia erilaisilla asioilla että aikanaan siitä voipi saada hyvän korvauksen kun toisista aika jättää.Tässä teille vinkki vionen eikä maksa kun vaivan.
Hyvitystä olisi pitänyt vaatia viimeistään perukirjojen yhteydessä.
Asia on vanhentunut.
Jees - virallisesti noin, mutta mikäänhän ei estä pikku hyvityksen antamista apua tarjonneen miehen vaimolle, jos muut pesän osakkaat tuntevat, että "noi jäi kyllä vähän paitsioon sen avunantonsa kanssa". Tosin ahnaat perilliset usein pitävät virallisista osuuksistaan kynsin hampain kiinni, vaikka jaossa olisi vain pari kukkamaljakkoa aterinsetti ;)
Kai näitä kaikenmaailman avustuksen tehneitä aika ajoin Perunkirjoitukseen ilmaantuu. Tietysti olisi helpompaa, kun aputyöt olisi aikojen saatossa edes epävirallisesti kirjattu tyyliin: pvm - tehty apu, mutta harvalla tällaista dokumenttia taitaa olla...
Hyvityksen vaatiminen ei kuulu perukirjavaiheeseen vaan perinnönjakovaiheeseen.
Kyllä siellä laissa sellainen pykälä löytyy,työstä ja avunannosta.
-Väärin tehty perinnönjako ei vanhene koskaan.
"-Väärin tehty perinnönjako ei vanhene koskaan. "
10 vuodessa vanhenee.
Nyt tuli selvyys ei päde tälläiset vaatteet joten näillä näkymin menee kuin pitää ja vielä ps.aika omituista jos verisukulaiselta olisi vaatinutkaan mitään kun ei kerran hänen eläessään ole laskuja esittänyt joten muistakaa ja ottakaa opiksenne ei mikään ole ilmaista saatatte joutumaan maksumiehiksi kun aika teistä jättää joten kannattaa eläessä kylvää jyvät akanoista......
Jep, tällaisesta työstä voi vaatia hyvitystä perinnönjaossa, kuten muut ovat jo kertoneet. Huomaa tosin, että "Hyvitystä voidaan vaatia yhteensä enintään viideltä vuodelta, ei kuitenkaan työstä, joka on tehty aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa."
Tuo hyvityksen saaminen on käytännössä varsin harvinaista, koska käytännössä vaaditaan aika paljon että sellaista saisi.
En nyt tiedä onko niin harvinaista Olen siihen monta kertaa törmännyt. Kun esimerkiksi yksi sukulainen auttaa iäkästä henkilöä huomattavissa määrin ja varsinkin muihin sukulaisiin verrattuna (muut eivät välttämättä tee mitään) eikä saa siitä aikanaan palkkaa, on oikeutettu sekä lain puolesta että minun mielestäni hyvitystä hakemaan.
Hyvitystä hakemaan on toki oikeutettu. Oli kai kuitenkin kyse siitä, miten yleistä hyvitystä on saada.
Esimerkiksi tässä tapauksessa kyse on ollut laitoshoidossa olleesta henkilöstä, joten tehdyn työn korvaaminen olisi kyllä poikkeuksellista. Tehdyn työn kun pitää tulla aika lähelle sitä, että siitä olisi voinut vaatia palkkaa muutenkin.
En kommentoinutkaan pelkästään aloittajan tilannetta, vaan Onnibonnin viestiä.
On tilanteita, joissa vain joku tai osa perillisistä huolehtii perinnönjättäjän asioista ja auttelee häntä muutenkin. Monta kertaa on ihan mittavasta työmäärästä kyse. Silloin on mielestäni ihan reilua, että vainajaa auttanut saa työstään asiallisen korvauksen suhteessa niihin, jotka eivät ole vainajan eteen laittaneet rikkaa ristiin. Ja puhuin asiallisesta korvauksesta, en ylisuuresta. Asiallinen summa on jokaisessa tapauksessa tapauskohtainen.